Karttaperhonen (Araschnia levana) on täpläperhosten heimoon kuuluva perhoslaji. Sen alkuperäinen levinneisyysalue on Keski- ja Itä-Euroopassa, mutta 1980-luvulta lähtien lajia on tavattu Suomessa asti. Nykyisin karttaperhonen on melko yleinen Etelä- ja Itä-Suomessa.
Koko ja ulkonäkö Karttaperhosen erikoinen piirre liittyy sen esiintymiseen kesän aikana kahtena eri sukupolvena, joiden ulkonäkö eroaa hyvin selvästi toisistaan, ja niitä erehdytään usein pitämään kokonaan eri lajeina.Araschnia, Naturhistoriska riksmuseet UK Butterflies Iltalehti.fi
Karttaperhosen ensimmäinen sukupolvi eli kevätsukupolvi on lennossa toukokuun lopulla ja kesäkuussa. Siihen kuuluvat yksilöt ovat pohjaväriltään kirkkaan oransseja. Siipien yläpinnalla on runsaasti mustista täplistä muodostuvaa kuviointia, ja mustan määrä lisääntyy siipien tyviä kohti. Etusiiven etureunassa on valkoiset täplät ja etenkin takasiiven takareunassa erottuu mustalla pohjalla sinisiä pilkkuja. Ensimmäisen sukupolven värimuodosta käytetään nimitystä f. levana.
Heinäkuun puolivälistä eteenpäin tavattavat toisen sukupolven eli kesäsukupolven edustajat ovat pohjaväriltään lähes mustia. Siipien poikki kulkee valkoinen tai kellanvalkoinen, siipisuonten kohdalla katkeileva raita. Siipien ulkoreunassa saattaa erottua kapea oranssinpunainen juova, etenkin takasiivissä. Tällaisesta tummasta värimuodosta käytetään nimitystä f. prorsa. Joskus harvoin tavataan myös näiden kahden välimuotoa f. porima.
Siipien alapinnan karttaa muistuttava kuviointi, josta perhonen on saanut monilla kielillä nimensä, eroaa eri sukupolvilla huomattavasti vähemmän. Perhosen siipien kärkiväli on 24–38 mm.
Levinneisyys ja lentoaika pienoiskuva|left|230px|Loppukesän yksilö Karttaperhonen on levinneisyydeltään keskieurooppalainen laji, joka puuttuu sekä Välimeren rannikolta että suuresta osasta Skandinaviaa.
Suomessa karttaperhonen tavattiin ensimmäisen kerran Lauritsalassa 30.5.1973. 15-vuotias lepidopterologi Jouko E. Hokka havainnoi täten ensimmäisen A. Levana-yksilön Suomen nykyisten rajojen alueella. Ruotsissa ensimmäinen A. Levana-havainto tehtiin Skånessa 1983. Suomen toinen havainto tehtiin myös 1983. Laji pysyi kaakkoisena erikoisuutena vuoteen 1999, jolloin eteläisessä Suomessa koettiin suuri karttaperhosten vaellus. Vaelluksen seurauksena laji jäi laajalle alueelle vakinaiseksi asukiksi, ja 2000-luvun aikana levinneisyysalue on laajentunut hyvin nopeasti pohjoista kohti. Nykyisin lajia on tavattu Lapissa saakka. Itä-Suomessa karttaperhonen on kuitenkin selvästi yleisempi ja levinnyt pohjoisemmaksi.Varpu Mitikka, The range expansion of the European map butterfly in Finland (väitöskirja) Itä-Savo-lehti
Ensimmäisen sukupolven yksilöt lentävät toukokuun loppupuoliskolta kesäkuun lopulle. Toinen sukupolvi on lennossa heinäkuusta elokuuhun.Araschnia levana, Perhoswiki
pienoiskuva|145px|Toukka
Elinympäristö ja elintavat Karttaperhonen viihtyy parhaiten metsänreunoilla ja metsäaukioilla. Toisen sukupolven tuottamat toukat talvehtivat koteloina.
Ravintokasvi Monien muiden täpläperhosten tapaan karttaperhosen toukat käyttävät ravinnokseen nokkosta.
Lähteet
Aiheesta muualla LuontoPortti: Karttaperhonen (Araschinia levana) Suomen Perhoset: Karttaperhonen lepiforum.de Schmetterling des Jahres 2007: Der Landkärtchenfalter Moths and Butterflies of Europe and North Africa UniProt, Taxonomy: Araschnia levana
Luokka:Aitotäpläperhoset