Suomen venäläiset eli suomenvenäläiset () ovat Suomessa asuvia henkilöitä, joita pidetään syntyperältään tai juuriltaan venäläisinä. Käsite ei ole täysin yksiselitteinen, koska monet Suomessa asuvat venäjänkieliset tai Venäjältä muuttaneet henkilöt edustavat Venäjän vähemmistökansallisuuksia.
Väestö
Viimeisten 300 vuoden aikana venäläisiä on muuttanut Suomeen useissa yhteyksissä ja erilaisista syistä. Ensimmäinen muuttoaalto oli 1700-luvulla Vanhaan Suomeen. Venäläisiä asui tällöin muun muassa Viipurissa ja Muolaan Kyyrölässä. Suomen suuriruhtinaskunnan aikana heitä muutti myös muualle myöhemmän Suomen alueelle. Myös Venäjän vallankumouksen jälkeen Suomeen tulleet venäläiset pakolaiset eli emigranttivenäläiset ja heidän jälkeläisensä lukeutuvat Suomen perinteisiin vähemmistöihin, ja heitä on nykyisin noin 5 000.http://www05.turku.fi/kulttuurikeskus/kvk/kulttuurit/suovah.html/ Tästä vähemmistöstä on käytetty nimitystä vanhavenäläiset.
Uudempi Venäjältä Suomeen suuntautunut laajamittainen maahanmuutto alkoi 1990-luvun alussa Suomen päätettyä kohdella inkerinsuomalaisia Neuvostoliiton kansalaisia paluumuuttajina heidän suomalaisten sukujuuriensa perusteella. Venäläisten muutto Suomeen kiihtyi Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2020 lopussa 84 190 henkeä, jotka puhuivat venäjää äidinkielenään. Tilastokeskuksen mukaan inkeriläiset ja suomensukuisten kansojen edustajat muodostavat lähes puolet venäjää puhuvien ryhmästä Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 lopussa Suomessa asui 28 866 Venäjän kansalaista, joista osalla on kaksoiskansalaisuus. Näiden lisäksi on Suomen kansalaisuuden saaneita ja Viron venäläisiä. Kaksi yleisintä muuttosyytä Venäjältä Suomeen ovat avioituminen ja inkerinsuomalaisten paluumuutto.
+ Venäjänkieliset paikkakunnittain vuosina 1990–2021 Kaupunki 2021 2008 1990LukumääräOsuus väestöstäLukumääräOsuus väestöstäLukumääräOsuus väestöstäHelsinki 19 4432,95 % 12 4702.16 % 1 4010.28 %Vantaa 9 4153.94 % 3 9582.03 % 2440.16 %Espoo 8 4262.84 % 3 0291.25 % 2250.13 %Turku 3 2521.67 % 2 4951.42 % 1520.10 %Lappeenranta 3 1924.39 % 1 7242.40 % 1200.17 %Tampere 3 1851.30 % 2 1211.01 % 970.06 %Lahti 3 0742.56 % 1 8801.63 % 600.06 %Kotka 2 4544.79 % 1 2532.29 % 450.08 %Joensuu 2 2402.90 % 1 0741.48 % 410.06 %Jyväskylä 1 6941.17 % 1 1680.91 % 570.05 %Muu Suomi 31 1770.90 % 17 5680.50 % 1 4420.04 %Yhteensä 87 5521.58 % 48 7400.92 % 3 8840.08 %
Historia pienoiskuva|vasen|Uspenskin katedraali on suuri 1800-luvun suomenvenäläisten lahjoitusvaroin rakennettu kirkko, Länsi-Euroopan suurin ortodoksikirkko. Suomen suuriruhtinaskuntaan muutti venäläisiä sotilaita noin 40 000, siviilityöläisiä ja liikemiehiä noin 6 000 (venäläisten siviilien osuus koko Suomen väestöstä oli vain 0,22 prosenttia). Monet heistä olivat kauppiaita, joita oli jo Vanhan Suomen ajasta 1700-luvulta alkaen asettunut vakituisesti Suomeen. Erityinen venäläisryhmä olivat Karjalankannaksen venäläiset huvila-asukkaat. Lisäksi erityisesti Itä-Suomen maaseudulla liikkui kulkukauppiaita (reppureita), joita kaupunkien suomalainen porvaristo pyrki häätämään pois. Kaupan rajoitusten poistaminen vuonna 1859 teki heidän toiminnastaan täysin laillista.
Helsinkiin muodostui autonomian aikana vauras venäläinen kauppiaskunta. Vuonna 1880 maassa oli runsaat 4 000 venäjää äidinkielenään puhunutta kansalaista, joista useimmat asuivat kaupungeissa. Suuri osa suomenvenäläisistä ennen vuotta 1917 lukeutui keski- ja ylälokkaan.
Venäläiset kauppiaat olivat aluksi venäläisen sotaväen varuskuntakauppiaita, mutta usein he anoivat ja saivat oikeuden yleiseen kauppaliikkeeseen. Ura alkoi yleensä ruokatavarakaupalla. Vuonna 1871 yli puolet Helsingin ruokakauppiaista oli venäläisiä. Useat heistä harjoittivat myös rakennusurakointia. Esimerkiksi Nikolai Korostilev urakoi Senaatintorin rakennuksia. Vauraat venäläiset solmivat usein suhteita Suomen muihin säätyläisiin ja pääsivät heidän seurapiireihinsä. Useat kouluttivat lapsiaan yliopistossa. Maan ensimmäinen naisylioppilas oli kauppaneuvos Feodor Tschetschulinin tytär Maria Tschetschulin. Vauraimmaksi kohosi Sinebrychoffien suku.Kalleinen, s. 230–233.
Kun Suomi itsenäistyi, useimmat venäläiset sotilaat karkotettiin. Monet liikemiehistä jäivät Suomeen, sillä Neuvosto-Venäjä ei tarjonnut heille mahdollisuutta yrittäjyyteen. Vallankumouksen jälkeen aatelisia ja upseereita sekä heihin sidoksissa olleita ihmisiä tuli Suomeenkin pakolaisina. Suurin pakolaistulvan vuosi oli 1922, jolloin heitä oli Suomessa noin 33 500 henkilöä. Osalla heistä oli pitkään Nansen-passi. Myös Kronstadtin kapinan matruuseja ja upseereita pakeni Suomeen kapinan jälkeen, yhteensä noin 1 600 matruusia jäi Suomeen.
Vauraat pietarilaiset omistivat monia Karjalankannaksen 12 000 huvilasta, suomalaiset vain kymmenyksen. Pietarista tulikin paljon pakolaisia. Venäjältä tulleista emigranteista osa jatkoi pidemmälle Eurooppaan. Valkoiset emigrantit olivat niitä vallankumousta paenneita venäläisiä, jotka vastustivat Neuvostoliittoa. Suomettumisen aikana emigranttitaustaisia pidettiin neuvostovastaisina.
Toisen maailmansodan alkaessa Suomessa oli noin 15 000 venäläissyntyistä henkilöä. Suomen kansalaisuuden saaneet asekuntoiset ja -ikäiset venäläismiehet palvelivat sodan aikana Suomen armeijassa.
1960–1970-luvulla Suomeen tuli niin sanottu kolmas muuttoaalto Venäjältä, kun toisinajattelijoita pakeni maasta ja jotkut avioituivat Suomeen.
Neuvostoliiton hajottua maiden välillä ollut suuri elintasokuilu houkutteli aluksi venäläisiä vierastyöläisiksi ennen kaikkea pienipalkkaisiin töihin. 1990-luvun aikana muuttomäärä kasvoi. Ensisijaisesti Suomeen muutti niin sanottuja paluumuuttajia, joilla ainakin yksi perheenjäsen oli suomalaista sukujuurta. He mainitsivat haastattelussa muuttosyiksi paremman elintason, sukulaiset ja paremmat tulevaisuudennäkymät. Olojen vakiinnuttua varakkaat venäläiset ovat alkaneet rakentaa huviloita ja pysyviäkin asuntoja etenkin Itä-Suomeen, josta voivat käydä töissä lähialueilla. Vuosituhannen vaihteessa moni merkittävä oligarkki sai myös Suomen kansalaisuuden.
Kulttuuri Suomessa ilmestyi vuosina 1998–2020 venäjänkielinen kuukausijulkaisu Spektr. Suomessa toimi venäjänkielinen radiokanava Radio Sputnik (välillä nimellä Russkoje Radio Helsinki) vuosina 1999–2018.
Ylellä on ollut venäjänkielinen radiotoimitus vuodesta 1990 alkaen ja Yle on lähettänyt venäjänkielisiä Novosti Yle uutisia televiossa vuodesta 2013 lähtien ja toimituksella on myös omat nettisivut. Myös Helsingin Sanomilla on ollut vuodesta 2013 alkaen venäjänkieliset verkkosivut.
Monia Suomen venäläisiä yhdistää Suomen ortodoksinen kirkko sekä yksityisemmät järjestöt kuten vuonna 1885 perustettu Pyhäin Sergein ja Hermanin veljeskunta, Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen seurakunta ja pieni Pokrovan seurakunta. Ortodoksisen uskontunnustajien lisäksi Venäjältä on muuttanut juutalaisia, muslimeja ja inkerinluterilaisia.
Tunnettuja suomenvenäläisiä sekä venäläistaustaisia suomalaisia Taiteilijoita Esa Adrian, suomentaja Olli Ahvenlahti, kapellimestari Tamara Aladin, muotoilija ja lasitaiteilija Anna Babitzin, laulaja Kirka Babitzin, laulaja Muska Babitzin, laulaja Sammy Babitzin, laulaja Ykä Babitzin, laulaja Leonid Bashmakov, säveltäjä Orest Bodalew, pianisti Tamara Dernjatin, laulaja Georg Dolivo, kulttuurijohtaja Taina Elg, näyttelijä George de Godzinsky, kapellimestari, säveltäjä Konstantin Kiseleff, arkkitehti Viktor Klimenko, laulaja Gugi Kokljuschkin, muusikko ja musiikkialan vaikuttaja Susinukke Kosola (oik. Daniil Kozlov), runoilija Ivan Kudrjavzev, arkkitehti Johnny Liebkind, laulaja Tamara Lund, laulaja Georg Malmstén, laulaja Eugen Malmstén, laulaja Pekka Milonoff, näyttelijä Andrej Rudnev, kielitieteilijä, pianisti ja musiikkipedagogi Marion Rung, laulaja Michael Schilkin, keraamikko Dess Terentjeva, kirjailija Ivan Timiriasev, valokuvaaja Alina Tomnikov, näyttelijä Valentin Vaala, ohjaaja
Uskonnollisia henkilöitä Isä Akaki, munkki Johannes (skeemaigumeeni), kanonisoitu nimellä Pyhittäjä Johannes Valamolainen Markus (Laatokan piispa) Paavali (arkkipiispa) Serafim (arkkipiispa)
Tieteilijöitä Rostislav Holthoer, egyptologi Valentin Kiparsky, kielitieteilijä Andrej Rudnev, kielitieteilijä, pianisti ja musiikkipedagogi Tommi Uschanov, filosofi Igor Vahros, kielitieteilijä
Poliitikkoja Tarja Filatov, kansanedustaja ja ministeri Harry Bogomoloff, kunnallispoliitikko ja urheiluvaikuttaja Kai Mykkänen, kansanedustaja ja ministeri Petri Sarvamaa, europarlamentaarikko Daniel Sazonov, Helsingin apulaispormestari Maria Guzenina, kansanedustaja ja ministeri
Sotilaita Georgij Alafuzoff, amiraali Vladimir Markov, kenraaliluutnantti Paavo Ilmola, kenraaliluutnantti Ilkka Ilmola, kenraaliluutnantti Vaseli Sidoroff, vapaustaistelija
Urheilijoita Konstantin Astrahantsev, jääkiekkoilija Aleksander Barkov, jääkiekkoilija Natalia Bäck, yleisurheilija Alexei Eremenko Jr., jalkapalloilija Alexei Eremenko Sr., jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja Roman Eremenko, jalkapalloilija Aleksei Kangaskolkka, jalkapalloilija Aleksandr Kokko, jalkapalloilija Leo Komarov, jääkiekkoilija Valeri Krykov, jääkiekkoilija Anastasia Kulikova, tennispelaaja Daniel Lebedeff, jääkiekkoilija Anton Levtchi, jääkiekkoilija Valeri Popovitš, jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja Boris Rotenberg, jalkapalloilija Konstantin Shumov, lentopalloilija Fedor Ivanov, lentopalloilija
Liikemiehiä Konstantin Aladin vanhempi Konstantin Aladin nuorempi Jaakko Bascharoff Feodor Kiseleff Nikolai Kiseleff Sergei Nikolajeff Boris Rotenberg Roman Rotenberg Sinebrychoff-suku Gennadi Timtšenko Jakov Tschernischeff
Muita Nikolai Gerard, salaneuvos, Suomen kenraalikuvernööri Inna Latiševa Alexander Nikiforow, kauppias ja poliisikomisario Vladimir Vojeikov, Nikolai II:n palatsin komendantti Anna Vyrubova, hovineiti Boris Novitsky, rehtori
Katso myös Inkeriläiset Suomen ja Venäjän suhteet Suomen tataarit
Lähteet
Kirjallisuutta Kurkinen, Pauli: Venäläiset Suomessa 1809–1917. Nevalainen, Pekka: Viskoi kuin Luoja kerjäläistä – Venäjän pakolaiset Suomessa 1917–1939
Aiheesta muualla Kirjallisuusluettelo suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi (Suomen venäläinen historia). Spektr-lehden arkistoista (Suomen venäläinen historia). Vantaan Venäläinen Klubi ry. Suomi–Venäjä-seura. Spektr. Suomen venäjänkielinen kuukausijulkaisu. Suomen venäjänkielisten yhdistysten liitto ry (FARO/SVYL ry). Virtual Finland. (Sisältää kartan venäjänkielisten määrästä kunnittain vuosina 2000–2012.)
Hos ryska kolonin i Helsingfors, Helsingfors-Journalen, 25.07.1936, nro 15, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit