pienoiskuva|Rukoushetki Lahden moskeijassa vuonna 2016. Islam on Suomessa kristinuskon jälkeen toiseksi suurin uskonto, kuten monessa muussakin Euroopan maassa. Muiden maiden tavoin muslimien lukumäärä alkoi 1990-luvulta alkaen kasvaa islamilaisista maista tulleiden pakolaisten etsiessä kansainvälistä turvapaikkaa.Juntunen & Martikainen & Sakaranaho 2008, s. 7 Yleistä kehitystä vastasi sekin, että matalasti koulutetut tulijat asettuivat etupäässä suuriin kaupunkeihin, joissa heidän osuutensa väestöstä on paikoitellen noussut korkeaksi. Suurin osa Suomen muslimeista on saapunut alun perin kiintiöpakolaisena, turvapaikanhakijana tai perheenyhdistämisen kautta.
Vielä 1990-luvun alussa Suomessa asui alle tuhat muslimia, mutta 2020-luvulla lukumäärä oli jo 150-kertainen. Muslimien lukumääräksi arvioitiin 140 000 ja 2,5 prosenttia väkiluvusta vuonna 2025. Amerikkalaisen Pew-tutkimuskeskuksen mukaan muslimeja on jo 150 000 eli 2,7 prosenttia väestöstä.
Islamista on tullut näkyvä osa suomalaista yhteiskuntaa. Maahanmuuton ongelmat ovat ravistelleet poliittista järjestelmää ja vaikuttaneet siihen, että kulttuurien rinnakkaisuutta korostavasta monikulttuurisuuden ihanteesta on siirrytty maahanmuuton tiukennuksiin ja vaatimuksiin kotoutumisesta.
Lukumäärän kehitys ja lähtömaat Suuriruhtinaskunnan aika: tataarit
Suuriruhtinaskunnan venäläisissä varuskunnissa palveli 1830-luvulta alkaen islaminuskoisia kasakoita ja tataareja, joista osa jäi pysyvästi maahan.Martikainen 2013, s. 237Tutkimusmatkailija G. A. Wallin kertoo 1840-luvulla tuoneensa pullollisen Mekan pyhän Zamzam-kaivon vettä Suomenlinnan venäläisen varuskunnan imaamille.Wallin 2007, s. 443-444; Wallin 2000, s. 181
1870-luvulla Suomeen alkoi muuttaa Venäjältä islaminuskoisia tataareja, joista ensimmäisen kerrotaan saapuneen vuonna 1868. Muutaman vuosikymmenen kuluessa Suomeen siirtyi ketjumuuttona noin tuhat tataaria Moskovasta itään sijainneesta Nižni Novgorodin piirikunnasta (98 %) ja tarkemmin sen Aktuk-nimisestä kylästä (91 %). Muutto alkoi kauppamatkoina ja johti kokonaisten sukujen siirtymiseen. Vasta Suomen itsenäistyminen katkaisi muuton, ja tataariyhteisön jäsenmäärä on sen jälkeen laskenut. Vuonna 2014 Suomen kahdessa tataariseurakunnassa oli 587 jäsentä. Yhteisö on supistunut eräänlaiseksi sukuseuraksi, joka ei ota ulkopuolisia jäseniä.Leitzinger 2015, s. 283
Itsenäinen Suomi
+ Muslimien lukumäärä Suomessa Vuosi Arvio 1990 1 000 2006 40 000 2010 60 000 2016 yli 70 000 2022 120 000 – 130 000Konttori 2022, s. 23. 2025 140 000
Muslimien maahanmuutto Suomeen alkoi uudelleen vuonna 1990, jolloin Moskovan kautta maahan saapui ensimmäisinä 44 Moskovassa opiskellutta somalia, jotka kuuluivat kaatumassa olleen Somalian kommunistihallinnon kannattajiin. Neuvostoliiton tukema Somalian sotilasdiktaattori Mohamed Siad Barre kukistui ja Somalia vajosi sisällissotaan. Vuoteen 1995 tulijoiden lukumäärä oli kasvanut perheenyhdistämisten ja suoran muuttoliikkeen takia jo yli 4 000:n. Vuodesta 1993 lähtien muslimipakolaisia saapui myös entisen Jugoslavian alueelta sekä myöhemmin Afganistanista.Ketola 2008, s. 186. Arviolta kaksi kolmasosaa muslimeista saapui Suomeen humanitaarisista syistä.
Sen jälkeen muslimit ovat yleensä tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina levottomuuksista ja väkivallasta kärsivistä muslimimaista, kuten Afganistanista, Albaniasta, Algeriasta, Bangladeshista, Bosniasta, Egyptistä, Eritreasta, Gambiasta, Indonesiasta, Irakista, Kosovosta, Libanonista, Marokosta, Nigeriasta, Pakistanista, Persiasta, Somaliasta, Sudanista, Syyriasta, Tunisiasta, Turkista ja Uzbekistanista. Tarkkaa tietoa ei ole, kuinka moni tulokas on ollut muslimi, mutta monet lähtömaat ovat olleet sataprosenttisesti islamilaisia. Vuosina 1990–2009 ulkomailla syntyneistä maahanmuuttajista noin 17 prosenttia oli muslimeja.
Muslimien lukumäärä on kasvanut suoraviivaisesti 2000-luvulla siten, että vuonna 2022 Suomessa oli arviolta 120 000 – 130 000 muslimia tai muslimitaustaista henkilöä ja vuonna 2025 noin 140 000, joka on 2,5 prosenttia Suomen väkiluvusta. Tarkka arviointi on mahdotonta, sillä ihmisten tunnustamaa uskontoa ei Suomessa tilastoida, kuten ei monessa muussakaan maassa.
Islam ei ole yleistynyt Suomessa pelkästään maahanmuuton vaan myös väestönkasvun johdosta. Musliminaiset ovat saaneet Suomessa keskimäärin 3,1 lasta, kun koko maassa vastaava luku oli 1,35 vuonna 2019. Islamiin on myös kääntynyt joitakin suomalaisia, vuoteen 2006 mennessä noin 800–1000. Syynä on usein ollut avioliitto muslimimiehen kanssa. Pew Research Center arvioi, että jos maahanmuutto jatkuu vastaavalla tasolla, Suomen muslimiväestö kasvaa vuoteen 2050 mennessä 720 000 henkeen eli 11,4 prosenttiin.
Muslimit eivät ole jakautuneet tasaisesti koko maahan, vaan suurin osa heistä asuu suurissa kaupungeissa erityisesti pääkaupunkiseudulla. Nuorissa ikäluokissa väestöosuudet ovat suurimmat. Peruskoulun islamin opetukseen osallistui vuonna 2016 Helsingissä 9 prosenttia, Espoossa 8 prosenttia ja Vantaalla lähes 10 prosenttia lapsista. Vuonna 2024 islamin opetukseen osallistui 8,8 prosenttia kaikista 1.–6. luokan lapsista ja 7,4 prosenttia yläkoululaisista Uudellamaalla. Vuonna 2025 islaminopetukseen osallistui Helsingissä jo 15 prosenttia oppilaista.
Islamin monimuotoisuus Suomessa islam on hyvin monimuotoista, sillä Suomessa näkyy pienoiskoossa se vaihtelu, joka vallitsee tänne saapuneiden muslimien lukuisissa lähtömaissa ympäri laajaa islamilaista maailmaa. Vaihteluun kuuluvat alueelliset islamin lakisuuntaukset, suufilaiset veljeskunnat ja erilaiset poliittiset liikkeet, kuten muslimiveljeskunta tai salafistit. Teologisesti islam on kuitenkin maailmanlaajuisesti hyvin yhtenäinen oppi.Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin moninaisuus. Teoksessa Maristo & Sergejeff 2015, s. 21.
Islamin suuntauksia Suomessa Vuoden 2012 arvion mukaan Suomen muslimeista oli sunneja noin 85–90 prosenttia ja šiioja 10–15 prosenttia, mutta vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden jakautuma vaikutti siihen, että Suomessa heitä voi sen jälkeen olla jopa 20–25 prosenttia kaikista. Šiiojen lähtömaita ovat olleet Irakin lisäksi Afganistan, Iran ja Pakistan.Pauha & Bahmanpour 2022.
Muslimit jakautuvat myös islamilaisiin lakikoulukuntiin (madhhab), joista tärkeimmät ovat
sunnalainen hanafi alueinaan Irak, Keski-Aasia, Afganistan, Pakistan, Bangladesh, Turkki, Syyria, Jordania ja Egypti sunnalainen hanbali, jota esiintyy varsinkin Saudi-Arabiassa ja Syyriassa sunnalainen šhafi’i, joka esiintyy Afrikan sarvessa, kuten Somaliassa sunnalainen maliki, jonka kannattajat asuvat Länsi- ja Pohjois-Afrikassa šiialainen ja’fari, jonka alueita ovat etenkin Irak ja Iran. Lisäksi šiialaisuudessa on pieni seitsemänšiialainen eli zaydilainen lakikoulu.
Islamin sisäisiä uskonnollisia liikkeitä on Suomessa useita. Esimerkkejä niistä ovat Suomen islamilainen yhdyskunta, joka on lähellä Muslimiveljeskuntaa, Helsingin Muslimit, joka tunnustaa fundamentalistista salafismia, Ahmadiyyaa Muslimi Jamaat Suomi, joka on osa ahmadiyya-liikettä.
Suomessa toimii myös hengellisiä suufiveljeskuntia (tariqa), joista Suomen Islamilainen Suufi Yhdyskunta rekisteröityi vuonna 2023. Se ei ole ilmoittanut omaa tariqaansa.
Islamin ykseys Islamin monimuotoisuudestaesim. Hämeen-Anttila, 1999 "Islamin monimuotoisuus". Gaudeamus huolimatta islamiin kuuluu ajatus uskonnon ykseydestä. Muslimit korostavat, että ”islam on yksi. Ei ole eri islameita,” tai "Ei ole maltillista tai ääri-islamia. Islam on islamia, siinä kaikki."
Yhden islamin taustalla on keskiajalla omaksuttu yksimielisyyden periaate eli ijma. Länsimaissa puhutaan ääri-islamista, mutta muslimit eivät mainitusta syystä itse määrittele itseään näin. Suomalaiset muslimit kertovat edustavansa maltillista ”keskitien islamia”, joka poikkeaa ”tiukan linjan islamista” myös silloin, kun kyse on Muslimiveljeskunnasta tai Iranin hallintoa tukevasta moskeijasta. Ääriliikkeitä tutkineen Tommi Kotosen mukaan harva ryhmä määrittelee itsensä ääriliikkeeksi.
Eri muslimisuuntaukset eivät aina hyväksy toisiaan. Suomessa sunnien ja šiiojen vastakkainasettelu kärjistyi Irakin sodan jälkeen, kun maan sunnivalta vaihtui šiiojen ylivaltaan. Vihamielisyydet ovat heijastuneet myös Suomeen, missä ryhmien välisistä pahoinpitelyistä vain osa on tullut poliisin tietoon.Pauha & Bahmanpour 2022, s. 43.
Uskonnolliset yhdyskunnat ja moskeijat
Suurin osa islamilaisista yhdyskunnista on pieniä, muutaman kymmenen tai sadan jäsenen järjestöjä. Yli tuhannen jäsenen yhdistyksiä on vain muutama. Enemmistö Suomen muslimeista ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.
Vuonna 2015 Suomessa oli noin 80 moskeijaa ja rukoushuonetta. Helsingin Sanomien mukaan Järvenpään moskeija on Suomen ainoa moskeija, mutta tämä on käsitesekaannus. Islaminuskossa on kolme moskeijan käsitettä. Yhtäältä "koko maailma on moskeija" eli rukouspaikka, toisaalta moskeija on rukoiluun tarkoitettu tila, musalla, joka voi olla myös ulkona sijaitseva piha-alue. Kolmanneksi moskeijalla voidaan tarkoittaa varta vasten moskeijaksi tehtyä rakennusta, jossa ei ole muita toimintoja, eikä yhteisiä seiniä muiden rakennusten kanssa. Ainoastaan tässä mielessä Järvenpään moskeija on Suomen ainoa, mutta ei silti ainoa niin sanottu varsinainen moskeija.
Moskeijayhteisöt ovat eriytyneet kielen, etnisen taustan ja uskonsuunnan mukaisesti, ja niissä kasvatetaan oman alkuperämaan identiteettiin. Uskonnollisissa toimituksissa kielenä on aina arabia.Juntunen & Martikainen & Sakaranaho 2008, s. 74–76. Suomessa ei ole suurta keskusmoskeijaa, ja yritys sellaiseksi eli Helsingin suurmoskeijahanke kaatui vuonna 2017, koska Helsinkiin ei haluttu ulkomaisella rahoituksella toimivaa moskeijaa.
Laaja luettelo islamilaisista yhdyskunnista on uskonnot.fi-sivustolla, mistä ovat peräisin myös seuraavat tiedot jäsenmääristä. + Joitakin islamilaisia yhteisöjä Nimi Merkitty yhdistysrekisteriin Arvioitu jäsenmäärä Kieli Uskonnollinen suuntaus Tärkein madhhab Kotipaikka Suomen Islam-seurakunta 1925 433 tataari sunnalaisuus hanafi Helsinki Suomen Islamilainen Yhdyskunta 1987 3 100 arabia sunnalaisuus Helsinki Turun Islamilainen Yhdyskunta 1994 1 516 monikielinen sunnalaisuusTurku Suomen Islam-Keskus 1994330 urdu sunnalaisuus Helsinki Helsinki Islam Keskus 1995 2 700 somali sunnalaisuus šafiʿi Helsinki Tampereen islamin yhdyskunta 1998 2 209 monikielinen sunnalaisuus Tampere The Islamic Rahma Center in Finland 1998 2 000 somali sunnalaisuus šafiʿi Helsinki Pohjois-Suomen Islamilainen Yhdyskunta 2000 1 279 monikielinen sunnalaisuus Oulu Resalat Islamilainen Yhdyskunta 2001 1 340 persia shiialaisuus Ja’fari Vantaa Suomen Islamilainen Diyanet Yhdyskunta 2016 500 turkki sunnalaisuus hanafi Vantaa
Vuonna 1915 perustettu Helsingin musulmaanien hyväntekeväisyysseura oli Suomen ensimmäinen islamilainen yhdistys.Leitzinger 1996, s. 159–162. Vielä 1980-luvun alussa Suomessa toimi vain yksi, tataarien perustama islamilainen yhdyskunta.Juntunen & Martikainen & Sakaranaho 2008, s. 24–28. Vuonna 1986 arabit perustivat Helsinkiin Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan.
Tammikuussa 2026 rekisteröityjä islamilaisia yhdyskuntia oli Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysnetti-palvelussa 193 (hakusanoilla islam* tai muslim*). Yhdistyksistä useimmat toimivat pääkaupunkiseudulla. Monet niistä pitävät yllä moskeijoita ja koraanikouluja. Moskeijayhteisöt ovat jakautuneet kielitaustan (somali, arabia, persia, urdu, turkki), kansallisuuden (somalit, arabit, persialaiset, turkkilaiset) ja uskonsuunnan mukaisesti. Vuonna 2024 noin 26 900 henkilöä oli rekisteröitynyt islamilaisiin yhdyskuntiin.