1943

Vuosi 1943 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista. Tapahtumia

Tammikuu–maaliskuu

11. tammikuuta – Yhdysvallat ja Britannia luopuivat aluevaatimuksistaan Kiinassa. 14. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Franklin Delano Roosevelt matkusti ensimmäisenä USA:n presidenttinä lentokoneella. Hän tapasi Winston Churchillin Casablancassa Marokossa. 18. tammikuuta – Varsovan gheton kansannousu alkoi. 21. tammikuuta − Edistyspuolueen kansanedustaja, metsätieteilijä ja entinen pääministeri A. K. Cajander kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli professori Kalle Kauppi. 23. tammikuuta – Britit valloittivat Tripolin Pohjois-Afrikassa. 27. tammikuuta – Yhdysvaltain ensimmäinen omin voimin suoritettu ilmahyökkäys Saksaan, 50 konetta pommitti Wilhelmshavenia. 30. tammikuuta – Adolf Hitler siirsi sotalaivaston ylipäällikön suuramiraali Erich Raederin syrjään ja nimitti tämän tilalle suuramiraali Karl Dönitzin. 31. tammikuuta – Ossi Elstelän ohjaama elokuva Katariina ja Munkkiniemen kreivi sai ensi-iltansa. Pääosissa olivat Leif Wager ja Regina Linnanheimo. 2. helmikuuta – Stalingradin taistelu päättyi Saksan 6. armeijan antautumiseen. 3. helmikuuta – Päämajassa Mikkelissä pidettiin Suomen ylimmän poliittisen ja sotilasjohdon yhteinen neuvottelu, jossa todettiin, että Suomen oli pyrittävä irti tappiolliselta näyttävästä sodasta, mutta tämän tuli tapahtua mahdollisimman vaarattomasti. Päämajan tiedustelupäällikkö eversti Aladár Paasonen totesi alustuksessaan Saksan häviävän suursodan ja että Suomi saisi olla tyytyväinen, mikäli se selviäisi sodasta edes vuoden 1940 Moskovan rauhan ehdoin. 9. helmikuuta – Yhdysvallat ilmoitti Guadalcanalin valloitetuksi kuusikuukautisen taistelun jälkeen. 11. helmikuuta – Eversti Aladár Paasonen teki eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle selkoa sodan siihenastisesta kulusta ja odotettavissa olevasta kehittymisestä. Monet kansanedustajat syyttivät realistisen selostuksen antanutta Paasosta tappiomielialan lietsomisesta. 14. helmikuuta – Neuvostoliitto vapautti Rostovin. 15. helmikuuta – Risto Ryti valittiin uudelleen Suomen tasavallan presidentiksi. Vaalin toimittivat vuosien 1937 ja 1940 valitsijamiehet. 16. helmikuuta – Neuvostoliiton talvioffensiivi valloitti jälleen Harkovan. 18. helmikuuta – Saksan propagandaministeri Joseph Goebbels julisti ”totaalisen sodan”. 19. helmikuuta – Kasserinen solan taistelu: Rommelin Afrika Korps käynnisti vastahyökkäyksen yhdysvaltalaisjoukkoja vastaan Tunisiassa, Yhdysvaltain ensimmäinen merkittävä häviö. 20. helmikuuta – Tulivuori Parícutin muodostui Meksikoon yllättäen alkaneessa purkauksessa. 28. helmikuuta – Operaatio Gunnerside: Norjan vastarinta hyökkäsi raskasvesitehdasta vastaan Vemorkissa. 1. maaliskuuta – Heinz Guderian nimitettiin panssarijoukkojen tarkastajaksi. 2. maaliskuuta – Bismarckin meren taistelu: Yhdysvaltain ja Australian ilmavoimat tuhosivat japanilaisten täydennyssaattueen. Japani menetti kaikki kahdeksan kuljetusalusta, neljä hävittäjää ja 2 890 miestä. 5. maaliskuuta – Professori Edwin Linkomies muodosti uuden hallituksen. Isänmaallinen kansanliike jätettiin hallituksen ulkopuolelle ja ulkoministeriksi tuli Rolf Wittingin tilalle Henrik Ramsay. 7. maaliskuuta – Neuvostoliiton korkein neuvosto myönsi Josif Stalinille Neuvostoliiton marsalkan arvonimen. 14. maaliskuuta – Risto Orkon ohjaama elokuva Jees ja just sai ensi-iltansa. Elokuva pohjautui Armas J. Pullan teoksiin ”Ja pöh!” sanoi sotamies Ryhmy ja ”Ole viisaasti höperö!” sanoi vääpeli Ryhmy. 14. maaliskuuta − 17. maaliskuuta − Majuri Jukka Puustisen johtama 581 miehen vahvuinen sissiosasto tuhosi Rukajärven suunnalla venäläisen 27. divisioonan Jeljärven huoltotukikohdan ja rautatieasema-alueen. Suomalaisten tappiot retkellä olivat 32 kaatunutta ja vangiksi jäänyttä. 15. maaliskuuta – Itä-Karjalan sotilashallinnon esikunta siirrettiin Joensuusta Äänislinnaan. 25. maaliskuuta – Hankoon perustettiin vastaanottoleiri inkeriläistä siirtoväkeä varten. Toinen leiri perustettiin Lohjalle 31. maaliskuuta. 26. maaliskuuta – Kommodorinsaarten taistelu: Yhdysvaltain laivasto havaitsi Japanin täydennyskuljetuksen Aleutteihin kuuluvalle Kiskan saarelle. 29. maaliskuuta – Ensimmäiset inkeriläiset saapuivat Viron Paldiskista laivalla Hankoon.

Huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Stutthofin keskitysleirillä puhkesi toinen pilkkukuume-epidemia. SS:n tietojen mukaan kesäkuun puoliväliin mennessä 1 100 vankia oli sairaalaparakeissa. Leirin johto kuitenkin halusi piilotella kuolinsyitä keskitysleirien tarkastuselimiltä ja paikalliselta väestöltä ja rekisteröi vain 18 kuolemantapausta pilkkukuumeesta johtuneeksi. Syyskuuhun mennessä noin 1 500 vankia oli kuollut tautiin. 5. huhtikuuta – Gestapo pidätti saksalaisen pastori Dietrich Bonhoefferin. Hänet teloitettiin Hitlerin käskystä 9. huhtikuuta 1945. 6. huhtikuuta – Antoine de Saint-Exupéryn kirja Pikku prinssi julkaistiin. Hän liittyi lentäjänä Vapaan Ranskan ilmavoimiin ja katosi tiedustelulennolla Välimerellä heinäkuun lopulla 1944. 7. huhtikuuta – Italian diktaattori Benito Mussolini vieraili Adolf Hitlerin luona. Huhtikuun aikana Saksassa vierailivat myös Unkarin valtionpäämies Miklos Horthy (17. huhtikuuta), Norjan johtaja Vidkun Quisling (19. huhtikuuta) ja Slovakian presidentti Josef Tiso (23. huhtikuuta). 13. huhtikuuta – Itä-Puolasta läheltä Katynia löydettiin vuodelta 1940 peräisin olleet noin 4000 puolalaisen upseerin joukkohaudat. Puolan pakolaishallitus vaati Neuvostoliitolta selvitystä vuonna 1939 vangittujen puolalaisten kohtalosta ja kansainvälisen Punaisen Ristin tutkimuksia asiassa, minkä seurauksena Neuvostoliitto katkaisi suhteensa pakolaishallitukseen. Saksa käytti löytöä hyväkseen Neuvostoliiton vastaisessa propagandassaan. 19. huhtikuuta – Saksalaiset joukot hyökkäsivät Varsovan ghettoon pidättääkseen jäljelle jääneet juutalaiset, mikä aloitti Varsovan gheton kansannousun. 19. huhtikuuta – Sekatyömies Toivo Koljonen tuomittiin Huittisten käräjillä kuolemaan kuudesta murhasta ja teloitettiin Turussa myöhemmin vuoden aikana. Koljonen oli viimeinen Suomessa siviilirikoksista kuolemaan tuomittu ja teloitettu henkilö. 22. huhtikuuta – Albert Hofmann havaitsi LSD:n hallunogeeniset ominaisuudet. 24. huhtikuuta – Saksan itärintamalla ollut suomalainen SS-pataljoona päätettiin kotiuttaa. 4. toukokuuta – Kirjailija Jarno Pennanen pidätettiin ja tuomittiin kuritushuoneeseen valtiopetoksen valmistelusta ja valtiosalaisuuksien ilmaisemisesta viholliselle. Tuomion taustalla oli Pennasen toiminta SNS-seurassa. 11. toukokuuta – Yhdysvallat hyökkäsi Attulle Aleuteilla karkottaakseen sitä miehittäneet japanilaiset. 13. toukokuuta – Saksalaiset ja italialaiset joukot antautuivat Pohjois-Afrikassa. 16. toukokuuta – Operaatio Chastise: RAF:n Dam Bustersien hyökkäys saksalaisia Moehnen, Sorpen ja Ederin patoja vastaan Ruhrin alueella. 19. toukokuuta – Lotta Svärd -järjestön puheenjohtaja Fanni Luukkonen vieraili Adolf Hitlerin päämajassa Kotkanpesässä ja sai saksalaisen Kotka-ritarikunnan ristin rintatähdtineen tunnustuksena ”bolsevismia vastaan käydystä taistelusta”. 21. toukokuuta – Ruotsi solmi diplomaattisuhteet Lontoossa olleen Norjan pakolaishallituksen kanssa. 22. toukokuuta – Neuvostoliitto lakkautti Kominternin. 2. kesäkuuta – Suomalainen SS-pataljoona palasi kotimaahan. Pataljoonan kotiinpaluujuhla oli 3. kesäkuuta Tampereella Pyynikin kentällä. Kotiinpaluun jälkeen pataljoona lakkautettiin 11. heinäkuuta 1943 ja sotilaat sijoitettiin eri joukko-osastoihin. 4. kesäkuuta – Sotilasvallankaappaus Argentiinassa, Ramon Castillo syöstiin vallasta. 4. kesäkuuta – Puolustusvoimain lippujuhlaa vietettiin ensimmäisen kerran marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä. 11. kesäkuuta – Heinrich Himmler määräsi Varsovan juutalaisghetot tuhottaviksi. 11. kesäkuuta – Vahvasti linnoitettu Sisilian eteläpuolella sijaitseva Pantellerian saari antautui liittoutuneille. 26. kesäkuuta – Neuvostopartisaanit surmasivat yli 30 siviiliä useisiin Suomussalmen kyliin tekemissään hyökkäyksissä.

Heinäkuu–syyskuu

4. heinäkuuta – Neuvostoliittolainen partisaaniosasto väijytti aamuyöllä Inarin Laanilassa linja-auton ja teki iskun läheiseen kestikievariin. Useita siviilejä sai surmansa, joukossa Oulun hiippakunnan piispa Yrjö Wallinmaa. 5. heinäkuuta – Kurskin taistelu alkoi kello 4.40. 10. heinäkuuta – Liittoutuneiden maihinnousu Sisiliassa alkoi. 11. heinäkuuta – Suomalaiset SS-miehet olivat viimeistä kertaa koolla Hangossa. Miehet siirtyivät Suomen omiin joukko-osastoihin. 12. heinäkuuta – Kurskin taistelun suurin panssaritaistelu 1 500 panssarivaunun kesken, Neuvostoliitto menetti 322 vaunua, saksalaiset vähemmän. 15. heinäkuuta – Kurskin taistelun vastahyökkäys käynnistyi Neuvostoliiton keskisellä rintamalla. 19. heinäkuuta – Roomaa pommitettiin ensimmäisen kerran sodassa. 24. heinäkuuta – Operaatio Gomorrah: britit ja kanadalaiset pommittivat Hampuria öisin, amerikkalaiset päivisin. Marraskuuhun mennessä yli 50 000 ihmistä sai surmansa ja 280 000 rakennusta tuhoutui. 25. heinäkuuta – Italian Gran Consiglio del Fascismon vedettyä tukensa Benito Mussolinilta hänet pidätettiin ja marsalkka Pietro Badoglio asetettiin maan johtoon. Maahan julistettiin poikkeustila ja neuvottelut Liittoutuneiden kanssa aloitettiin. 27. heinäkuuta – Hampurin pommitus vähän ennen puoltayötä aiheutti tulimyrskyn, joka surmasi 40 000 ja poltti 21 km² kaupungin keskustasta. 11. elokuuta – Neuvostoliiton joukot saavuttivat jälleen Harkovan. 13. elokuuta – Winston Churchill, Franklin D. Roosevelt ja William Lyon Mackenzie King aloittivat Quebecin ensimmäisen konferenssin. 17. elokuuta – USA:n 7. armeija kenraali George S. Pattonin komentamana saapui Messinaan, brittien 8. armeija sotamarsalkka Bernard L. Montgomeryn komentamana muutama tunti myöhemmin. Koko Sisilia oli näin liittoutuneiden hallussa. 17. elokuuta – Yhdysvaltain ja Kanadan joukot nousivat maihin Kiskalle, jonka japanilaiset ovat evakuoineet jo heinäkuussa. 20. elokuuta – 33 poliittista vaikuttajaa, ns. rauhanoppositio, jätti presidentti Risto Rytille kirjelmän, jossa vaadittiin pikaista rauhaa. Salaiseksi tarkoitettu kirjelmä vuoti ruotsalaisen Dagens Nyheterin kautta julkisuuteen ja herätti kohun Saksan johdossa. 28. elokuuta – Helsingin Puhelinyhdistyksen Kasarmikadun toimitalossa räjähti viisi pommia. Pommien asettajia ei saatu selville. 29. elokuuta – Saksalaiset hajottivat Tanskan hallituksen sen kieltäydyttyä rikkomasta lakkoja ja osoitettua tyytymättömyyttä miehitysvaltaa vastaan. 3. syyskuuta – Liittoutuneet nousivat maihin Italian mantereelle Montgomeryn johdolla. 4. syyskuuta – Josif Stalin rehabilitoi ortodoksisen kirkon. Hän tapasi metropoliitta Sergiuksen, keskusteli tämän kanssa pitkään ystävällisesti ja määräsi Pyhän synodin perustettavaksi uudelleen.Deutscher: Stalin, s. 417 8. syyskuuta – Kenraali Dwight D. Eisenhower julkisti Italian kanssa viisi päivää aiemmin allekirjoitetun Cassibilen aselevon, jolla Italia käytännössä antautui. 23. syyskuuta – Italian sosiaalinen tasavalta (Salòn tasavalta) perustettiin Pohjois-Italiaan, johtajanaan saksalaisten kommandojen vapauttama Benito Mussolini. 28. syyskuuta – Saksan sodanjohto antoi määräyksen Ohje 50, joka käsitti valmistautumisen puolustustoimenpiteisiin siltä varalta, että Suomen puolustus romahtaa ja Neuvostoliitto valtaa Etelä-Suomen – Suomea vastaan käytävän sodan mahdollisuutta ei käskyssä huomioitu. Tällöin puolustus ryhmitettäisiin uudelle linjalle Karesuvanto–Ivalo–Petsamo. Petsamo tuli pitää joka tilanteessa: kaivoksesta saatava nikkeli oli elintärkeää Saksan sotateollisuudelle. 28. syyskuuta – Ompelija Martta Koskinen teloitettiin Malmilla Helsingin mlk:ssa tuomittuna osallistumisesta SKP:n maanalaiseen toimintaan. Hän oli viimeinen Suomessa oikeuden päätöksellä teloitettu nainen.

Lokakuu–joulukuu

13. lokakuuta – Italian uusi hallitus liittyi liittoutuneisiin ja julisti sodan Saksalle.