Paasto on lyhyen tai pitkän tauon pitämistä ravinnon tai joidenkin ruoka-aineiden nauttimisesta. Ulkoinen ravinnonotto korvautuu täyspaastossa sisäisellä ravinnonotolla, eli elimistö alkaa kuluttaa omia rasvavarastojaan ja tuottamiaan ketoaineita.
Paastoa voidaan harjoittaa uskonnollisista, terveydellisistä tai lääketieteellisistä syistä. Muslimit paastoavat vuosittain ramadan-kuukauden ajan, jolloin he eivät nauti mitään ruokia tai juomia auringonnoususta auringonlaskuun. Juutalaiset paastoavat vuodessa kuutena päivänä, kuten jom kippurina. Kristinuskossa paasto ei tarkoita täyttä syömättömyyttä, vaan se tarkoittaa vain pidättäytymistä tietyistä ruoista, kuten eläinperäisistä ruoista, tai niiden käytön vähentämistä. Monen kristillisen suuntauksen tärkein paastoaika on ennen pääsiäistä, jolloin paasto kestää 40 päivää.
Terveydellisistä syistä paastoamista harjoitetaan esimerkiksi laihduttamisen keinona. Eräs paaston muoto on pätkäpaasto, jossa syödään vain lyhyenä aikana vuorokaudesta, tai rajoitetaan kalorimäärää tiettyinä päivinä viikossa. Oikein suoritetusta paastosta ei ole haittaa terveelle ihmiselle. Paastoamista ei kuitenkaan suositella kaikille.
Paasto uskonnoissa Uskonnollisista syistä paastoamista on harjoitettu ikiaikoja. Paasto esiintyy useissa uskonnoissa, osin itsenäisenä uskonnonharjoituksena (surun, tuskan, rakkauden ja nöyrtymyksen osoituksena), osin valmistautumisena tärkeisiin uskonnollisiin menoihin. Paasto mainitaan Koraanissa ja Upanishadeissa sekä Raamatun Vanhassa ja Uudessa testamentissa.
Hindulaisuus Hindulaisuudessa uskonnollista paastoa harjoitetaan ekadasina (jokaisen Kuun puolijakson yhdentenätoista päivänä). Jotkut paastoavat myös täydenkuun aikaan. Tiukasti noudatetun paaston aikana ei nautita ruokaa eikä juomaa. Paasto alkaa edellisen päivän auringonlaskusta ja päättyy seuraavan päivän auringonnousuun.
Buddhalaisuus Buddhalaisuudessa ei ole varsinaista paastoa. Joidenkin koulukuntien luostareissa syödään vain yksi ateria päivässä, ja keskipäivän jälkeen ei syödä mitään. Suurempina juhlapäivinä näitä suuntauksia seuraavat maallikot eivät syö keskipäivän jälkeen. Tarkoituksena on vapauttaa koko iltapäivä uskonnon harjoittamiseen.
Islamilaisuus
Islamilaisuudessa paastotaan Ramadan-kuun päivinä auringonnoususta auringonlaskuun pidättymällä kokonaan sekä ruoan että nesteiden nauttimisesta. Ramadan-paasto on yksi islamin viidestä pilarista eli yksi tärkeimmistä tavoista harjoittaa uskontoa. Paastoamalla muslimi tulee lähemmäksi jumalaansa luopumalla asioista, joista hän nauttii, kuten ruoka, juoma ja seksi. Tämä tuo esille hänen vakaan omistautumisensa Jumalalle. Uskovainen tietää, että Jumala rakastaa häntä, koska tämä on valmis luopumaan maallisista nautinnoistaan Jumalan vuoksi. Ramadanin aikana Profeetta Muhammed sai ilmestyksen ensimmäisen kerran Allahilta, joten on tapana lukea normaalia enemmän Koraania ja rukoilla vapaaehtoisrukoilua taraweh rukoilua auringonlaskun jälkeen moskeijassa.
Juutalaisuus Juutalaiset paastoavat seitsemänä juutalaisen kalenterin päivänä, joista viittä pidetään pienempinä paaston päivinä. Juutalaisuuden pyhin päivä, jom kippur on yksi juutalaisten tärkeimmistä paastopäivästä.
Kristinusko Myös monissa kristillisissä suuntauksissa harjoitetaan paastoa, joka ei tarkoita kuitenkaan syömättömyyttä, vaan sitä, ettei syödä maitotuotteita, lihaa eikä rasvaaALADOBISTA TIRRIPAISTIIN. Suomalaista perinneruokaa. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/6819/Karjalainen_Sari.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Myös nautintoaineista ja nautinnoista pidättäytyminen kuuluu kristilliseen paastoon. Paastonaikana pyritään myös yksinkertaisempaan elämäntyyliin.
Kristillisessä kirkossa paastottiin alun perin keskiviikkoisin ja perjantaisin sekä 300-luvulta lähtien myös 40 päivää ennen pääsiäistä, mikä on edelleen tapana varsinkin katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa. Tästä paastosta ovat myös luterilaisen kirkon kirkkovuoden viisi paastonaikaista sunnuntaita edelleen muistona.
Jotkut kristilliset suuntaukset eivät harjoita paastoa, koska pitävät sitä ulkokohtaisena.
Paastonaika on yleensä valmistautumisaika ennen kirkkovuoden suuria juhlia, ennen muuta joulun ja pääsiäisen edellä. Tärkein paastojakso on pääsiäistä edeltävä paastonaika (suuri paasto), joka kestää 40 päivää Kristuksen autiomaapaaston esikuvan mukaisesti. Adventtipaasto on paastonaika ennen joulua. Näissä paastoissa on tärkeintä hiljentyminen ja keskittyminen tulevan juhlan sanoman vastaanottamiseen rukouksen, jumalanpalveluksiin osallistuminen ja raamatunluvun avulla. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon mukaan ulkoinen paasto eli ruokapaasto on tärkeä apuväline, muttei pääasia.
Ortodoksinen kirkko Ortodoksisessa kirkossa paasto merkitsee useimmiten proteiinin saannin vähentämistä luopumalla lihasta, maitotuotteista ja kananmunista sekä joskus myös kalasta. Osa luopuu edellä mainittujen lisäksi myös kaikesta rasvasta ja osa kaikesta ravinnosta. Ortodoksiseen paastoon kuluu myös pidättäytyminen toisten ihmisten loukkaamisesta sanoin ja teoin. Se merkitsee myös erottautumista sellaisista tottumuksista tai taipumuksista, jotka erottavat ihmisen Jumalasta. Paastoa harjoitetaan henkisen kasvun vuoksi eli pyrkimyksenä on saavuttaa sen avulla Jumalan kaltaisuus. Paastoa käytetään myös valmistauduttaessa suureen kirkolliseen juhlaan.
Ortodoksisessa kirkossa on neljä suurempaa ja pidempää paastoaikaa: Suuri paasto eli pääsiäispaasto ennen pääsiäistä. Apostolinen paasto, apostolien Pietari ja Paavali nimeä kantava paasto, jonka kesto riippuu kunakin vuonna vietettävän pääsiäisen ajankohdasta. Paasto alkaa aina viikko Pyhän Hengen päivän jälkeen ja päättyy 29.6. vietettävään apostolien muistopäivään. Herran Äidin paasto elokuun alusta aina Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen juhlaan 15.8. saakka kestävä paastojakso. Joulupaasto ennen joulua.
Viikonpäivistä keskiviikko ja perjantai ovat paastopäiviä ortodoksisessa kirkossa. Lisäksi vuoden aikana on joitakin muitakin erillisiä paastopäiviä.
Katolinen kirkko Katolisille paasto tarkoittaa päiviä, jolloin uskovaisen on kirkon mukaan vähennettävä päivittäinen syömisensä yhteen täyteen ateriaan ja kahteen pieneen ateriaan erotuksena abstinenssista, joka tarkoittaa lihasta kieltäytymistä perjantaisin erityisesti pääsiäisen edellä.
Paaston yleiset säännöt ovat seuraavat: Kaikkien yli 14-vuotiaiden pitää pidättäytyä lihasta tuhkakeskiviikkona ja pitkäperjantaina. Paasto koskee kaikkia 18–59-vuotiaita tuhkakeskiviikosta pitkäänperjantaihin, kaikkia sunnuntaita lukuun ottamatta. Aterioiden välillä ei saa syödä kiinteitä ruokia. Paasto ja abstinenssi eivät koske niitä, joiden terveyteen tai työhön se vaikuttaisi huonosti
Aikaisemmin tuhkakeskiviikko ja sitä seuraavat perjantait ja lauantait pääsiäiseen asti olivat paaston ja abstinenssin päiviä, ja muita päiviä koski paasto ilman abstinenssia.
Protestantismi Uskonpuhdistajat arvostelivat paastoa ulkoisena toimintana, jolla ei voinut saavuttaa pelastusta, eivätkä eurooppalaiset protestantit usein vietä paastoa ainakaan uskonnollisista syistä.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä on vuodesta 2012 toteutettu Ekopaasto-kampanjaa. Kampanjassa innostetaan suomalaisia liittymään pääsiäispaastoon tavalla, joka osaltaan auttaa myös hillitsemään ilmastonmuutosta. Vuosien aikana kampanjassa on painotettu erilaisia ympäristöteemoja kristillisestä näkökulmasta sekä luterilaista paastoperinnettä.
Paasto terveyssyistä Paaston terveyshyötyjä on perusteltu esimerkiksi laihtumisella, suoliston toiminnan parantamisella, ja kehon puhdistumisella.
Terveydellisistä syistä pidettävät paastot ovat olleet tyypillisesti vesi-, mehu- tai liemipaastoja. Vesipaastossa nautitaan pelkkää vettä. Mehu- ja liemipaastoissa elimistö saa jonkin verran sokereita sekä pieniä määriä muita ravintoaineita. Mehu- tai liemipaasto sisältää korkeintaan 1 000–1 500 kilojoulea (n. 240–360 kilokaloria) energiaa.
Pätkäpaasto eli jaksoittainen paastoaminen tapahtuu varaamalla vuorokaudesta tietty aika paastoamiselle ja tietty aika syömiselle (niin sanottu "syömisikkuna"). Yleisin jaksotus on paastota yö ja aamu, ja syödä iltapäivällä ja illalla. Vuoropäivin paastoamisessa syödään kahden vuorokauden aikana vain yhden 12-tuntisen jakson aikana. Pätkäpaaston kannattajien mukaan pätkäpaasto on ihmiselle evoluutiohistoriallisesti luonnollisin syömisen jaksotusmuoto ja sillä voi olla erilaisia hyödyllisiä vaikutuksia terveyteen.
Joihinkin lääketieteellisiin toimenpiteisiin valmistautumiseen voi liittyä paastoaminen. Paastoa edellytetään potilailta ennen anestesiaa ja monia lääketieteellisiä kokeita.
Fysiologiset vaikutukset Aineenvaihdunnalliset muutokset Kun ihminen on ollut tunteja syömättä ja verensokeri on käytetty loppuun, elimistö alkaa hajottaa luurankolihaksiin ja maksaan varastoitunutta glykogeenia ja vapauttaa vereen glukoosia.
Glykogeenin määrä ihmisen kehossa ennen paastoa on noin 450–800 grammaa, josta suurin osa on lihaksissa. Maksaan varastoitunut glykogeeni on käytetty loppuun 24–36 tunnin paastoamisen jälkeen. Lihasten glykogeeni vähenee hitaammin, vain 20–30 prosentilla kolmen paastopäivän jälkeen. Tämä pitää lihakset toimintakykyisinä.
Kun maksan glykogeeni on ehtynyt, elimistö alkaa hajottaa energiakseen ensisijaisesti kehon rasvaa. Tällöin muodostuu ketoaineita, ja ihminen siirtyy ketoosiksi kutsuttuun aineenvaihdunnan tilaan.
Painon aleneminen ja vaikutus lihaksiin Paaston ensimmäisten päivien nopea painonpudotus johtuu etupäässä nesteen poistumisesta, suolen tyhjentymisestä ja lihasten pienentymisestä.
Eräässä tutkimuksessa seitsemän päivän vesipaasto alensi paastoajien kokonaispainoa keskimäärin 5,8 kilogrammaa eli 7,5 prosenttia. Painonpudotuksesta 1,4 kilogrammaa oli rasvaa. Virtsanäytteen perusteella keho menetti 0,5 kilogrammaa proteiinia, mikä vastaa 2,6 kilogrammaa rasvatonta massaa.
Lihasten painon laskeminen paaston aikana johtuu etupäässä glykogeenin ja veden vähenemisestä. Muun lihastilavuuden pieneneminen on vähäistä. Kahdentoista vuorokauden mittainen paasto ei vuonna 2025 julkaistussa tutkimuksessa muuttanut lihasten aineenvaihduntaa tai suorituskykyä, eikä aiheuttanut lihaksessa rakenteellisia tai tulehduksellisia muutoksia. Tämä viittaa siihen, että ihmisen lihakset ovat eläinten tavoin kehittyneet kestämään kausittaisia ravinnonpuutteita ja pitkiä paastojaksoja.
Autofagia Paastoaminen aktivoi autofagiaa, jossa elimistö käyttää soluihin kertyneitä ja niiden toimintaa häiritseviä proteiineja ja muita kuona-aineita energiantuotantoon ja uusien solujen rakentamiseen. Autofagia käynnistyy yleensä vasta noin 12 tunnin syömättömyyden jälkeen, mutta se saattaa käynnistyä nopeamminkin, jos elimistö on tottunut paastoamiseen. Eläinkokeissa on saatu näyttöä siitä, että tämä puhdistuminen saattaa hidastaa ikääntymistä ja jopa pidentää elinikää.
Suolistobakteerien toiminta Ihmiselle tärkeät suolistobakteerit jatkavat elämäänsä paaston aikanakin.
Haittavaikutukset ja rajoitukset Paastoa ei suositella lapsille tai vanhuksille, pitkäaikaissairaille, raskaana oleville, imettäville, alipainoisille, tai syömishäiriöistä kärsiville tai kärsineille.
Paastottaessa saattaa esiintyä esimerkiksi unimuutoksia, uupumusta, selkäkipua, nälkää, päänsärkyä, palelua, huimausta, näköhäiriöitä, levottomien jalkojen oireyhtymää, ihottumaa, pahoinvointia, sydämen rytmihäiriöitä ja hypoglykemiaa.