Spinozismi eli spinozalaisuus tarkoittaa 1600-luvulla eläneen filosofin Baruch Spinozan määrittelemää filosofista maailmankatsomusta. Sillä viitataan usein ennen kaikkea Spinozan panteismiin, joka määritteli "Jumalan" yhdeksi itsenäiseksi substanssiksi, ja sekä aineen että ajattelun tämän substanssin ominaisuuksiksi. Spinozan mukaan kolmas tiedon laji, intuitiolla saavutettu tieto, oli korkein saavutettavissa oleva totuus.
Spinozismissa henkilökohtaisella jumalasuhteella tarkoitetaan näin sitä, että ihminen on osa ääretöntä "organismia", jonka osat ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa. Spinozismia voidaan löytää muun muassa G. E. Lessingin ja Arthur Schopenhauerin ajattelusta.
On kiistelty, voiko Spinozan metafysiikkaa pitää ateistisena filosofiana vai uskontona; Spinoza itse katsoi perustaneensa uskonnon.
Natura naturans ja natura naturata Natura naturans ja natura naturata ovat keskiajalla kehitettyjä latinankielisiä termejä, joiden tunnetuin käyttäjä Spinoza on ollut. Ne ilmaisevat Jumalan ja luonnon, jotka Spinoza samaisti, kahta puolta.
Termi natura naturans tarkoittaa ”luonto luovana”, eli ”luova luonto”. Spinozan filosofiassa tämä viittasi Jumalaan aktiivisena, elävänä ja muuttuvana luojana, luovana toimintana. Latinankielisessä ilmaisussa on kyse preesensin partisiipista.
Termi Natura naturata tarkoittaa ”luonto luotuna”, eli ”luotu luonto”. Spinozalla tämä viittasi Jumalaan passiivisena, sellaisena jossa asiat ovat jo luotuja, eli samana kuin luonnonoliot. Latinankielisessä ilmaisussa on kyse imperfektin partisiipista.
Lähteet
Aiheesta muualla Ferguson, Wayne: Spinozism and Christianity – A Practical Comparison Oittinen, Vesa Spinozistinen dialektiikka . Niin & näin 2/1995.
Luokka:Panteismi Luokka:Uskonnollinen filosofia