Suomen Olympiakomitea ry on Suomen kansallinen olympiakomitea, joka vastaa Suomen suhteista kansainväliseen olympiaurheiluun sekä huippu-urheilun koordinoinnista Suomessa yhdessä huippu-urheiluverkoston kanssa. Olympiakomitea toimii opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijana huippu-urheiluun liittyvissä asioissa.
Vuonna 2026 Suomen olympiakomitealla oli 90 jäsenjärjestöä, 26 kumppanuusjäsentä ja neljä henkilöjäsentä. Olympiakomitean hallituksen puheenjohtaja on Petteri Kilpinen ja Riku Tapio toimitusjohtaja. Olympiakomitealla on 55 työntekijää.
Olympiakomitean tehtävät Opetus- ja kulttuuriministeriönja ja Suomen Olympiakomitea Ry:n tavoiteasiakirjan 2022-2024 mukaan Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö johtaa (sisältäen vammaishuippu-urheilu) huippu- urheiluverkostoa ja vastaa seuraavista asioista Suomessa:yhdessä lajiliittojen ja huippu-urheiluverkoston kanssa toimintatapojen kehittämisestä, pitkän aikavälin huippu-urheilumenestyksestä sekä talous- ja osaamisresurssien ohjaamisesta verkoston käyttöön lajien välisen yhteistyön ja osaamisen vahvistamisesta sekä huippu-urheilujärjestelmien sparrauksesta valittujen urheilijoiden, joukkueiden ja lajien huippu-urheilun tehostamistukijärjestelmästä ja - toiminnoista sekä niihin liittyvistä päätöksistä oman budjettinsa rajoissa (huomautus: tehostamistukijärjestelmä on muuttunut ja kuvattu otsikon huippu-urheilun tuet -otsikon alla)
urheiluakatemia- ja valmennuskeskusverkoston johtamisesta ja koordinoinnista ohjeiston suunnassa tiivistyvästä huippu-urheilun kehittämistyöstä niiden kaupunkien kanssa, joissa on valtakunnallinen urheiluakatemia
yhteistyöstä kuntien kanssa liittyen paikallisten olosuhteiden kehittämiseen erityisesti urheiluakatemioiden toimintaedellytysten parantamisessa
Olympiakomitean vastuulla olevien monilajisten kansainvälisten arvokilpailujen (kesä- ja talviolympialaiset, kesä- ja talviparalympialaiset, nuorten kesä- ja talviolympialaiset, Euroopan kisat, nuorten EYOF-kisat eli Euroopan kesä- ja talviolympiafestivaalit sekä kesä- ja talviuniversiadit) joukkueiden kisavalmisteluista yhdessä lajien kanssa sekä joukkueiden toiminnasta ja johtamisesta kisoissa. Paralympiajoukkueen osalta Olympiakomitealla on sopimus Paralympiakomitean kanssa
yhteistyöstä Suomen Urheilun Eettisen Keskuksen kanssa eettisesti kestävän huippu-urheilun edellytysten vahvistamisessaVuonna 2025 kokoontui liikunta- ja urheiluministeri Sandra Bergqvistin organisoima huippu-urheilun pyöreän pöydän keskustelu sekä työryhmät. Pyöreän pöydän keskustelu esittää Suomeen "selkeää ja riippumatonta johtamisjärjestelmää suomalaisen huippu-urheilun tueksi". Ministerin mukaan "Huippu-urheilun määritelmän tulisi perustua tuloskriteereihin ja kansainvälisen kilpailukyvyn vaatimuksiin".
Huippu-urheilun tuet
Tehostamistuet Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee erilaisten lajien laijliittoja tehostamistuella, jolla tavoitellaan kansainvälistä huippumenestystä. Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö toimii ministeriön asiantuntijana tukien päätösten valmistelussa ja antaa haetuista tuista lausunnon. OKM myöntää tuet, mutta Olympiakomitealla on keskeinen rooli hakemusten kommentoinnissa. Olympiakomitean ohjeiden mukaan hakemuksessa tulee olla lajin huippu-urheilusuunnitelma, joka sisältää tiedot tuloksista, toiminnasta ja tavoitteista.
Urheilija-apurahat Tehostamistukien lisäksi OKM jakaa vuosittain yksilölajien urheilijoille valmennus- ja harjoitteluapurahoja. Olympiakomitea toimii OKM:n asiantuntijana hakemusten arvioinnissa ja harkinnassa sekä tekee vuosittain esitykset apurahan saajista OKM:lle.
Eri lajien saamat tuet vuodesta 2020 alkaen löytyvät sivulta Luettelo Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemista urheilulajeista 2020-.
Historia Kansainvälinen olympiakomitea kutsui vuonna 1907 jäsenekseen suomalaisen Reinhold Felix von Willebrandin. Hänen johdollaan perustettiin Helsingissä 2. joulukuuta 1907 Suomen olympialainen komitea valmistelemaan suomalaisten urheilijoiden osallistumista Lontoon olympialaisiin 1908.
Huippu-urheilun muutosryhmä (HuMu) 2010-2012 Huippu-urheilun muutosryhmä oli Suomen Olympiakomitean vuonna 2010 käynnistämä kehittämishanke, jolle kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin asetti tavoitteeksi suomalaisen huippu-urheilun uudistamisen ja ”konkreettiset tulokset” nopeasti. Ryhmälle annettiin viisi päätehtävää, jotka liittyivät muun muassa aiemman Risto Niemisen johtaman työryhmän ehdotusten toimeenpanoon, huippu-urheilutoimijoiden yhteistyön ja työnjaon selkeyttämiseen sekä resurssien ohjauksen tehostamiseen ja toimijoiden sitouttamiseen muutosprosessiin.
HuMun varsinaisia jäseniä olivat Tapio Korjus, Erkka Westerlund (myöhemmin hänen tilalleen tuli Antti Paananen), Mika Kojonkoski ja Leena Paavolainen, ja ryhmän vetäjänä toimi Jukka Pekkala.
Hanketta seurattiin hallinnollisesti usean toimielimen kautta: opetus- ja kulttuuriministeriö asetti joulukuussa 2010 HuMulle seurantaryhmän, ja Olympiakomitean hallitus nimesi hankkeelle erillisen ohjausryhmän. Suomen Kuvalehti kuvasi HuMu-työtä ja sen raportointia läpinäkymättömäksi sekä nosti esiin, että muutosryhmän väliraporttia ja loppuraporttia arvosteltiin muun muassa konkretian ja lähdeviitteiden puutteesta sekä siitä, ettei asetetun vision (Suomi ”paras Pohjoismaa” vuoteen 2020 mennessä) toteutumisen seurantaan määritelty mittareita. Lehden mukaan HuMu kertoi kohdanneensa tai haastatelleensa noin 80 menestynyttä urheilijaa, mutta aineiston taustoja ja johtopäätöksiä ei raportoitu siten, että ulkopuolinen arviointi olisi ollut mahdollista. Vuoden 2011 ministerinvaihdoksen jälkeen Paavo Arhinmäen kerrottiin tiukentaneen hankkeen rahankäytön ja toiminnan seurantaa.
HuMu jätti loppuraporttinsa joulukuussa 2012, ja siinä korostui ”urheilijan polku” -ajattelu. Suomen Kuvalehti kertoi, että raporttia luonnehdittiin "mitäänsanomattomaksi nollatutkimukseksi" ja Yle luonnehti raporttia kovasti kritisoiduksi raportti, jossa "jaariteltiin itsestäänselvyyksiä ja toisteltiin vanhaa sanaparia urheilijan polusta". Myös Helsingin Sanomat raportoi loppuraportin pinnallisena ja kalliina sekä siitä puuttuvan konkretian. Humu-ryhmän loppuraportissa esitettiin huippu-urheiluyksikön perustamista, joka sittemmin perustettiin.
Tukien takaisinperintä 2016-2020 Vuonna 2016 OKM julkisti laajaa huomiota saaneen takaisinperintäraportin Olympiakomitean toiminnasta. Raportin mukaan Olympiakomitea oli maksanut valtion avustusrahoilla palkkoja avustusehtojen vastaisesti. OKM:n mukaan työntekijän yli 70 000 euron suuruisen palkan maksamiseen ei saanut käyttää avustuksia. Raportissa kerrottiin huippu-urheiluyksikön kahdeksan työntekijän palkkoista, jotka olivat sivukuluineen vuodessa 78 000–139 962 euroa työntekijää kohden.
Raportista kävi ilmi useita puutteita taloushallinnossa:
Avustuksia käytettiin työntekijöiden palkan päälle tulleiden luontoisetujen maksamiseen, esimerkiksi leasingautoihin, polttoainekustannuksiin, autohallipaikkoihin ja liikuntaseteleihin Matkakustannuksia ja kilometrikorvauksia oli laskutettu valtion matkustussäännön vastaisesti. Ajopäiväkirjoja ei vaadittu. Olympiakomitea ei ollut kilpailuttanut hankkeita ja palveluostoja hankintalain edellyttämällä tavalla Yli jääneitä avustuksia ei oltu palautettu ja menoja oli kirjattu väärin Neuvottelukulut olivat poikkeuksellisen suuret ja useat ravintolalaskut sisältävät paljon alkoholikuluja
OKM määräsi toukokuussa 2016 Olympiakomitean maksamaan takaisin yhteensä 406 121,43 euroa useilla rahoituspäätöksillä myönnetyistä valtionavustuksista. Olympiakomitea haki päätökseen oikaisua ja vaati takaisinperinnän rajaamista tietyiltä osin, mutta OKM hylkäsi oikaisuvaatimuksen 11.8.2016.
Helsingin hallinto-oikeus antoi asiassa ratkaisun marraskuussa, jossa se hylkäsi Olympiakomitean valituksen pääosin, mutta alensi kahteen vuoden 2014 erityisavustukseen kohdistettua takaisinperintää 30 791 eurolla. Olympiakomitea valitti jälleen ratkaisusta.
Korkein hallinto-oikeus ratkaisi jatkovalituksen vuonna 2020. KHO jätti tutkimatta osan vaatimuksesta, joka koski takaisinperittävälle määrälle määrättävän koron kohtuullistamista siltä osin kuin se ei liittynyt KHO:ssa käsiteltävänä olleeseen takaisinperintäosuuteen, mutta tutki asian muilta osin. KHO kumosi hallinto-oikeuden ja OKM:n päätökset siltä osin kuin takaisinperintä perustui tukikelvottomiksi katsottuihin palkkauskustannuksiin kahdessa erityisavustuksessa (OKM/1246/625/2014 ja OKM/1407/625/2014) ja palautti asian OKM:lle uudelleen käsiteltäväksi palkkauskustannusten määrällisen kohtuullisuusarvioinnin tekemistä varten. Muilta osin valitus hylättiin, ja OKM velvoitettiin korvaamaan Olympiakomitealle 2 000 euroa oikeudenkäyntikuluja viivästyskorkoineen. KHO velvoitti OKM:n arvioimaan uudelleen työntekijöiden kohtuullista palkkatasoa.
OKM:n ylijohtaja Esko Ranto totesi vuonna 2020, että huippu-urheiluyksikön johtajan sekä palloilulajien vastuuvalmentajan tehtävän osalta 70 000 euron palkkakatto oli liian alhainen, mutta muille tehtäville se oli oikea.
Olympiakomitea joutui lopulta palauttamaan yhteensä 390 217 euroa takaisin väärin käytettyjä avustuksia.
Yhdistyminen Valon kanssa 2017
Olympiakomitean ja urheilujärjestö Valon toiminnot yhdistyivät 1. tammikuuta 2017 alkaen. Olympiakomitean tehtävä on edistää suomalaisten liikunnallista elämäntapaa, rakentaa edellytyksiä laadukkaalle ja uudistuvalle seura- ja järjestötoiminnalle ja tuottaa menestystä huippu-urheilussa. Sen vuosibudjetti on noin 10 miljoonaa euroa, ja sitä rahoitetaan valtionavustuksilla ja omalla varainhankinnalla. Valtionavustuksen jakaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
OKM:n tarkastaessa Valon avustusten käyttöä kävi ilmi, että 16 erityisavustusta 24:stä johtuen siitä, että avustuksia ei oltu käytetty avustuspäätösten eikä avustusehtojen ja -rajoitusten mukaisesti. Ministeriön mukaan Valolle maksetuista avustuksista olisi tullut periä takaisin noin 2,4 miljoonaa euroa, mutta summa oli kohtuullistettu 1,75 miljoonaan euroon. Olympiakomitea valitti asiasta hallinto-oikeuteen, mutta kesäkuussa 2020 Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.
Rion kesäolympialaiset 2016 Rion olympialaisten jälkeen Suomen mitalisaalis jäi yhteen pronssiin, joka oli Suomen kesäolympiahistorian heikoin mitalitulos siihen mennessä. Ylen mukaan heikko tulos lisäsi kritiikkiä Olympiakomitean huippu-urheilun muutoshanketta (HuMu) ja sen kustannuksia kohtaan.
Rion jälkeen keskustelua vauhdittivat myös Olympiakomitean rahoitukseen ja valvontaan liittyneet havainnot. Ylen mukaan Olympiakomitean rahoituksesta yli 80 % tuli opetus- ja kulttuuriministeriön tuista (vajaat 10 miljoonaa euroa vuodessa), ja valtion rahoituksen kokonaispanos huippu-urheiluun arvioitiin vuonna 2013 noin 33 miljoonaksi euroksi; samalla ministeriön tarkastustoimessa kritisoitiin muun muassa rahankäytön läpinäkyvyyttä sekä ministeriön palkkakaton noudattamista. Valtionavustusten ohjauksen ja valvonnan läpinäkyvyyden kehittämiseksi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen nimitti kesäkuussa 2016 professori Heikki Halilan selvityshenkilöksi.
Olympiarahaston perustaminen 2018 Olympiakomitea perusti vuonna 2018 Olympiarahaston, johon on kerätty lahjoituksia hieman yli kaksi miljoonaa euroa vuoteen 2026 mennessä. Valtio on sitoutunut tuplaamaan summan kevään 2026 aikana osana sitoumustaan kasvattaa rahaston pääomaa 20 miljoonaan euroon asti. Olympiarahastoa hallinnoi Suomen Urheilun tukisäätiö, jonka hallituksen valitsee Suomen Olympiakomitean hallitus.
2022 Mika Lehtimäki valittiin maaliskuun alussa 2022 toiselle kaudelleen huippu-urheiluyksikön johtajaksi Olympiakomitean toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan toimesta. Maaliskuun lopulla Lehtimäki erosi tehtävästään häirintätapauksen johdosta. Lehtimäki oli syksyllä 2021 saanut varoituksen epäasiallisesta käytöksestä, joka oli kohdistunut naisiin työyhteisössä.