Helsingin keskusta tai Helsingin ydinkeskusta (ruots: Helsingfors centrum/innerstad) on Helsingin kantakaupungin osa, joka sijaitsee päärautatieaseman ympäristössä, johon suuri osa keskustan palveluista on keskittynyt. Siihen voidaan lukea kuuluvaksi Kluuvin kaupunginosa Kaisaniemen puistoa lukuun ottamatta sekä Kampin kaupunginosan itäisimmät ja pohjoisimmat korttelit. Täten sen rajoina voi suunnilleen pitää etelässä Bulevardia ja Esplanadin puistoa, idässä Unioninkatua, pohjoisessa Kaisaniemen puiston eteläreunaa, josta se jatkuu päärautatieaseman, Sanomatalon ja Kiasman pohjoispuolitse Rautatiekaduille, sekä lännessä ehkä Fredrikinkatua, jolloin Kampin keskus olisi osa ydinkeskustaa. Helsingin ydinkeskustan vain 2 km² laajuinen alue on yhä yritystoiminnan ja työpaikkojen ehdoton keskittymä. Sen itälaidalla sijaitsee myös Helsingin yliopiston keskustakampus. thumb|650px|center|Helsingin ydinkeskustaa. Kuvassa näkyy nykytaiteen museo Kiasma, Postitalo, keskustan Sokos, aivan oikealla näkyy Uusi Ylioppilastalo kupoleineen sekä Stockmann ja taustalla on Helsingin päärautatieasema. Liikenne
Vuoden 2018 liikennemalliennusteen mukaan Helsingin keskustassa tehdään kaikki kulkutavat yhteen laskettuna noin 460 000 yhdensuuntaista matkaa arkivuorokaudessa. Joukkoliikenteen osuus matkoista on lähes puolet, kävelyn osuus noin neljännes, automatkojen noin viidennes ja pyöräilyn osuus noin kymmenesosa. Jalankulkijoita liikkuu eniten päärautatieaseman, Pohjoisesplanadin ja Mannerheimintien rajaamalla alueella. Keskustan joukkoliikennettä ovat niin Helsingin metro ja raitioliikenne sekä linja-autoliikenne, vaikkakin linja-autot keskitetään pääasiassa päärautatieaseman ja Kampin ympäristöön eikä näitä etelämmäs.
Autoliikennettä on eniten Mannerheimintiellä sekä Kaivokadulla ja Pohjois- ja Eteläesplanadilla. 2030-luvulla Kaivokatu muutetaan kuitenkin joukkoliikennekaduksi.
Keskustan alle on suunniteltu läpiajon mahdollistavaa Helsingin keskustatunnelia. Sen toteutuminen on kuitenkin epävarmaa. Useiden kiinteistöjen huoltoliikenteeseen käytetään keskustan huoltotunnelia. Rautatieliikenneelle suunniteltiin pitkään niin kutsuttua pisararataa keskustan alle, kunnes suunnitelmasta luovuttiin vuonna 2025.
Kävelykeskusta
Helsingin keskustan tärkein kauppa-alue ulottuu Sokokselta ja Kampin keskuksesta Stockmannille ja Aleksanterinkadulle. Jalankulkijaystävällisyyden lisääminen on yksi Helsingin kaupungin tavoitteista. Vuonna 2006 yli puolet pääkaupunkiseudun asukkaista kannatti ydinkeskustan rauhoittamista yksityisautoilta.Helsingin Sanomat 28.12.2006, A3 ja A13
Kävelykatuja keskustassa ovat esimerkiksi Keskuskatu ja Kluuvikatu. Jalankulkijoiden käytössä on myös Asematunneli, josta johtaa tunneleita myös Mannerheimintien ali Lasipalatsin edustalle.
Liikekeskusta ja asumiskeskusta Perinteisesti Helsingin keskustassa on ollut sekä liiketoimintaa että asumista. 1960–1970-luvuilla keskustan vanhoja taloja purettiin isompien tieltä, asuntoja muutettiin yhä enemmän toimistoiksi ja keskustasta uhkasi tulla pelkkä liikekeskusta asumisen etääntyessä kauemmas lähiöihin. Lähiöissä oli enemmän luontoa ja asukkaat mieltyivät tilaviin asuntoihin ahtaiden keskusta-asuntojen jälkeen. 1980-luvulla kehitys kääntyi ja keskusta-asumisen arvostus alkoi kasvaa. 2000-luvulla kehitys on mennyt toiseen pisteeseen, eli että keskusta-asuminen ja keskustan viihdepalvelut ovat hyvin suosittuja, mutta työpaikat ovat alkaneet valua moottoriteiden varsille esikaupunkeihin. Helsingin keskustan rooli on siis historiansa aikana ja vielä nykyäänkin elänyt aikakautensa mukana toteuttaen kulloisiakin ihanteita.
Työpaikat ja tapahtumat Vuonna 2003 keskustassa sijaitsi koko Helsingin seudun työpaikoista kymmenen prosenttia ja toimistotyöpaikoista lähes puolet.Helsingin kaupungin tietokeskus 2003:35; Laakso 2002:84). Keskustan aukioilla, toreilla ja puistoissa järjestetään erilaisia tapahtumia ympäri vuoden.
Kuvia
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Helsingin alueellinen jako