Perustulo on sosiaaliturvajärjestelmän malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. Se korvaisi kokonaan tai osittain syyperustaisen sosiaaliturvan eli tietyillä perusteilla maksettavat tuet. Perustulon määrä ei vähene, vaikka saajan tulot nousisivat, mutta tulojen kasvaessa perustulosta saatu hyöty peritään takaisin verotuksella.
Perustuloa on kutsuttu myös kansalaistuloksi, kansalaispalkaksi sekä yhteiskunnalliseksi osingoksi, joskaan ne eivät tarkoita täsmälleen samaa asiaa. On olemassa myös sellaisia perustulomalleja, jotka ovat sosiaalietuuksia korvaavia perusturvamalleja. Niiden välineet eivät ole ensisijaisesti finanssi- eli verohallinnollisia, vaan liittyvät esimerkiksi perusturvauudistuksen yksinkertaistamiseen. Jotkut vasemmistolaiset kannattavat perustuloa järjestelmänä, joka lopettaa palkkaorjuuden; toisaalta jotkut oikeistolaiset kannattavat koko sosiaaliturvan korvaamista matalalla perustulolla.
Perustulon avulla on mahdollista yksinkertaistaa sosiaaliturvaa ja purkaa kannustinloukkuja. Perustulo on ratkaisu siihen, että työtä ja siten toimeentuloa työstä ei riitä kaikille. Perustulon käyttöönottoa perustellaan muiden muassa pahenevalla teknologisella työttömyydellä eli ihmistyövoiman korvautumisella automaatiolla (robotit, tekoäly) . Nick Srnicekin ja Alex Williamsin argumentin mukaan kapitalismin kyky (ja halukkuus) tarjota työtä kaikille on kriisissä, ja he esittävät ongelmaan ratkaisuksi perustuloa.Srnicek, Nick; Williams, Alex. Inventing the Future: Postcapitalism and a World Without Work. Verso Books. pp. 103–104. .
Yleistuki tuottaa vastaavanlaisia hyötyjä ja esitetään usein perustulon vaihtoehtona.
Monetarismin kehittäjänä tunnettu Milton Friedman on kannattanut negatiivisen tuloveron muodossa toteutettua toimeentulon vähimmäistasoa. Perustuloliike BIEN:n johtohahmo on Philippe van Parijs.Heikki Hiilamon kolumni: Perustulomilitantit . Yle 16.10.2017. Elon Muskin mukaan automaatio ja robotit työntävät ottamaan käyttöön perustulon. Muskin mukaan työpaikkojen menetykset ovat niin vakavia, että valtion on otettava rooli kansalaisten toimeentulon varmistamisessa. Muskin mukaan perustulo on välttämätön. Perustuloa ovat esittäneet ratkaisuksi myös Facebookin Mark Zuckerberg ja miljardööri Richard Branson.
Ainoa maailman maa, jossa perustulo on käytössä on Iran, jossa se on ollut käytössä loppuvuodesta 2010.http://nordic.businessinsider.com/iran-basic-income-results-2017-5
Perustulon käsitteet
Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille automaattisesti ja ehdoitta kuukausittain maksettavaa rahaa. Useimmissa perustulomalleissa kaikki ansaitut tulot olisivat verollisia ensimmäisestä eurosta alkaen. Itse perustulosta ei maksettaisi veroa. Yleensä perustulomalleissa veroprosentti on sama kaikissa tuloluokissa tai ainakin progressio on lievä.
Osittainen perustulo tarkoittaa perustuloa, joka ei kata minimitoimeentuloa. Useimmat konkreettiset Suomeen ehdotetut perustulomallit lähtevät siitä, ettei perustulo voi olla niin suuri, että sillä yksinään tulisi toimeen pitkää aikaa, ja siksi näitä malleja on kutsuttu osittaisiksi perustulomalleiksi. Näiden mallien ongelmana on, että niissä perustulon päälle tarvitaan edelleen tarvehankintaista sosiaaliturvaa, jolloin järjestelmä ei ole yhtä yksinkertainen kuin täydelliset perustulomallit. Osittainenkin perustulo kuitenkin yksinkertaistaisi Suomen sosiaaliturvajärjestelmää huomattavasti.
Perustuloa on myös kutsuttu kansalaistuloksi ja kansalaispalkaksi, joista jälkimmäistä on käytetty tarkoittamaan hieman eri asiaa. Esimerkiksi Jan Otto Anderssonin teksteissä kansalaispalkka on perustulon kaltainen tuki, mutta se maksetaan vain, jos kansalainen tekee hyödyllistä työtä. Tällaista työtä olisi toiminta kolmannen sektorin järjestöissä. Kansalaispalkka voisi olla suurempi kuin pelkkä kaikille automaattisesti maksettava perustulo tai kansalaistulo. Kansalaispalkan ideana on aktivoida ihmisiä toimimaan kansalaisyhteiskunnassa.
Osallistumistuloksi on kutsuttu mallia, jossa perustuloon liittyy erilaisia ihmisen aktiivisuuteen liittyviä ehtoja (kuten kansalaispalkassa). Taloustieteilijä Anthony Atkinson loi käsitteen ehdottamalla osallistumistuloa (participation income) vain niille, jotka voivat osoittaa olevansa töissä, hakevansa töitä, olevansa työkyvyttömiä tai osallistumalla erilaisiin hoito- ja kansalaisjärjestötehtäviin.
Yhteiskunnallinen osinko on perustulosta käytetty termi, joka viittaa siihen, että kaikilla kansalaisilla on oikeus saada osuutensa yhteiskuntamme aiempien sukupolvien työllä kootusta kansallisomaisuudesta ja tuottavuuden kasvusta.
Negatiivinen tulovero on Milton Friedmanin kehittämä verotuksen ja automaattisen tulotuen yhdistelmä. Tässä mallissa määritellään tietty kuukausittainen verotettavan tulon alaraja. Kaikista sen summan alle jäävistä ansioista maksetaan ansioiden päälle tulotukea eli negatiivista veroa. Kaikista summan ylittävistä tuloista maksetaan normaalia veroa. Tässä mallissa rajaveroprosentti on yleensä sama kaikissa tuloluokissa.Honkanen et al. 2007, s. 14-16
Historia 170px|thumb|Thomas Paine.
Varhainen perustuloa muistuttavan idean kannattaja oli Thomas Paine (1737–1809), joka hahmotteli ajatusta pamfletissaan Agrarian Justice vuodelta 1795. Painen mukaan jokainen viljellyn maan haltija oli yhteisölle velkaa, sillä hän oli syrjäyttänyt kaikki muut ihmiset heille luonnostaan kuuluvilta mailta ja näin saattanut heidät kurjuuteen. Siitä hyvästä hänen tuli maksaa korvaus. Kerätyt varat koottaisiin yhteiseen rahastoon, josta maksettaisiin kaikille kansalaisille kertakorvaus heidän 21 vuotta täyttäessään. Lisäksi sokeat, rammat ja 50 vuotta täyttäneet saisivat pienemmän summan joka vuosi.
Erilaisia sosiaalisen tai kansallisen osingon ajatuksia esitettiin pitkin 1800- ja 1900-lukua eri taloustieteilijöiden ja sosiologien kirjoituksissa. Huomattavimpana Oxfordissa professorina toimineen G. D. H. Colen 1930-luvun kirjoitukset ja taloustieteilijä James Meaden monet kirjat 1930-luvulta 1990-luvulle.
Sosiaalinen osinko (social credit) sai laajaa kannatusta brittimajuri Clifford Douglasin ideoimana. Siinä esitetään, että kaikille kansalaisille kuuluu osuus kansallisesta varallisuudesta. Ajatuksena oli lisätä kansalaisten ostovoimaa jakamalla heille rahaa. Laman ja työttömyyden vaivaamalla 1930-luvulla ajatus kasvoi kansanliikkeeksi, joka osallistui vaaleihin monissa maissa. Eniten menestystä puolue sai Kanadassa. Ajatus perustulosta kysynnän lisääjänä hautautui kuitenkin keynesiläisten, valtion roolia korostaneiden ideoiden varjoon.
Perustulomallista vakavimman ehdotuksen teki Isossa-Britanniassa liberaalipoliitikko Juliet Rhys-Williams vuonna 1943. Se jäi kuitenkin toteuttamatta, kun brittiläinen sosiaaliturvajärjestelmä rakennettiin William Beveridgen ideoiden pohjalta syy- ja ansioperustaiseksi. Samankaltaisia malleja toteutettiin useimmissa läntisissä teollisuusmaissa.Honkanen et al. 2007, s. 18.
Perustulomallit nousivat uudelleen keskusteluun, kun keynesiläisyyttä alettiin kyseenalaistaa taloustieteessä. Yhdysvalloissa presidentti Richard Nixonin hallinto esitteli laajoja uudistuksia maan sosiaaliturvaan. Ideoiden takana oli Milton Friedman ja hänen muotoilema negatiivinen tulovero. Negatiivista tuloveroa kokeiltiin neljässä eri projektissa Yhdysvalloissa ja Kanadassa vuosina 1968-1982.Honkanen et al. 2007, s. 18-19. Friedman popularisoi ideansa vuonna 1962 kirjassaan Capitalism and Freedom.
Martin Luther King, Jr. vaati köyhyyden hävittämistä joko perustulon tai työtakuun avulla kirjassaan Tästä eteenpäin – sekasorrosta yhteyteen (1967).
Friedman argumentoi negatiivisen tuloveron puolesta Yhdysvaltain kongressille ja Richard Nixonille 1970-luvulla. Kongressi teki uudistuksesta lakialoitteen, mutta aloitteeseen liitettiin poikkeavia elementtejä, jotka saivat hänet vastustamaan lakialoitetta. Lopulta kongressi ei hyväksynyt esitystäHonkanen et al. 2007, s. 19.. Lopputuloksena liittovaltion Earned Income Tax Credit tukee tuhansilla dollareilla matalapalkkaisia, mutta työttömille sekä erityisryhmille on erillisiä tukiohjelmia, jotka aiheuttavat tulokuoppia. Samanlainen palkkatuki on otettu käyttöön myös monissa muissa maissa, kuten Suomessa.
Kanadassa tehtiin 1974–1979 MINCOME-kokeilu Dauphinissa, Manitobassa. Kokeilussa 30 prosentille kaupungin asukkaista annettiin 15 000:n Kanadan dollarin turvattu vuositulo (guaranteed annual income).
Kanadassa liberaalihallituksen asettama komissio ehdotti negatiivisen tuloveron käyttöönottoa vuonna 1985, mutta valtaan nousseet konservatiivit pitivät ehdotusta liian kalliina ja jättivät sen toteuttamatta.
Brittiläiset ekonomit Guy Standing ja Hermione Parker ovat kehittäneet erilaisia perustulomalleja. Erityisesti Parkerin konkreettiset laskelmat osittaisen perustulon vaihtoehdoista ja kustannuksista ovat vaikuttaneet useisiin viimeaikaisiin perustulomalleihin. Näitä malleja on ehdotettu otettavaksi käyttöön Isossa-Britanniassa, mutta ehdotukset eivät ole saaneet poliittista tukea.
Belgialainen ekonomisti Philippe van Parijs on perustellut perustuloa marxilaisin perustein. Hän kannattaa perustuloa, jonka määrää kohotettaisiin vähitellen yhdessä verotuksen kanssa, niin että ihmiset saisivat lopulta lähes kaikki tulonsa perustulosta. Näin saavutettaisiin kommunismi, eli yhteiskunta, jossa jokainen antaisi kykyjensä mukaan ja saisi tarpeittensa mukaan. Palkkatyö lakkaisi ja työtä tehtäisiin lähinnä harrastuksena. Parijs näkee, että nyky-yhteiskunnassa työstä on tulossa harvojen etuoikeus ja joidenkin työssäkäyvien haluttomuus huolehtia työtä tekemättömistä muistuttaa 1800-luvun kapitalistien haluttomuutta ratkaista työläisten köyhyyden kysymys. Mitään vallankumousta tai sosialismia Parijsin "kapitalistinen tie kommunismiin" ei edellyttäisi. Sittemmin Parijs on vaimentanut marxilaisia perusteluita perustulolle. Van Parijs Philippe, Marxism recycled, Cambridge university press, Cambridge, 1994
Iranissa Mahmud Ahmadinežadin hallinto otti käyttöön perustulon loppuvuodesta 2010. Samassa yhteydessä leikattiin bensiinin, ruoan ja eräiden palveluiden tukiaisia. Vuosina 2007–2008 kansalaisille jaetut epäsuorat tukiaiset olivat arviolta 27 prosenttia bruttokansantuotteesta ja kooltaan 77,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Iranin kokemuksia perustulosta on käytetty tutkittaessa sen vaikutuksia työmarkkinoihin.
Sveitsissä 5. kesäkuuta 2016 järjestettiin kansanäänestys perustulon tekemisestä perustuslailliseksi oikeudeksi. Perustulon tasoksi oli määritelty 2 500 Sveitsin frangia kuukaudessa. Ennen äänestystä aiheesta oli käyty keskustelua neljä vuotta ja huhtikuussa järjestetty kysely osoitti perustulon kannatukseksi noin 40 prosenttia. Kansanäänestyksessä 76,9 prosenttia vastusti ja 23,1 prosenttia kannatti.
Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vuonna 2016 demokraattipuolueen presidenttiehdokas Hillary Clinton olisi halunnut sisällyttää kaikille yhdysvaltalaisille maksettavan perustulon vaaliohjelmaansa. Clintonin mielestä perustulon idea on kiehtova. Clinton ei kuitenkaan saanut perustulon matematiikkaa toimimaan ja jätti perustulon vaaliohjelman ulkopuolelle.https://www.jacobinmag.com/2017/12/universal-basic-income-inequality-work
Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vuonna 2020 demokraattipuolueen presidenttiehdokas Andrew Yang kampanjoi 1 000 Yhdysvaltain dollarin kuukausittaisella perustulolla. Yang kutsuu perustuloa ”Freedom Dividendiksi” ja mainitsee että aluksi perustulo loisi 4,5 miljoonaa uutta työpaikkaa kulutuskysynnän kasvun kautta.
Tutkimus 700 euron perustulo ei kannustaisi työntekoon, koska sen rahoittaminen vaatisi verotuksen kiristämistä, osoitti VM:lle tehty mikrosimulaatio vuonna 2019.
Perustulo heikensi työllisyyttä