Helsingin kaupunginkirjasto (vuoteen 1910 Helsingin kansankirjasto) on Helsingin kaupungin omistama Suomen suurin yleinen kirjasto. Kirjastolla on 38 toimipistettä ja kaksi kirjastoautoa. Helsingin kaupunginkirjasto on osa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoa.

Vuonna 2023 kirjaston kokoelmiin kuului noin 1 765 000 nidettä, joista kirjoja oli noin 1 579 000. Samana vuonna fyysisiä käyntejä tehtiin 8,2 miljoonaa ja kokonaislainaus oli noin 9,2 miljoonaa. Kirjastossa on 450 työntekijää.

Historia Yksityinen Helsingin kansankirjasto 1860–1876 Helsingin kansankirjasto perustettiin 7. lokakuuta 1860. Aloitteen kirjaston perustamiseksi teki ja varat keräsi Helsingin Rouvasväenyhdistys (Fruntimmersföreningen i Helsingfors). Se oli 1800-luvulle tyypillinen yläluokkainen hyväntekeväisyysyhdistys, jonka toiminnan tavoitteena oli "kristillinen huolenpito kaupungin köyhimpien kansanluokkien naisista ja lapsista". Kirjaston avulla haluttiin sivistää työväkeä ja tarjota sille rakentavia vapaa-ajanviettotapoja. Kirjastohankkeen varsinaiset puuhamiehet olivat opettaja Helene Simelius sekä yhdistyksen sihteerit, kirjailija Zacharias Topelius ja professori Frans Ludvig Schauman.

Kirjasto avasi ovensa lokakuussa 1860 Hällströmin talossa Hallituskatu 11:ssä nykyisen Porthanian paikalla. Ensimmäisenä toimintavuonna sen kokoelmiin kuului hieman yli 500 kirjaa ja se antoi noin 1 700 lainaa. Kirjojen lainaus oli ilmaista, minkä ansiosta kirjasto nautti suurista kävijämääristä mutta kärsi samalla taloudellisista ongelmista. Ainoalle kirjastonhoitajalle ei voitu aluksi maksaa lainkaan palkkaa ja toiminta pyöri vapaaehtoisvoimin. Kirjasto joutui muuttamaan vuokrahuoneistosta toiseen parin vuoden välein, ja myös kirjastonhoitajat vaihtuivat tiuhaan. Rahapulan vuoksi lainaus jouduttiin vuonna 1867 muuttamaan maksulliseksi. 1871 kirjasto alkoi saada Helsingin kaupungilta vuosittaista tukea, minkä ansiosta taloudellinen tilanne tasapainottui. Kirjastonhoitajalle ryhdyttiin maksamaan säännöllistä palkkaa ja myös muuta palkallista henkilökuntaa voitiin hankkia.

Vuonna 1876 Kansankirjaston johtokunta päätti tarjota kirjastoa Helsingin kaupungille. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 28. maaliskuuta 1876 ottaa kirjaston kaupungin hallintaan. Koska kirjasto jo valmiiksi toimi kaupungin rahoilla, suuria muutoksia toiminnassa ei tapahtunut. Kaupungin haltuun siirtyessään Kansankirjaston vuotuinen lainausmäärä oli noin 15 000 lainaa ja sen kokoelmiin kuului yli 2 000 nidettä.

Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi 1876–1945 pienoiskuva|Rikhardinkadun kirjasto, entinen pääkirjasto.

Kun Kansankirjasto oli päätynyt kaupungin haltuun, sille ryhdyttiin suunnittelemaan omaa taloa. Rahallista apua kaupunki sai Helsingin Anniskeluyhtiöltä. Anniskeluyhtiö oli yksityinen osakeyhtiö, jolle oli myönnetty yksinoikeus alkoholin myyntiin Helsingissä, ja jonka tarkoituksena oli käyttää voittovarojaan työväestön sivistämiseen ja raitistamiseen. Se lahjoitti 1877 kaupungille suurimman osan vuotuisista tuloistaan, yli 60 000 silloista markkaa, kansankirjaston rakentamista varten. Uutta kirjastoa varten hankittiin tontti Kaartinkaupungin kaupunginosasta, Rikhardinkadun ja Korkeavuorenkadun kulmasta, ja rakennuspiirustukset tilattiin arkkitehti Theodor Höijeriltä. Kansankirjasto pääsi muuttamaan Rikhardinkadulle syksyllä 1882.

Kun Rikhardinkadun kirjasto oli saatu valmiiksi, nousi esiin kysymys sivukirjastojen perustamisesta. Kirjaston johtokunta huomautti 1898 että esikaupungit olivat vailla kirjastoja tai puutteellisesti toimivien yksityiskirjastojen varassa. Vuosina 1898–1899 perustettiinkin sivukirjastot Töölöön ja Punavuoreen sekä otettiin kaupungin hallintaan yksityinen Sörnäisten Kansankirjasto, josta tuli Kallion kirjasto. Vuonna 1908 avattiin Vallilan sivukirjasto ja vuonna 1926 Käpylän sivukirjasto. Sivukirjastot toimivat vuokratiloissa, lukuun ottamatta Kallion kirjastoa, joka sai 1912 kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstadin suunnitteleman komean kirjastorakennuksen.

Kansankirjasto toimi vanhoilla säännöillään ja periaatteillaan vuoteen 1910 asti. Tuolloin sille hyväksyttiin uudet säännöt ja se sai virallisesti kaupunginkirjaston aseman. Vanhan kansankirjaston asiakaskunnaksi oli määritelty työväestö, kun taas kaupunginkirjaston edellytettiin palvelevan kaikkia kaupungin asukkaita yhteiskuntaluokasta riippumatta. Ajatus kirjaston tehtävästä kansan valistajana ja sivistäjänä leimasi silti voimakkaasti kaupunginkirjaston toimintaa toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan asti.

1800-1900-lukujen taitteessa kirjaston vuotuinen lainausmäärä ylitti 200 000 lainaa. Vuonna 1912 siirryttiin maksuttomaan lainaukseen ja lainausmäärä kohosi nopeasti 500 000:een. Miljoonan lainan raja ylitettiin vuonna 1930. Nopean kasvun seurauksena Rikhardinkadun kirjasto alkoi käydä ahtaaksi ja sitä korotettiin 1922 kolmannella kerroksella. Kirjaston johtokunta käynnisti vuonna 1912 hankkeen uuden pääkirjaston rakentamiseksi, mikä aloitti vuosikymmeniä kestäneen kiistelyn kirjaston sijoituspaikasta. Vuonna 1930 järjestettiin arkkitehtikilpailu uuden pääkirjaston rakentamiseksi Etu-Töölöön Museokadun ja Dagmarinkadun kulmatontille. Tehtävä annettiin Eliel Saariselle, joka kuitenkin totesi tontin tarkoitukseen sopimattomaksi. Tämän jälkeen sijoituspaikan etsiminen alkoi uudelleen. 1935 kaupunginvaltuusto osoitti kirjastolle tontin Kalliosta Eläintarhanlahden huvila-alueelta (nykyisen Helsingin kaupunginteatterin kohdalta), mitä kirjasto kuitenkin piti täysin sopimattomana paikkana. Toisen maailmansodan syttyminen 1939 hautasi pääkirjastohankkeen vuosikymmeniksi eteenpäin.

Kasvun vuosikymmenten pitkäaikainen kirjastonhoitaja, vuodesta 1908 aina vuoteen 1940 asti, oli Uno Therman.Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 (Viitattu 3.11.2018)

Kaupunginkirjasto kasvavassa Helsingissä 1945– Helsingin suuri alueliitos vuonna 1946 merkitsi kaupunginkirjastolle valtavaa alueellista laajenemista. Se sai hoidettavakseen entisten Haagan kauppalan sekä Huopalahden, Oulunkylän ja Kulosaaren kuntien kirjastot sekä suurimman osan Helsingin maalaiskunnan kirjastoista. Entisten Rikhardinkadun pääkirjaston ja viiden sivukirjaston joukkoon liittyi kaksitoista uutta sivukirjastoa. Toimipisteiden nykyinen lukumäärä on 36.

Musiikkikirjastotoiminta käynnistyi keväällä 1953. Kirjastoautotoiminta aloitettiin 1966. Valtakunnallisena yleisten kirjastojen keskuskirjastona Helsingin kaupunginkirjasto toimi 1. huhtikuuta 1981 lähtien, ja vuoden 2018 alusta lähtien tehtävä muutettiin uuden kirjastolain mukaiseksi yleisten kirjastojen valtakunnalliseksi kehittämistehtäväksi . Vuonna 1986 kirjasto sai viimein uuden ja asianmukaisen pääkirjaston, kun Pasilan pääkirjasto valmistui.

thumb|Helsingin keskustakirjasto Oodi vuonna 2019. Vuonna 2018 Kansalaistorilla lähellä Töölönlahtea avautui Helsingin keskustakirjasto Oodi. Oodi rakennettiin Helsingin kaupungin ja Suomen valtion yhteisrahoituksella Suomen satavuotisjuhlien kunniaksi. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 98 miljoonaa euroa, josta kaupungin osuus oli 68 miljoonaa ja ministeriön osuus 30 miljoonaa.

Erikoiskokoelmat Merkittävin kokoelma Helsingin kaupunginkirjastossa on Helsinki-kokoelma. Kallion kirjastossa on Suomen dekkariseuran lahjoittama Dekkarikirjasto. Rikhardinkadun kirjastossa on englanninkielistä kirjallisuutta sisältävä British Collection ja taiteilijakirjakokoelma. Sivukirjastoissa voi olla omaa alueettaan koskevaa aineistoa.

Tietoja ja tilastoja

Toimipaikat 36 kirjastoa, kaksi kirjastoautoa (2004) 38 kirjastoa, kaksi kirjastoautoa (2014) 38 kirjastoa, kaksi kirjastoautoa (2024)

Kokoelma (2023) niteitä 1 765 051 joista kirjoja 1 579 322 joista nuotteja ja partituureja 28 556 joista musiikkiäänitteitä 77 764 joista muita äänitteitä 17 643 joista videotallenteita 38 327 joista muuta aineistoa 23 439

Lainaus (2023) kokonaislainaus 9 214 046

Käyttäjät (2023) lainaajia 246 970 fyysisiä käyntejä 8 156 248

Toimipisteet Kirjaston nimi Osoite Koordinaatit Kuva Lisätietoja (www-sivu) Arabianrannan kirjasto Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki 150px Arabianrannan kirjasto Etelä-Haagan kirjasto Isonnevantie 16 B, 00320 Helsinki 150px Etelä-Haagan kirjasto Herttoniemen kirjasto Linnanrakentajantie 2, 00880 Helsinki 150px Herttoniemen kirjasto Itäkeskuksen kirjasto Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki suuntaa antava: 150px Itäkeskuksen kirjasto Jakomäen kirjasto Jakomäenpolku 3, 00770 Helsinki 150px Jakomäen kirjasto Jätkäsaaren kirjasto ja infokeskus Tyynenmerenkatu 1, 00220 Helsinki 150px Jätkäsaaren kirjasto Kalasataman kirjasto Hermannin rantatie 5, 00580 Helsinki 150px Kalasataman kirjasto Kallion kirjasto Viides linja 11, 00530 Helsinki 150px Kallion kirjasto Kannelmäen kirjasto Klaneettitie 5, 00420 Helsinki 150px Kannelmäen kirjasto Keskustakirjasto Oodi Töölönlahdenkatu 4, 00100 Helsinki 150px Helsingin keskustakirjasto Oodi Kontulan kirjasto Ostostie 4, 00940 Helsinki 150px Kontulan kirjasto Käpylän kirjasto Väinölänkatu 5, 00610 Helsinki 150px Käpylän kirjasto Laajasalon kirjasto Yliskylän puistokatu 4, 00840 Helsinki 150px Laajasalon kirjasto Lastenkirjastoautot Skidi ja Stoori Rautatieläisenkatu 8, 00520 Helsinki 150px Kirjastoauto Helsinki Lauttasaaren kirjasto Pajalahdentie 10a, 00200 Helsinki 150px Lauttasaaren kirjasto Malmin kirjasto Ala-Malmin tori 1, 00700 Helsinki 150px Malmin kirjasto Malminkartanon kirjasto Puustellintie 6, 00410 Helsinki 150px Malminkartanon kirjasto Maunulan kirjasto Metsäpurontie 4, 00630 Helsinki 150px Maunulan kirjasto Munkkiniemen kirjasto Riihitie 22, 00330 Helsinki 150px Munkkiniemen kirjasto Myllypuron kirjasto Kiviparintie 2, 00920 Helsinki 150px Myllypuron kirjasto Oulunkylän kirjasto Kylänvanhimmantie 27, 00640 Helsinki 150px Oulunkylän kirjasto Paloheinän kirjasto Paloheinäntie 22, 00670 Helsinki 150px Paloheinän kirjasto Pasilan kirjasto Kellosilta 9, 00520 Helsinki 150px Pasilan kirjasto Pikku Huopalahden lastenkirjasto Tilkankatu 19, 00300 Helsinki 150px Pikku Huopalahden lastenkirjasto Pitäjänmäen kirjasto (suljettiin 11.4.2026 (uusi kirjasto valmistuu 2029; väliaikainen väistötilakirjasto sijaitsee Konalassa, kauppakeskus Ristikossa ) Jousipolku 1, 00370 Helsinki 150px Pitäjänmäen kirjasto Pohjois-Haagan kirjasto Kaupintie 4, 00440 Helsinki 150px Pohjois-Haagan kirjasto Puistolan kirjasto Nurkkatie 2, 00760 Helsinki 150px Puistolan kirjasto Pukinmäen kirjasto Kenttäkuja 12, 00720 Helsinki 150px Pukinmäen kirjasto Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki 150px Rikhardinkadun kirjasto Roihuvuoren kirjasto Roihuvuorentie 2, 00820 Helsinki 150px Roihuvuoren kirjasto Sakarinmäen lastenkirjasto Knutersintie 924, 00890 Helsinki 150px Sakarinmäen lastenkirjasto Suomenlinnan kirjasto Suomenlinna C 31, 00190 Helsinki 150px Suomenlinnan kirjasto Suutarilan kirjasto Seulastentie 11, 00740 Helsinki 150px Suutarilan kirjasto Tapanilan kirjasto Hiidenkiventie 21, 00730 Helsinki 150px Tapanilan kirjasto Tapulikaupungin kirjasto Ajurinaukio 5, 00750 Helsinki 150px Tapulikaupungin kirjasto Töölön kirjasto Topeliuksenkatu 6, 00250 Helsinki 150px Töölön kirjasto Vallilan kirjasto Päijänteentie 5, 00550 Helsinki 150px Vallilan kirjasto Viikin kirjasto Viikinkaari 11 B, 00790 Helsinki 150px Viikin kirjasto Vuosaaren kirjasto Mosaiikkitori 2, 00980 Helsinki 150px Vuosaaren kirjasto

Lakkautetut toimipisteet KirjastoLakkautettu Kirjasto 102018 Ruoholahden lastenkirjasto2015 Kulosaaren kirjasto2009 Punavuoren kirjasto2005

Lähteet Toimipisteiden yhteystiedot

Viitteet

Kirjallisuutta Hirn, Sven: Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi--Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940, 1998. Kirjastojen vuosisata--yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla, toimittanut Ilkka Mäkinen, 1999,

Närhi, Mauri K. Lukuseurasta kansankirjastoon, 1963 Vatanen, Pirjo, Sääty-yhteiskunnan kirjastosta kansalaisyhteiskunnan kirjastoksi, 2002,

Aiheesta muualla Helmet-kirjaston verkkosivut Helsingin kaupunki: Kirjastot

*