pienoiskuva|Ihminen astui kuun kamaralle. 1960-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1. tammikuuta 1960 ja päättyi 31. joulukuuta 1969. Vuosikymmen oli 1900-luvun seitsemäs vuosikymmen.
Vuosikymmenen teemoja olivat osallistuminen, ihanteet ja kannanottaminen. __TOC__
Yhteiskunta
Maailmanpolitiikka
pienoiskuva|Vietnamin sota Yhdysvallat kävi tappiollista ja raskasta sotaa kaukana Kaakkois-Aasiassa. Vietnamin sota oli ensimmäinen sota, joka tuli television kautta eurooppalaisten ja amerikkalaisten kotiin. Yhdysvalloissa järjestettiin vuosikymmenen lopulla laajoja mielenosoituksia turhaksi ja epäoikeudenmukaiseksi koettua sotaa vastaan. Suurin mielenosoitus pidettiin vuonna 1969, jolloin noin 250 000 ihmistä marssi pitkin Washingtonin katuja vaatien sodan lopettamista.
Kuuluisimpia Yhdysvaltain värväyslistalle joutuneita sodan vastustajia oli ammattinyrkkeilyn raskaan sarjan maailmanmestari Muhammed Ali, joka kieltäytyi lähtemästä ilmoittaen perusteluikseen: ”Yksikään vietnamilainen ei ole koskaan kutsunut minua neekeriksi”.
Syyskuun alussa vuonna 1965 puhkesi taisteluita Intian ja Pakistanin välisellä raja-alueella Kašmirissa. YK:n pääsihteeri U Thant tarjoutui 6.9. toimimaan kiistan sovittelijana, mutta tämäkään ei johtanut yksimielisyyteen maiden välillä.
Tasa-arvo
pienoiskuva|pysty|Martin Luther King pitämässä kuuluisaa I Have a Dream -puhettaan Lincolnin muistomerkillä 1963. Yhdysvaltain musta väestö heräsi 1960-luvulla vaatimaan itselleen täysiä kansalaisoikeuksia. Kansalaisoikeusliikkeen johtoon noussut pastori Martin Luther King, Jr. järjesti suuria mielenosoituksia eri puolella Yhdysvaltoja. Merkittävimpänä näistä pidetään 28. elokuuta vuonna 1963 Washingtonissa järjestettyä suurmielenosoitusta, johon saapui yli 250 000 ihmistä. King piti silloin kuuluisan I Have a Dream -puheensa. Huhtikuussa vuonna 1968 King matkusti Memphisiin puhumaan. James Earl Ray ampui motellin parvekkeelta Kingin 4. huhtikuuta.
Naisetkin vaativat yleistä tasa-arvoa. Feminismi alkoi 1960-luvulla. Kansalaisoikeuksien ja äänioikeuden saavuttamisen jälkeistä aikaa pidetään naisasialiikkeen hiljaisena kautena, vaikkakin naisten osallistuminen muissa kansalaisliikkeissä lisääntyi. Feminismi nousi pinnalle 1960-luvulla Yhdysvalloissa, josta se levisi Eurooppaan. Feminismi nosti esiin muun muassa naisten huonon aseman työpaikoilla ja yksityiselämässä. Ajan kuuluisin feministinen tunnuslause oli ”henkilökohtainen on poliittista”. Liberaalifeministisen ajattelun rinnalle nousi uusi naisliike, joka pyrki painottamaan naisten kokemuksia ja aktiivista toimintaa. Liikkeen ansiosta sellaiset asiat kuin esimerkiksi raiskaukset ja seksuaalinen häirintä tuotiin entistä näkyvämmin esille. Toisen aallon feministinen liike vaikutti myös naisten rooliin konservatiivista naiskäsitystä vastustamalla.
Avaruuskilpailu
pienoiskuva|pysty|Vostok 1 -aluksen malli. Vuonna 1961 Yhdysvaltain presidentiksi valittiin 71-vuotiaan Dwight D. Eisenhowerin seuraajaksi 44-vuotias John F. Kennedy. Kennedy kohdisti huomiota mustien oikeuteen saada täydet kansalaisoikeudet. Hän aloitti myös Yhdysvaltain Apollo-avaruusohjelman. Neuvostoliittolainen kosmonautti Juri Gagarin oli kiertänyt 12. huhtikuuta 1961 Maan Vostok 1 -raketilla. Tämä lento kiihdytti Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välistä avaruuskilpailua, joka oli alkanut jo 1957 Neuvostoliiton ensimmäisen Sputnik-satelliitin laukaisusta. Avaruuskilpailu huipentui 21. heinäkuuta 1969 kun Neil Armstrong astui ensimmäisenä ihmisenä kuun pinnalle.
Berliinin muuri
Kylmän sodan keskellä DDR:n hallitus päätti 13. elokuuta 1961 rakentaa 155 km pitkän muurin Berliinin läpi. Berliinin muurin tehtävänä oli estää itäsaksalaisten joukkopako länteen: ennen muurin rakentamista oli länteen siirtynyt noin 2 000 ihmistä päivässä. Muurista tuli kylmän sodan aikaisen idän ja lännen vastakkainasettelun symboli.
Kolmannen maailman maat
Useimmat Afrikan valtiot itsenäistyivät siirtomaaherruudesta 1960-luvulla. Uutiskynnyksen ylittivät myös kolmannen maailman ongelmat, ennen kaikkea nälänhätä. Latinalaisen Amerikan ja Afrikan sissiliikkeet alkoivat liikehtiä yleensä itäblokista saadun koulutus- ja materiaaliavun turvin vallanpitäjiä vastaan.
Kiinassa uuden sukupolven nuoret kommunistit alkoivat johtajansa Mao Zedongin käskystä toteuttaa kulttuurivallankumousta. Maon laajalle levinnyt sanoma läntiselle nuorisolle oli, että pitäisi kapinoida vanhempaa ikäluokkaa vastaan ja toteuttaa vallankumous. Maosta tuli esikuva monille nuorille, ja Maon Pientä punaista kirjaa julkaistiin laajalti.
1960-luvulla itsenäistyneet Afrikan valtiot Valtio Itsenäistymisvuosi Entinen emämaa(t) 1962 1960 1960 Guinea 1958 1960 1960 Dahomey 1960 1960 1960 1960 19601961 1960 1960 1960 1960 1960 1960 1962 1962 1960 1968 1961 1962 1964 1963 (julistautui)1964 (tasavallaksi) 1964 1965 (ei tunnustettu)1980 (tunnustus) 1964 1966 1968 20px Lesotho 1966 1965 1960 1968
Kuuban vallankumous
Kuuban vallankumous vuonna 1959 sai monet uskomaan sosialismin olevan parempi vaihtoehto kapitalismille. Vallankumousjohtaja Che Guevara nousi kulttihahmoksi taistelussa imperialismia ja kolonialismia vastaan. Hänen kuolemansa vuonna 1967 teki hänestä vasemmiston marttyyrin.
Kennedyn kausi
pienoiskuva|Presidentti John F. Kennedy vaimoineen autossa hetkeä ennen salamurhaa. Vuosikymmenen merkittävin poliittinen attentaatti tehtiin 22. marraskuuta vuonna 1963, jolloin John F. Kennedy murhattiin Dallasissa. Kennedy oli ollut vasta kolme vuotta maan presidenttinä, mutta tänä aikana hän oli saanut aikaan monia sisäpoliittisia uudistuksia, muun muassa myönnetyksi mustille täydet kansalaisoikeudet. Hänen presidenttikaudelleen sattui myös monia kansainvälisiä kriisejä: vuonna 1961 Yhdysvallat tuki Kuuban vastavallankumouksellisia epäonnistuneessa Sikojenlahden maihinnousussa, mutta varsinainen Kennedyn tulikaste oli kuitenkin vuoden 1962 Kuuban ohjuskriisi, jonka lopputuloksena vältettiin ydinsodan uhka, kun Neuvostoliitto vetäytyi rakentamasta Kuubaan ohjustukikohtaa.
John F. Kennedy vieraili Dallasissa puolisonsa Jacqueline Kennedyn kanssa. Presidentti Kennedy, Teksasin kuvernööri John Connally ja Jacqueline Kennedy olivat ajamassa pitkin Dallasin katuja, kun Lee Harvey Oswald ampui Kennedyn. Oswald itse kiisti osallisuutensa murhaan ja väitti joutuneensa syntipukiksi. Oswald ei koskaan joutunut oikeuden eteen, sillä vain kaksi päivää myöhemmin dallasilainen yökerhonomistaja Jack Ruby ampui Oswaldin Dallasin poliisiasemalla 70 poliisin edessä suoran tv-lähetyksen aikana. Kennedyn murha on edelleen selvittämätön.
Lähi-itä
Lähi-idässä kyti myös 1960-luvulla. Kun Israelin valtio oli perustettu vuonna 1948, Euroopasta paenneiden juutalaisten johdolla alkoi pitkä ja verinen selkkaus arabivaltioiden ja Israelin välillä. Suurin sotatoimi oli 5.–10. kesäkuuta 1967 käyty Kuuden päivän sota, jossa Israel nujersi kolme isoa arabivaltiota Egyptin, Jordanian ja Syyrian, joita kaikki arabimaat tukivat. Israel käynnisti sodan, kun Gamal Abdel Nasserin toteuttamat joukkojensiirrot Israelin rajan tuntumaan ennakoivat arabien valmistelevan sotaa. Israelin voitto perustui Moshe Dayanin laatimaan salamasotastrategiaan ja siihen, että arabien joukkojensiirrot olivat vielä kesken. Sodan aikana Israel miehitti laajoja alueita, muun muassa Siinain niemimaan ja Golanin kukkulat. Monien mielestä Israel oli mennyt liian pitkälle. Ennen kuuden päivän sotaa monet kannattivat Israelin valtiota, sillä holokaustin kauhut ja keskitysleirit olivat vielä tuoreessa muistissa. Sodan jälkeen nousivat esille myös palestiinalaisten ongelmat ja ruvettiin ajamaan itsenäistä palestiinalaisvaltiota.
Radikalismi
pienoiskuva|Vietnamin sodan vastainen mielenosoitus. Toisen maailmansodan jälkeiset suuret ikäluokat saapuivat aikuisuuden kynnykselle, osallistuviksi opiskelijoiksi ja kuluttajiksi. Vuosikymmen oli kiihkeän keskustelun ja mielipiteiden aikaa, radikalismi saavutti jalansijaa erityisesti yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Keskustelun ja mielenosoitusten aiheisiin kuuluivat erityisesti Etelä-Afrikan rotuerottelu sekä Vietnamin sota.
Toisen maailmansodan jälkeen oli Euroopan talous tuhottu täysin. Jälleenrakennus sai taas talouden pyörimään, ja etenkin Länsi-Saksan talous oli 1960-luvulla Euroopan suurimpia.
Yhteiskunta oli myös ollut koko vuosisadan alun hyvin konservatiivinen ja erityisesti yliopistojen opetusmenetelmät koettiin hyvin vanhoillisina, esimerkiksi professorit olivat pääosin 1920-luvun koulukunnan jäseniä. Radikaalit näkivät että 1920-luvun vanhoillinen opetustapa oli aikansa elänyt, yliopistoihin piti luoda tasa-arvoinen ja demokraattinen opetusjärjestelmä.http://yle.fi/elavaarkisto/Radikalismi Ylen elävä arkisto
Opiskelijamielenosoitukset
Ranskassa ja Länsi-Saksassa oli keväällä 1968 suuria opiskelijamielenosoituksia, jotka vastustivat porvarillista hallintoa ja yhteiskuntaa. Mieltään osoittaneet opiskelijat heiluttivat Karl Marxin ja Mao Zedongin kuvia. He vastustivat monikansallisia yrityksiä, etenkin yhdysvaltalaisia, jotka tukivat epäsuorasti Vietnamin sotaa.
Ranskaa hallitsi jo 78-vuotias presidentti Charles de Gaulle, joka oli ranskalaisen oikeistolaisuuden merkittävä johtaja. Ranskassa Sorbonnen yliopiston opiskelijat, johtajanaan Daniel Cohn-Bendit, vaativat tasa-arvoisia ja demokraattisia uudistuksia yliopistoihin. Cohn-Bendit vaati sosialismia (muttei kuitenkaan itäeurooppalaista mallia), sosiaaliturvaa sekä työläisten oloja paremmiksi. Lisäksi vastustettiin De Gaullen valtaa ja vaadittiin hänen eroaan.
Länsi-Saksassa Freie Universität Berlinin opiskelijaliikkeen johtaja Rudi Dutschke vaati, että 64-vuotias liittokansleri Kurt Georg Kiesinger eroaisi. Saksan opiskelijat vaativat samanlaisia uudistuksia kuin Ranskan opiskelijat. Saksassa natsimenneisyys kummitteli vielä taustalla, koska monet professorit, virkamiehet, poliitikot ja teollisuusjohtajat olivat olleet hyvissä viroissa natsi-Saksan aikana.
Konservatiivisen monimiljonääri Axel Springerin omistama lehti Bild kirjoitti pitkiä artikkeleita Dutschkea vastaan. Bild oli puolueeton lehti, mutta Spinger itse oli oikeistokonservatiivi ja kuului Saksan konservatiiviseen CDU-puolueeseen. Vasemmisto-opiskelijaliitto osoitti mieltään Spingerin viestintäimperiumia ja hänen henkilökohtaista vaurastumistaan vastaan. Saksassa opiskelijat eivät kuitenkaan saaneet työläisiä tukemaan heitä kuten Ranskassa. Työläiset olivat Itä-Saksasta paenneita tehdastyön tekijöitä ja he olivat jo kokeneet sosialistisen todellisuuden.
Mielenosoitukset loppuivat viimeistään 21. elokuuta 1968, kun tietoon tuli että Varsovan liiton joukot olivat yöllä miehittäneet Tšekkoslovakian ja lopettaneet näin ”ihmiskasvoisen sosialismin”. Televisiokuvat Yhdysvaltain panssarivaunuista kaukaisessa Vietnamissa vaihtuivat Neuvostoliiton asevoimien panssareihin läheisessä Prahassa. Opiskelijoiden utopia marxilaisesta valtiosta hiipui, kun televisio näytti miten kommunistinen imperialismi toimi Tšekkoslovakiassa.
Tiede ja tekniikka
Vuosikymmenen suurin teknologinen saavutus oli Kuun valloitus. Apollo 11 -avaruusraketilla matkannut yhdysvaltalainen Neil Armstrong astui ensimmäisenä ihmisenä Kuun kamaralle 21. heinäkuuta 1969, jolloin hän lausui: ”Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle”.
Suurin yhteiskuntaan vaikuttanut lääketieteellinen saavutus oli e-pillerin keksiminen, sillä se mahdollisti 1960-luvun seksuaalisen vallankumouksen.
Television tekninen kehitys ja sen yleistyminen sekä vaikutus massaviestimenä näkyi vuosikymmenen aikana merkittävästi.