Malminkartano

Malminkartano () on Kaarelan kaupunginosan ja peruspiirin osa-alue Helsingissä. Siellä asuu 9 134 asukasta (31.12.2024), ja työpaikkoja siellä on 1 580 henkilölle (31.12.2022). Malminkartano sijaitsee Helsingin luoteisnurkassa. Aluetta rajoittavat lännessä Vihdintien itäpuolella sijaitseva teollisuusalue, etelässä Mätäjoki ja pohjoisessa Vantaan raja. Itäpuolella sijaitsee vanhaa kartanoa ympäröivä Kaarelanpuisto. Alueen talokanta on pääosin matalaa, kerrostaloja ja rivitaloja.

Historia Malminkartanon kartanon ensimmäinen haltija oli amiraali Bengt Juusten vuosina 1579–1602. Seuraavia haltijoita on ollut 19 aina luutnanteista ratsumestareihin. Kartanon päärakennus on yksikerroksinen vaaleanharmaa puurakennus vuodelta 1734. Kartanoa on ympäröinyt laaja omenatarha, joka on osaksi edelleen jäljellä. Tilan ulkorakennuksiin kuului sittemmin puretut navetta, talli ja lantalarakennus sekä paja, valjas- ja maitohuonerakennukset. Tarkastuspöytäkirjassa vuodelta 1881 mainitaan seitsemän torppaa: Weckborgin, Stärken, Honkasuon, Alkärrin, Magnuskärrin, Pilslättin ja Nabon torpat.

1800-luvulla kartanossa järjestettiin metsästysjuhlia. Vuonna 1871 Wilhelm Beckerin perhe järjesti maksullisen juhlan, jonka tuotolla rahoitettiin Helsingin pitäjän ensimmäinen pienten lasten koulu. Opetusta annettiin sekä ruotsiksi että suomeksi, koska kartanon läheisyydessä asui suomenkielistä maatyöväkeä. Vankisiirtolan aikana tilalla tehtiin parannuksia ja uudistuksia, raivattiin ja kunnostettiin metsittyneitä peltoja ja niittyjä. Tilan pelloista salaojitettiin yli 128 hehtaaria. Sähkö tilalle vedettiin vuonna 1934 Pitäjänmäeltä Strömbergin tehtaalta.

Tila alueineen siirtyi vuonna 1942 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliselle tiedekunnalle. Siellä järjestettiin runsaasti erikoiskursseja. Myöhemmin tiedekunta siirtyi Helsingin Viikkiin.

Malminkartanossa on toiminut Valtion maatalouskoneiden tutkimuslaitos 1946–1979.

Lähiön syntyminen pienoiskuva|Alueen talokanta on pääosin matalaa, kerrostaloja ja rivitaloja. thumb|Näkymä Tuohiaukion suuntaan, taustalla Malminkartanonhuippu. Malminkartanon lähiö alkoi syntyä suunnitelmissa 1969. Nykyisen kaupunginosan läpi linjattiin kulkemaan Vantaankosken kaupunkirata (Martinlaakson rata), joka määritti Malminkartanon keskustan paikan. Rataa lukuun ottamatta alueen suunnitelmat olivat vielä avoinna. Malminkartanon asemakaavan pääsuunnittelija oli Heikki Kaitera. Hänen ajatuksenaan oli toimintojen sekoittaminen suunnittelemalla työpaikkoja ja asumista samoihin kortteleihin. Vanhoja peltoteitä käytettiin osittain hyödyksi katuverkon pohjana. Kaitera halusi Malminkartanosta erilaisen kuin muista vanhemmista lähiöistä. Kaavan tavoitteena oli luoda vaihtelevaa kaupunkitilaa eurooppalaistyylisesti inhimillisellä mittakaavalla, sen vuoksi kaavaan sisältyi toreja, kujia ja viheralueita. Rautatieasemalta on koko alueelta kävelyetäisyys ja autoliikennettä on rajoitettu. Alueen keskusta-alueen omaleimaisen Erskine-korttelin suunnitteli arkkitehti Ralph Erskine vuosina 1978–1981. Erskine kutsuttiin mukaan suunnitteluun vuonna 1978, sillä keskustaan haluttiin omaleimainen ilme. Suunnitteluun ja talojen julkisivujen elävöittämiseen osallistui myös alueen asukkaita.

Martinlaakson rata avattiin vuonna 1975, mutta 220 metriä pitkässä tunnelissa sijaitseva Malminkartanon rautatieasema avattiin kolme vuotta myöhemmin vuonna 1978.

Palvelut Koulutus Malminkartanossa on kaksi ala-asteen koulua: Pihkapuiston ala-aste sekä Malminkartanon ala-aste. Apollon yhteiskoulussa toimivat sekä yläaste että lukio. Apollon Yhteiskoulu toimii Munkkiniemessä (Laajalahdentie 23) tammikuun alusta 2024 vuoteen 2029. Alueella toimi vuosina 1980-2024 suuri koulutuslaitos AEL (Ammattienedistämislaitossäätiö) (myöhemmin Taitotalo) (Kaarnatie 4). Koulutuslaitoksen yhteydessä toimi myös hotelli. Entiselle AEL:n alueelle jäi kaksi rakennusta ja loput alueesta on varattu asuntorakentamiselle.

Ympäri Malminkartanoa toimii useita päiväkoteja Daghemmet Malmgård (ruotsinkielinen päiväkoti, Luutnantintie) Montessoripäiväkoti Mammolina (yksityinen päiväkoti, Toiskantori) Päiväkoti Kaunokki (Pihkapuiston koulun yhteydessä, Tuohipolku) Päiväkoti Lasten Kartano (samassa rakennuksessa nuorisotalo, Piianpolku) Päiväkoti Lemmikki (Rukkilanrinne) Päiväkoti Metsätähti (Kartanonmetsäntie) Päiväkoti Norlandia Pikkupakari (yksityinen päiväkoti, Pakarituvantie) Suomalais-ranskalainen päiväkoti Les Galopins (yksityinen päiväkoti, Vellikellonpolku)

Terveyspalvelut Malminkartanossa toimii Helsingin kaupungin Malminkartanon terveysasema (Luutnantintie 12–14). Terveysasemalla toimii kunnallinen hammashoitola ja neuvola. Terveysasemalla ei enää ole laboratoriota.

Luutnantinpolulla toimii fysioterapiaa tarjoava fysikaalinen hoitolaitos.

Malminkartanon kuntoutussäätiö toimii osoitteessa Pakarituvantie 4, ja tuottaa kuntoutuspalveluita työikäisille sekä vajaakuntoisille. Se harjoittaa myös tutkimusta, koulutusta ja kehittämistoimintaa.

Tuulenpesänkujalla toimii mielenterveyskuntoutujille asumispalveluja tarjoava Sarannekoti.

Ulkoilualueet ja luonto pienoiskuva|Malminkartanonhuippu

Malminkartanonhuippu

Alueen länsilaidalla, Vihdintien itäpuolella sijaitsee Helsingin korkein kohta, Malminkartanonhuippu eli täyttömäki, joka muodostettiin rakentamisen ylijäämämassoista vuosina 1976–1996. Paikalliset tuntevat mäen nimellä Jätemäki tai Jättäri. Täyttömäki nousee merenpinnasta 90 metrin korkeuteen, ja sen ympäristö on paikallisten keskuudessa suosittua ulkoilu- ja lenkkeily-ympäristöä. Huipulla on Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos Tuulet ja suunnat. Täyttömäen huipulle johtavat portaat ovat Helsingin pisimmät ja käsittävät 347 askelmaa. Uudet portaat rakennettin kesällä 2021 vanhojen portaiden paikalle. Aiemmissa portaissa oli 426 askelmaa, mutta uudistuksen jälkeen portaiden määrä väheni 347 askelmaan.

Kartanonmetsä Keskellä kaupunginosaa osittain Malminkartanon rautatieaseman tunnelin päällä sijaitsee noin 14 hehtaarin kokoinen kallioinen Kartanonmetsä. Tällä hetkellä Kartanonmetsä on lähes luonnontilassa. Kartanonmetsän eteläosiin Malminkartanontien varteen on suunniteltu asuinrakentamista ja metsäalueelle ulkoilureittejä.

Mätäjoki, Kartanonhaka ja Kaarelanpuisto Mätäjoen alue on kaupunginosan eteläosissa Kannelmäen rajalla.

Kartanonhaka on Mätäjoen molemmin puolin. 1980-luvulla rakennettu puisto on suosittu ulkoilualue. Alue on suureksi osaksi tasaista nurmialuetta, mutta länsireunassa on näkösuojaksi Konalan teollisuusaluetta vasten nostettu maanpintaa ja istutettu puustoa. Kartanonhaan alueella on Kartanonhaan palstaviljelyalue, nurmikenttä ja koirapuisto. Mätäjoen lähistöllä aivan Konalan rajalla on skeittipuisto. Kannelmäen Voimistelijat ry järjestää toukokuussa Mätäjoki-juoksun ja Kaarela-Seura ry järjestää vuosittain kesäkuussa Mätäjoki-festivaalin.

Kaarelanpuisto sijaitsee alueen itäosissa. Kaarelanpuistossa sijaitsee historiallisen Malminkartanon tupa ja sen pihapiiriä. Pihapiirin alueella sijaitsevassa Fruticetumissa eli yliopiston koetilan hedelmäpuutarhassa oli alun perin yli 2 500 hedelmäpuuta. Nykyisin omenatarhasta on jäljellä enää sen itäosa, sillä länsiosaan rakennettiin vuonna 1998 kerrostalon ja viiden rivitalon muodostama taloyhtiö. Nykyisin jäljellä on noin 350 puuta enimmäkseen omenapuista, mutta myös päärynä-, luumu- ja kirsikkapuita. Hedelmätarhan omistaa nykyisin Helsingin kaupungin rakennusvirasto, ja siellä järjestetään vuosittain avoimen ovien päiviä.

Kaarelanpuistossa toimii myös Kaarelan Ratsutalli Oy:n hevostalli ja maneesi.

Piianpuisto Piianpuisto sijaitsee alueen eteläosissa. Puiston keskellä ovat ennen lähiön syntyä rakennetut vanhat rakennukset Renki ja Piika. Rengin tiloissa toimii Malminkartanon asukasyhdistys ja Piiassa leikkipuisto Piika. Asukasyhdistys järjestää leikkipuistossa vuosittain loppukesästä perinteiset Malminkartanon Elojuhlat. Piianpuisto länsiosan suunnitteli vuonna 1982 arkkitehtiopiskelija Alf Lindström. Puiston kohdalla olleen suuren valtaojan kohdalle kaivettiin lampi ja ylijäämämaa kasattiin sen ympärille kumpareiksi. Vuonna 2014 Piianpuisto remontoitiin, lampi kunnostettiin ja leikkikenttää ja oleskelualueita parannettiin.

Muut puistoalueet Muita eteläosissa sijaitsevia puistoja ovat muun muassa Arentipuisto sekä Von Glanin puisto. Pohjoisosissa olevia puistoja ovat muun muassa Pihkapuisto, Rukkilanpuisto ja Kaarnapuisto.

Tunnettuja malminkartanolaisia

Elastinen, rap-artisti Jani Hakanpää, jääkiekkoilija Teflon Brothers, malminkartanolaisten Pyhimyksen, Heikki Kuulan ja Volin perustama yhtye MKDMSK, rap-artisti Uniikki, rap-artisti Solonen, myös taiteilijanimellä Malminkartanon Tom Jones tunnettu rap-artisti ja radiotoimittaja Daniel Sazonov, Helsingin pormestari

Liikenneyhteydet ja tieverkostot

Joukkoliikenne 200px|thumb|Malminkartanon rautatieasema yöllä. Junat Helsinki–Tikkurila–Lentoasema–Helsinki Helsinki–Lentoasema–Tikkurila–Helsinki Kätevin yhteys Malminkartanoon on Helsingin ja Lentoaseman suuntiin ajavat I- ja P-junat. Heinäkuussa 2015 avattu Kehärata avasi Malminkartanosta junayhteyden myös Lentoasemalle ja Tikkurilaan.

Bussit

Malminkartanon kautta kulkevat seuraavat bussilinjat:

30 Eira–Pitäjänmäki–Konala–Malminkartano–Myyrmäki 36 Pirkkola–Maununneva–Kannelmäki–Konala 37 Kamppi–Malminkartano-Honkasuo 59 Kalasatama–Pasila–Pitäjänmäki–Konala–Malminkartano.

Myös Vihdintien seutulinjabussit ja runkolinja 560 ovat hyvä yhteys Malminkartanoon.

Päätiet Alueen päätienä toimii Konalasta Vihdintieltä (seututie ) kohti Vantaan Kaivokselaa kulkeva Malminkartanontie, joka johtaa Hämeenlinnanväylälle eli valtatielle . Alueen päätienä eteläosia kiertää Kartanonkaari, josta erkanevat asuinkadut kaaren sisään. Alueen pohjoisosan päätieverkon muodostavat radan itäpuolella Myyrmäkeen johtava Korutie ja radan länsipuolella Naapuripellontie.

Kävelykadut ja aukiot

200px|thumb|Malminkartanon kävelykatujen ja aukioiden verkosto. Malminkartanon suunnittelussa keskeisiä olivat kävelykatujen ja aukioiden verkostot. Kävelykatujen verkosto haarautuu Malminkartanon asemalta eri suuntiin. Alueen eteläosissa sijaitsevalta Malminkartanonaukiolta lähtee lounaan suuntaan Puustellinpolku, joka jatkuu Puustellinaukiolta etelään ja Vuokraajanpolkuna länteen. Radan itäpuolelta Luutnantinaukiolta johtaa Luutnantinpolku etelään. Alueen pohjoisosista Tuohiaukiolta lähtevät Kaarnapolku länteen sekä Tuohipolku luoteeseen.

Teiden nimistö Alueen teiden nimistö jakaantuu eri teemoihin jokseenkin neljän lohkon mukaisesti. Eteläosassa, radan länsipuolella, ovat kartanoaiheiset nimet (kuten Kartanonvoudintie, Puustellintie, Viljelijäntie), kun taas radan itäpuolella on alueen historiaan ja sen henkilöihin viittaavaa nimistöä (esimerkiksi Juustenintie, Jägerhornintie, Luutnantintie). Pohjoispuoliskon länsiosassa nimet ovat enimmäkseen puuaiheisia (Pihkatie, Kaarnatie, Neulastie, Naavapolku, Tuulenpesäntie ym.) ja itäosassa eli Rukkilassa nimet liittyvät luontevasti rukkeihin ja kutomiseen (kuten Kehruuaukio, Rukkilanpolku ja Värttinäkuja.)

Rukkila-nimi tulee maanviljelystalouden professorin Rurik Pihkalan mukaan. Hänen sydämenasiansa oli kehittää Malminkartanon tilaa opetuskäyttöön. Tila oli Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan hallinnassa vuosina 1942–1979. Pihkalan etunimen mukaan on nimetty Rukkila (rakennuksen kutsumanimi), Rukkilantie, Rukkilanrinne ja Rukkilanpolku.

Katso myös AEL Apollon yhteiskoulu Malminkartanonhuippu Malminkartanon rautatieasema Malminkartanon terveysasema Malminkartanon kappeli

Lähteet

Aiheesta muualla

Kaupunginosan kotisivut

* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit