Lohikalat (Salmoniformes) on viuhkaeväisten kalojen lahko, johon kuuluu vain yksi heimo, lohet (Salmonidae). Suomen alkuperäisestä kalastosta lohikaloja ovat lohi, taimen, nieriä, siika, muikku ja harjus.
Lohikalat ovat pohjoisen pallonpuoliskon viileiden vesien kaloja. Lähes kaikki lohikalat lisääntyvät sisävesissä. Lohikaloihin kuitenkin kuuluu aitojen sisävesikalojen ohella joukko anadromisia vaelluskaloja, jotka viettävät suuren osan elämästään meressä ja palaavat lisääntymään synnyinjokeensa.
Lohikalojen tyypillinen tuntomerkki on selkäevän takana lähellä pyrstöä oleva rasvaevä. Lohikalojen lähimpiä sukulaisia ovat samoin rasvaevälliset kuorekalat (Osmeriformes) ja sillikuorekalat (Argentiniformes) sekä haukikalat (Esociformes). Nämä neljä lahkoa yhdessä muodostavat ylälahkon Protacanthopterygii, jota pidetään rakennepiirteiltään alkeellisena moniin muihin viuhkaeväisiin verrattuna.
Lohikaloilla on keskeinen osuus pohjoisten järvien kalastuksessa, ja vaeltavilla lohikaloilla joki- ja rannikkokalastuksessa. Nykyisin lohikalat ovat myös viileiden alueiden keskeisiä vesiviljelyn kohteita.Kalatalouden tulevaisuus ”Keitä olemme ja mitä meille kuuluu?” RKTL 2004 Lohikalojen liha on useimmiten rasvaista ja ne ovat kulinaarisesti arvostettuja.Lapista puhdasta pohjoista makua Ruokatieto.fi
Alaheimot ja suvut Lohikalat jaetaan kolmeen alaheimoon, Coregoninae (siiat), Salmoninae (lohet) sekä Thymallinae (harjukset). Sukuja on 11, mutta käsitykset erillisten lajien määrästä vaihtelevat suuresti erityisesti siikojen kohdalla.
Alaheimo: Coregoninae – siiat Coregonus – siiat Prosopium – pyörösiiat Stenodus – nelmat Alaheimo: Salmoninae – lohet Brachymystax – lenokit Hucho – jokilohet Oncorhynchus – tyynenmerenlohet Parahucho Salmo – (lohet ja taimenet) Salvelinus – nieriät Salvethymus Alaheimo: Thymallinae – harjukset Thymallus – harjukset
Lähteet
Aiheesta muualla
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit