Oy Matkahuolto Ab on vuonna 1933 perustettu yksityinen linja-autoliikenteen palvelu- ja markkinointiyritys, jonka omistaa Linja-autoliitto osastoineen. Yhtiön pääliiketoiminta-alat ovat matka- ja pakettipalvelut.
Matkahuolto kuljettaa Postin jälkeen eniten paketteja Suomessa.
Historia
Matkahuolto 1933–1999 Oy Matkahuolto Ab:n perustivat 1933 Linja-autoliikennöitsijäin Liitto (LAL), Suomen Autoilijaliitto ry, Vakuutusosakeyhtiö Liikenne, Arne Söderberg ja Frithiof Timgren, joilla oli kullakin 20 prosentin osuus. Matkahuollon tehtävä oli huolehtia eri puolelle maata perustetuista linja-autoasemista, niiden asiakkaista ja niiden kautta kulkevasta tavaraliikenteestä. Se yhdisti maan liikennealan yritykset ja tuki niiden markkinointia ja palvelutoimintaa.
Matkahuollon tärkein tehtävä oli laajentaa linja-autoasemaverkkoa. Vuonna 1946 Matkahuollolla oli 35 omaa linja-autoasemaa ja 133 linja-autotoimistoa. Vuosikymmenen lopussa Matkahuollon omia linja-autoasemia oli 49 ja asiamiestoimipaikkoja 310.
Matkahuolto alkoi testata Kotkan reiteillään niin kutsuttuja älykortteja vuonna 1988. Vuonna 1990 Matkahuollon toimintoihin kuului matkustus, kuljetus, vähittäiskauppa, ravitsemis- ja sijoitustoiminta. Konsernilla oli 1100 työntekijää. Vuoden 1996 loppuun mennessä älykorttijärjestelmä oli käytössä koko Suomessa. Järjestelmässä hallinnoitiin lähes 400 bussiyrityksen matkatilityksiä. Vuonna 1997 Suomessa oli 400 bussiyritystä, ja ne operoivat 6000 autoa.
Matkahuolto 2000–2019
Kesän 2002 ja kevään 2003 välillä Matkahuollon verkkosivuille lisättiin kaukoliikenteen aikataulut, noin 20 000 vuoroa. Aiemmin siellä oli ollut vain pikavuorojen aikataulut. Vuonna 2007 Matkahuolto kehitti sähköistä lipunmyyntijärjestelmää internetiin. Maaliskuussa 2007 Matkahuolto ja Tradeka (myöhemmin Suomen Lähikauppa) aloittivat yhteistyön, jonka myötä Siwat, Valintatalot ja Euromarketit liittyivät Matkahuolto pakettiverkostoon. Yhteistyö nosti toimipaikkojen määrän 500:sta 1200:een.
Joulukuussa 2009 kaukoliikenteen reitit Suomessa vapautuivat lakiuudistusten myötä. Linja-autoyhtiöt olivat yrittäneet kommentoida lakiuudistusta, joka teki nopealla aikataululla kaukoliikenteestä vapaimman koko EU:ssa, samalla kun kuntien ja ely-keskusten hallitsemaa bussiliikennettä ei vapautettu. Kilpailuvirasto teki syyskuussa 2011 yllätystarkastuksen Linja-autoliiton ja Matkahuollon pääkonttoreihin kartelliepäilyn vuoksi. Virasto epäili niiden syyllistyneen kilpailijoiden keskeiseen kiellettyyn yhteistyöhön ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön. Matkahuollon katsottiin pyrkineen omistajiensa suojelemiseen Onnibusilta, joka oli uudistanut matkustajaliikennettä halvoilla hinnoillaan. Keväällä 2012 Matkahuolto lisäsi aikataulujärjestelmäänsä 40–50 uutta reittiliikennevuoroa, lähinnä Onnibusilta, minkä jälkeen sen järjestelmissä näkyivät lähes kaikki kotimaan vuorot.
Ensimmäiset pakettiautomaatit otettiin käyttöön vuonna 2015 Helsingissä ja Kauniaisissa. Tammikuussa 2016 Kilpailu- ja kuluttajaviraston julkaiseman raportin mukaan Matkahuolto ja eri liikennöitsijät olivat olleet osa kartellia, joka oli estänyt ja rajoittanut kilpailijoiden pääsyä alalle. Huhtikuussa 2016 Pakettipalvelu-yhteistyö aloitettiin Keskon kanssa, kun se osti Suomen Lähikauppa Oy:n. Matkahuolto uudisti strategiaansa keväällä 2017 ja kertoi hakevansa kasvua pakettien kuljetuksesta, matkaketjuista ja pikavuorolippujen myynnistä mobiilisovelluksen avulla.
Vuonna 2018 Matkahuolto kertoi avaavansa Lehtipisteen kanssa noin 300 pakettiautomaattia. Yhtiöllä oli yhteensä noin 2000 palvelupistettä, muun muuassa R-kioskeissa, K-kaupoissa ja Tokmanneilla. Lokakuussa 2018 Onnibus myytiin Koiviston Liikenteelle, yhdelle Matkahuollon suurimmista omistajista. Korkein hallinto-oikeus julkisti kartelliin liittyvän päätöksensä elokuussa 2019. Sen määräämien korvausten kokonaissummasta (8,9 miljoonaa euroa) Matkahuollon osuus oli 4,3 miljoonaa euroa. Joulukuussa Matkahuolto ja MaaS-alustaa operoiva Kyyti Group sopivat yhteistyöstä matkoja ketjuttavasta mobiilisovelluksesta.
Matkahuolto 2020– Matkahuolto julkaisi Reitit ja Liput -mobiilisovelluksen maaliskuussa 2020. Kevään korona-ajan rajoitteiden ja matkustajamäärien nopean romahtamisen vuoksi noin 70 prosenttia normaaliaikojen 10 000 linja-autovuorosta jäi tauolle. Kun verkkokaupan määrä kasvoi samaan aikaan, ei linja-autoliikenteen volyymi riittänyt pakettien kuljetukseen ja paketteja alettiin kuljettaa myös rekoilla.
Kesäkuussa 2021 Reitit ja Liput -sovellukseen lisättiin toimintoja. Se etsi reitit osoitteesta osoitteeseen hyödyntäen eri joukkoliikennemuotoja ja mahdollisti lippujen ostot eri matkaosuuksille. Marraskuussa Matkahuolto avasi Vantaalle uuden logistiikkaterminaalin. Terminaalin Böwe Optimus -lajittelukone yli kaksinkertaisti Matkahuollon pakettien käsittelyvolyymin. Yhtiö alkoi siirtää pakettiliikennettään pois linja-autoista ja linja-autoasemilta. Kuljetukseen käytettiin rekkoja ja pakettiautoja ja lajittelu tapahtui logistiikkakeskuksissa.
Yhtiö lopetti matkalippujen myynnin linja-autoasemilla koko maassa kesäkuussa 2023. Sen jälkeen lippuja sai ostaa joko netistä tai suoraan bussinkuljettajalta. Syksyllä yhtiö kertoi sijoittavansa 25 miljoonaa euroa rakentaakseen uusia terminaaleja ja kasvattaakseen noutopisteverkostoa. Turkuun aiottiin perustaa kansainväliseen pakettiliikenteeseen keskittynyt terminaali. Yhtiö oli myös kehittämässä matkalippukauppaa sekä reittisuunnittelupalvelua, jossa voitiin yhdistää esimerkiksi juna- että linja-automatkoja.
Organisaatio
Matkahuollon omistavat yksityiset linja-autoyhtiöt, eli Linja-autoliitto osastoineen. Yhtiön toimitusjohtaja on ollut vuodesta 2023 Mika Husso. Alan edunvalvontaan keskittyneen Linja-autoliiton tavoitteena on muun muassa hyvien, tasapuolisten ja kestävien liiketoimintaedellytysten turvaaminen jäsenille sekä kaupunkiliikenteessä että maanteiden henkilöliikenteessä. Asiakkaille taas halutaan tarjota liikennepalveluita laadukkaasti ja kattavasti.
Matkahuollon aputoiminimiä ovat Matka Pyörä, Suomen Pikarahti ja Siipipyörä.
Matkahuollolla on logistiikkaterminaalit Jyväskylässä, Helsingissä (Kamppi-kauppakeskuksen alakerrassa), Tampereella ja Vantaalla.
Johtoryhmä Vuonna 2026 Matkahuollon hallituksen puheenjohtajana toimi Katri Harra. Muita jäseniä olivat varapuheenjohtaja Johanna Lehtosen lisäksi Henri Hihnala, Lauri Hiltunen, Markus Kühn, Tomi Pienimäki, Kennet Svanbäck ja Maria Timgren.
Johtoryhmään kuului toimitusjohtaja Mika Husson lisäksi Riku Korpela, Olessia Kozlova, Petri Lindqvist, Petri Luurila, Aleksi Manninen, Teemu Naatula, Kati Nevalainen, Jani Ståhlhammar, Hanna Weckman ja Tiina Åkerlund.
Palvelut pienoiskuva|Matkahuollon tavaraterminaali Oulussa. Matkahuollon perinteinen tehtävä on ollut tuottaa palveluita jäsenyrityksilleen. Se on ylläpitänyt linja-autoasemia, kehittänyt lipunmyyntiä ja markkinoinut linja-autoliikennettä. Pakettien kuljettaminen oli yhtiölle aluksi täydentävää liiketoimintaa, mutta 2000-luvulla pakettiliiketoiminnan merkitys on kasvanut.
Matkapalvelut
Matkahuolto on keskittynyt linja-automatkustukseen liittyviin palveluihin, lippuihin ja aikatauluihin. Asiakkaina sillä on yksittäisten matkustajien lisäksi myös kuntia, kaupunkeja, yrityksiä ja yhteisöjä. Liikennöitsijöille se kehittää digitaalisia työkaluja kuten lippu- ja maksujärjestelmiä.
Matkahuolto Matkat-sovellus Matkat-mobiilisovelluksella yksityishenkilöt voivat suunnitella matkaan liittyviä matkaketjuja ja ostaa tarvitut liput maanlaajuisesti. Sovelluksesta löytyy kaukoliikenteen bussit ja junat sekä lähi- ja paikallisliikenteen kulkuneuvot. Jotkin kunnat käyttävät Matkat-sovellusta paikallislippujen myyntiin. Esimerkiksi Savonlinna otti sovelluksen käyttöön vuonna 2020, Riihimäki vuonna 2026.
Sovellus julkaistiin maaliskuussa 2020 nimellä Reitit ja Liput. Se mahdollisti reittien etsinnän osoitteesta osoitteeseen hyödyntäen eri joukkoliikennemuotoja (paikallis-, seutu- ja kaukoliikenteen matkat, saariston lautat). Sovelluksesta saa ostaa liput kaikille matkaosuuksille. Kesällä 2023 Matkahuollon kausi- ja sarjalippujen myynti siirrettiin sovellukseen. Kertalippuja sai ostaa myös verkkosivulta ja bussista. Keväällä 2026 sovelluksen nimeksi vaihdettiin Matkahuolto Matkat. Samalla sovellukseen lisättiin laivayhteydet Tallinnaan ja Tukholmaan.
Muut matkapalvelut Matkahuollon Bussipassi-palvelun avulla käyttäjät saavat matkustaa rajattomasti linja-autoilla viikon tai kahden viikon ajan. Palvelu on otettu käyttöön 2010-luvulla.
Kesällä 2025 Matkahuolto järjesti ensimmäistä kertaa Mysteerimatkoja. Helsingistä, Jyväskylästä ja Oulusta heinäkuussa lähteneiden 6-9 tuntia kestäneiden matkojen kohteeksi saattoi valita kylän, kaupungin, rannan tai metsän. Matkan tarkka kohde selvisi matkustajille vasta perillä. Kaikki kymmenen matkaa myytiin loppuun, osallistujia oli 700.
Pakettipalvelut pienoiskuva|Matkahuollon pakettipiste Jyskän Lidlissä Jyväskylässä vuonna 2026 thumb|Matkahuollon pakettien vastaanotto/toimituspalvelu vuonna 2017 Matkahuolto on Suomen toiseksi suurin pakettitoimija Postin jälkeen. Se kuljettaa yksityishenkilöiden ja yritysten paketteja koko Suomessa.
Matkahuollon Paketit-sovelluksesta näkee paketin viimeisen noutopäivän ja sen kautta voi tarvittaessa pidentää paketin säilytysaikaa. Pakettinsa nopeasti hakeneita on palkittu pisteillä vuodesta 2024 lähtien. Kerätyillä pisteillä saa alennuksia paketin lähettämisessä, säilytysajan pidentämisessä ja kotiinkuljetuksissa.
Paketit lajitellaan logistiikkakeskuksissa ja ne kuljetetaan rekoilla ja pakettiautoilla. Matkahuolto siirsi pakettikuljetukset niihin, kun verkkokaupan kasvu, jakelun automatisointi ja pakettiautomaattien suosio lisäsivät pakettien määrää niin paljon, ettei linja-autojen kapasiteetti enää riittänyt.
Vuonna 2011 Matkahuolto kuljetti lähes 10 miljoonaa pakettia, vuonna 2017 yli 13 miljoonaa pakettia ja vuonna 2019 noin 15 miljoonaa. Traficomin arvioin mukaan Matkahuolto toimitti vuonna 2020 viidenneksen Suomessa kuljetetuista paketeista, 20 miljoonaa kappaletta. Vuonna 2025 Matkahuolto kuljetti noin 20 miljoonaa pakettia.
Palvelupisteet Vuonna 2019 Matkahuollolla oli 1600 palvelupistettä, joihin kuului esimerkiksi 300 pakettiautomaattia. Vuonna 2026 Matkahuolto avasi yli 300 uutta pakettiautomaattia ja laajensi sen vanhoja automaatteja. Tämän jälkeen Matkahuollon palveluverkostoon kuului noin 2 550 palvelupistettä.
Yhteiskuntavastuu Vuonna 2020 Matkahuollon järjestelmäuudistuksessa omat palvelimet ja konesali korvattiin pilvipohjaisella konesalipalvelulla. Muutoksella säästettiin 400 000 euroa it-kuluista, kun esimerkiksi sähkön kulutus pieneni. Vuonna 2022 yhtiön hiilidioksidipäästöistä kahdeksan prosenttia tuli tietotekniikasta.
Kesällä 2022 Matkahuolto kertoi aikeistaan korvata fossiiliset polttoaineet omissa autoissaan biodieselillä alkuvuonna 2023. Yrityksen tavoite oli puolittaa vuoden 2020 päästötaso vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi yhtiö tavoitteli hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä päästöjen vähennysten ja kompensointien avulla.
Tunnustuksia Matkahuolto ja Onnibus olivat vuonna 2015 arvostetuimmat liikenne- ja kuljetusbrändit Suomessa. Vuonna 2020 Matkahuolto herätti tutkimuksen mukaan Suomessa toimivasta kahdeksasta logistiikka-alan yhtiöstä positiivisimman mielikuvan. Tivi valitsi Matkahuollon toimitusjohtaja Janne Jakolan vuoden digijohtajaksi vuonna 2021 Marraskuussa 2021 Matkahuollon Porvoon kyläkyyti sijoittui toiseksi Keskuskauppakamarin ensimmäisessä Vuoden vastuullisuusteko -kilpailussa. Vuonna 2025 Matkahuolto oli maan arvostetuin pakettibrändi, matkapalveluissa se sijoittui toiseksi.
Lähteet
Kirjallisuutta Yrjö Raevuori: Linja-autoliikenteen vaiheet. Tampere 1948. Matti Viitaniemi – Aarne Mäkelä: Suomen linja-autoliikenteen historia. Jyväskylä 1978. Matti Viitaniemi: Pakettitoimistoista kattavaksi kuljetusjärjestelmäksi – Oy Matkahuolto Ab 1933-1993. Jyväskylä 1993.