Arkkiatri ( ’yli-, pää-’ ja iatros ’lääkäri’) on korkein Suomessa lääkärille myönnettävä arvonimi. Sen myöntää Tasavallan presidentti, ja Suomessa voi olla vain yksi arkkiatri kerrallaan. Itsenäisyyden ajan Suomessa arkkiatri on mielletty lääkärikunnan vanhimmaksi.
Arkkiatrin arvon Suomessa on saanut kaikkiaan 13 lääkäriä, joista itsenäisyyden aikana vuoden 1928 jälkeen seitsemän. Professori Risto Pelkoselle arvonimi myönnettiin vuonna 1995 ja hän toimi arkkiatrina 30 vuoden ajan aina kuolemaansa saakka.https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo16329.pdf
Tasavallan presidentti myönsi 22. toukokuuta 2026 arkkiatrin arvonimen dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori Päivi Hietaselle. Hän on syöpätautien erikoislääkäri.
Arvonimen tausta
Arkkiatreilla on pitkä ja monivaiheinen historia. Arkkiatri oli alun perin hallitsijan henkilääkäri, esimerkiksi Rooman valtakunnassa keisarin henkilääkäri (archiatri palatini). Neron lääkäri Andromakhos vanhempi olikin ensimmäinen, jota kutsuttiin arkkiatriksi.
Ruotsin kuninkaan hovilääkäreitä alettiin kutsua arkkiatreiksi ensin Kaarle IX:n aikana. Hänen arkkiatrinsa oli Kasper Fidler eli Casparus Fidlerus (1570–1613). Myöhemmin arkkiatriksi nimettiin hovilääkärien lisäksi muitakin ansioituneita lääkäreitä. Arvonimeä myönnettiin Ruotsissa aina vuoteen 1856.
Suomalaiset arkkiatrit
Nimi Vuodet Gabriel von Bonsdorff 1817–1831 Johan Agapetus Törngren 1833–1859 Lars Henrik Törnroth 1844–1864 Evert Julius Bonsdorff 1859–1898 Otto E. A. Hjelt 1885–1913 Johan Isak Björkstén 1896–1912 Richard Sievers 1928–1931 Jaakko Karvonen 1933–1943 Oswald Renkonen 1943–1951 Arvo Ylppö 1952–1992 Nils Oker-Blom 1992–1995 Risto Pelkonen 1995–2025 Päivi Hietanen 2026–
Lähteet
Luokka:Suomalaiset arvonimet