Billy the Kid, oikealta nimeltään Henry McCarty,Utley, Robert M.: Billy the Kid: A Short and Violent Life, 1989, s. 1Wallis 2007, s. 5Gardner, Mark Lee: To Hell on a Fast Horse: The Untold Story of Billy the Kid and Pat Garrett, 2011, s. 35 eräiden lähteiden mukaan William Henry McCarty,Thomas, David G.: Billy the Kid’s Grave: A History of the Wild West's Most Famous Death Marker 2017, s. 100 alias William H. BonneyWallis 2007, s. 151 (noin 1859Wallis 2007, s. 7 — 14. heinäkuuta 1881Wallis 2007, s. 246), oli yksi Villin lännen pahamaineisimmista lainsuojattomista. Hänen kerrotaan legendan mukaan tappaneen 21 ihmistä,Wallis 2007. s. 244Utley 1989, s. 203 kunnes seriffi Pat Garrett ampui hänet. Billy the Kid tappoi varmasti neljä miestä. Lisäksi hän oli osallisena puolen tusinan muun miehen tapoissa Lincolnin piirikunnan sodan aikana.Utley 1989, s. 204O’Neal, Bill: Encyclopedia of Western Gunfighters, 1979, s. 5
Billy the Kid oli sinisilmäinen ja pienikokoinen, noin 173 cm pitkä. Kaikesta päätellen hän oli ystävällinen, seurallinen ja älykäs; myös levoton, helposti kiivastuva ja kaunainen. Hän käytti mielellään meksikolaista sombreroa ja puhui espanjan paikallismurretta sujuvasti.Frederick Nolan: The West of Billy the Kid, 1998, s. 92-93Davis, William C.: The American Frontier: Pioneers, Settlers, and Cowboys, 1800-1899, 1999, s. 176Utley 1989, s. 15-16 Sanomalehden toimittaja alkoi kutsua häntä nimellä Billy the Kid joulukuussa 1880.Wallis 2007, s. 237
Billy the Kidiä on kutsuttu vaihtelevasti nuorisorikolliseksi, psykoottiseksi tappajaksi tai nuoreksi kapinalliseksi. Kuolemansa jälkeen hänestä tuli myyttinen ja romantisoitu hahmo.Cunningham, Eugene: Triggernometry: A Gallery of Gunfighters; johdanto Rosa, Joseph G. 1996, s. xxivUtley 1989, s. 201-207
New Mexicon espanjalaista alkuperää olevan väestön keskuudessa häntä kutsuttiin nimellä Bilito tai el chavito; he luottivat häneen, kohtelivat häntä kuin perheenjäsentä ja pitivät häntä oman kansansa suojelijana ja sorrettujen puolustajana.Wallis 2007, s. 244-245Herrera-Sobek, María (toim.): Celebrating Latino Folklore: An Encyclopedia of Cultural Traditions, 2012, s. 112-113 Toisten mielestä hän oli newmexicolaisten vapauden ja vastarinnan symboli heidän taistelussaan angloamerikkalaista hallintoa vastaan, toisten mielestä hän oli pelkkä roisto.Otero Jr., Miguel Antonio: The Real Billy the Kid; johdanto Rivera, John-Michael, 1998, s. xxxvWallis 2007, s. 184-185
”Väkivaltainen desperado” oli pääasiallinen tulkinta Billy the Kidistä 1920-luvulle saakka, jolloin se muuttui, ja hänet alettiin esittää sankarina, joka suojelee itseään ja etujaan. Vasta myöhempi tutkimus, josta mainittakoon erityisesti Robert M. Utleyn ja Frederick Nolanin julkaisut, on yhdistänyt hänen olemuksensa kaksijakoisuuden yhdeksi, tasapainotetuksi tulkinnaksi.
Billy the Kid on ollut hyvin suosittu populaarikulttuurin aihe kirjallisuudessa, elokuvissa ja musiikissa yli sadan vuoden ajan.
Lapsuus ja varhaisnuoruus
Billyn varhaisen elämän tiedot ovat olleet äärimmäisen vaikeasti saatavissa, mikä on turhauttanut historioitsijoita vuosikymmenten ajan. Hän syntyi todennäköisesti New Yorkin Lower East Sidessa. Muitakin syntymäpaikkoja on esitetty, kuten Indiana, Missouri, LimerickWallis, 2007, s. 6 ja viimeisimpänä Utica. Syntymäaikaa ei tiedetä tarkkaan: yleisesti hänen oletetaan syntyneen 17. syyskuuta, 20. marraskuuta tai 23. marraskuuta 1859.Utley 1989, s. 2, 210 Äidin nimi oli Catherine McCarty ja isäpuolen William Henry Harrison Antrim. Biologisesta isästä ei ole varmaa tietoa, mutta hän saattoi olla nimeltään Michael tai Patrick McCarty. On arveltu, että Billyn myöhempi nimi Bonney olisi ollut biologisen isän nimi. Catherine McCarty oli saapunut Yhdysvaltoihin Irlannista.
Billyn isä kuoli tai poistui Billyn elämästä varhain. Billyn veli tai velipuoli oli nimeltään Joseph.Nolan 1998, s. 5 Catherine McCarty ja häntä kaksitoista vuotta nuorempi William Antrim olivat tavanneet vuonna 1865 Indianapolisissa.Wallis 2007, s. 16Utley 1989, s. 1
He muuttivat Wichitan preeriakylään Kansasiin kesällä 1870. Wichitassa Catherine piti kannattavaa pesulapalvelua ja Antrim elätti perhettä baaritarjoilijan ja kirvesmiehen töillä. He tekivät kauppaa ostamalla ja myymällä vapaita tontteja ja kiinteistöjä. Catherine osallistui Wichitan kunnallispolitiikkaan allekirjoittamalla ainoana naisena anomuksen kunnallisen itsehallinnon puolesta. Catherine lapsineen muutti maaliskuussa 1871 Wichitan keskuksesta lähistölle Antrimin rakentamaan mökkiin, jossa Antrim jo entuudestaan asui. He olivat molemmat hankkineet muutamia eekkereitä maata, jota he alkoivat viljellä.Wallis 2007, s. 17, 22-23, 35Nolan 1998, s. 11-12, 16
Catherinen terveydentila alkoi huonontua, ja hän muutti perheineen Kansasista loppukesällä 1871. Seuraavan puolentoista vuoden ajalta heistä ei ole kirjallisia merkintöjä, mutta he ehkä asettuivat Denveriin Coloradoon. Vuoden 1873 alussa perhe muutti New Mexicoon, jossa Catherine ja William Antrim avioituivat Santa Fessä maaliskuussa 1873.Wallis 2007, s. 36, 38, 41-42, 52 Koska heidät vihittiin presbyteerisessä kirkossa, Catherine ja hänen poikansa saattoivat jossain vaiheessa kääntyä katolilaisista protestanteiksi, vaikkakaan se ei ole varmaa.Byrne, James P; Coleman, Philip; King, Jason (toim.): Ireland and the Americas: Culture, Politics, and History, 2008, s. 101 Kesällä 1873 he muuttivat Silver Cityyn, joka oli nuori kaupunki intiaanien, muun muassa apassien, vanhoilla asuinmailla.Wallis 2007, s. 60
New Mexicossa
Silver City oli syrjäinen paikka. Apassit kävivät sotaa seudulla. Silver Cityn asukkaista espanjankieliset olivat suurena enemmistönä.Wallis 2007, s. 60, 62 William Antrim kierteli kaivoksilla ja pelasi rahasta korttia, Catherine pesi vaatteita ja teki leipää myyntiin.Wallis 2007, s. 59, 63-64
Billy omaksui New Mexicon erilaisen elämäntavan. Hän oppi paikalliset tavat ja tottumukset. Hän piti kortinpeluusta, tanssimisesta ja laulamisesta. Ystävä Frank Coe kertoi haastattelussa 1920-luvulla, että Billyn suosikkilaulu oli ”Turkey in the Straw”.Wallis 2007, s. 68, 74, 81Utley 1989, s. 35, 221 Billy osasi lukea ja kirjoittaa. On epäselvää, kävikö hän koulua tai saiko hän kotiopetusta, mutta Silver Cityssä hänen tiedetään käyneen koulua vähän aikaa.Wallis 2007, s. 65 Gale Cooper on kirjassaan Billy the Kid’s Writings, Words & Wit (2018) analysoinut Billyn kirjoittamia kirjeitä, todistajanlausuntoja ja oikeudenkäyntiasiakirjoja sekä sanomalehtihaastatteluja.Cooper, Gale: Billy the Kid's Writings, Words & Wit, 2018 Aineistosta käy Cooperin mukaan ilmi Billyn luonne: ironinen äly ja itserakas rohkeus poliittisen epäoikeudenmukaisuuden edessä.
Catherine McCarty kuoli syyskuussa 1874 tuberkuloosiin. Isäpuoli ei enää ollut kiinnostunut Billyn kasvatuksesta. Myös Billyn ja hänen veljensä Joseph McCarty Antrimin tiet erosivat vuoden 1874 lopulla. Joseph hankki elantonsa uhkapelurina. He tapasivat toisiaan silloin tällöin. 15-vuotiaana Billy teki töitä hotellia pitävälle Truesdellin perheelle.Wallis 2007, s. 78, 84-85 Mahdollisesti joko Police Gazetten tarinoiden yllyttämänä tai ilman vanhempien rajoitustoimenpiteitä Billy ajautui pikkuvarkauksiin. Billyn ensimmäinen rikkomus oli 15-vuotiaana tehty voivarkaus myyntitarkoituksessa.Utley 1989, s. 7
Lainsuojaton
Syyskuun 4. päivänä 1875 Billyn kumppani ”Sombrero Jack” (oik. George Schaefer) murtautui kiinalaisen pesulanpitäjän taloon ja varasti tältä vaatteita ja kaksi revolveria. Billy osallistui saaliin kätkemiseen. Sombrero Jack oli seriffi Harvey Whitehillin mukaan maaninen varas.Nolan 1998, s. 33 Syyskuun 23. päivänä Billy pidätettiin. Seriffi Whitehillin tarkoituksena ei ollut pitää häntä vangittuna pitkään. Billy pakeni sellistään parin päivän kuluttua savupiipun kautta. Grant County Herald julkaisi hänestä ensimmäisen sanomalehtiartikkelin:Nolan 1998, s. 33-35
Pian vankilasta paettuaan Billy lähti Cliftonin kaivosleiriin Arizonaan. Hän halusi tavata isäpuolensa, joka työskenteli kaivoksella, mutta William Antrim ei ollut kiinnostunut. Seuraavat kaksi vuotta Billy oli viettävä aikaansa kuljeksimalla kaivosleireillä, pelurina, hevosvarkaana ja satunnaisissa töissä.Nolan 1998, s. 34Wallis 2007, s. 92-95
Billyn liikkeistä tähän aikaan on vähän tietoja. Hän oleskeli enimmäkseen Camp Grantin alueella Arizonassa. Häntä kiinnostivat erityisesti seudun pelipöydät. Billy työskenteli Henry C. Hookerin karjatilalla kesällä 1876, mutta hän ei pärjännyt fyysisesti raskaassa työssä. Frank Coe muisteli myöhemmin, että Billy oli mieleltään terävä ja huumorintajuinen, mutta fyysisesti pieni ja hento.Wallis 2007, s. 183Utley 1989, s. 10-11Nolan 1998, s. 49, 51, 53
Vuoden 1876 syksyllä Billy sai työtä Hotel de Lunan keittiöstä Camp Grantin läheltä. Hotellinpitäjä Miles L. Wood oli myös rauhantuomari. Wood kertoi vuonna 1911, että Billy työskenteli vain muutamia päiviä, mutta sen sijaan alkoi liikkua hevosvarkaiden porukoissa, joiden päämajana toimi McDowellin kauppa ja sen lähiseutu. Billy oli ottanut lisänimen Kid. Lännessä nimestä Kid oli tullut yleinen kutsumanimi nuorista kovanaamoista. Hänen seuraava neuvonantajansa oli entinen sotilas John R. Mackie. Wallis 2007, s. 105-107Nolan 1998, s. 52
Billy ja Mackie viettivät aikaa Globe Cityssä ja Camp Grantissa. Kesällä 1876 Camp Grant oli vielä kullankaivajien telttaleiri, mutta vuoden loppuun mennessä sinne oli rakennettu jo neljäkymmentä rakennusta. Saluunoita oli kaksitoista. Kun Billy kyllästyi pokerin pelaamiseen, hän saattoi ansaita laitonta rahaa varastamalla satuloita ja hevosia. Helmikuussa 1877 Billy ja Mackie varastivat armeijan hevosia. Miles L. Wood antoi pidätysmääräyksen kersantti Hartmanin esittämän syytöskirjeen perusteella, jossa Hartman nimesi varkaaksi ”Henry Antrimin alias Kidin”. Billyä ei onnistuttu saamaan kiinni. Hän yritti selvittää ongelmia armeijan kanssa palauttamalla viisi varastettua hevosta, mutta Wood antoi uuden pidätysmääräyksen. Billy ja Mackie saapuivat syömään Hotel de Lunaan 25. maaliskuuta 1877, jolloin Wood pidätti heidät ja toimitti tukikohdan vartiotupaan, josta he pakenivat.Utley 1989, s. 11-12
Elokuussa Billy palasi Camp Grantin alueelle. Augustus ”Gus” Gildea kertoi Billyn saapumisesta BonitaanNolan, Frederick: The Lincoln County War; A Documentary History, 2009, s. 148: ”Kid Antrim tuli kaupunkiin kuin ’maalaistollo’, pukeutuneena uusiin housuihin ja kenkiin saappaiden sijasta. Hänellä oli kuudestilaukeava housuissaan.” Paikallinen seppä Francis ”Windy” Cahill alkoi kohdella häntä huonosti. Frank Cahill ja Billy nimittelivät toisiaan Atkinsin saluunassa. Riidan lopuksi Billy ampui Cahillia, joka kuoli seuraavana päivänä.Wallis 2007, s. 114-116
Uusi käyttäytymissääntö tuli noihin aikoihin hyväksyttäväksi osassa kansakuntaa. Code of the West vaikutti ratkaisevasti siihen, että miehen ei tarvinnut perääntyä taistelusta. ”Stand your ground” oli suosittu iskulause vuosien ajan. Cahillin tapauksessa Billy oli pitänyt puolensa. Hän oli kuitenkin ampunut aseettoman Cahillin, vaikka ei selkään. Kuolemansyyntutkinta totesi ampumisen olleen rikollinen ja tuomittava teko. Billy ei jäänyt odottamaan suuren valamiehistön päätöstä. Hän pakeni New Mexicoon.Wallis 2007, s. 116, 120-121
William H. Bonney
Billy liittyi erääseen seudun röyhkeimmistä rikollisporukoista nimeltään ”Pojat” (engl. Boys). Porukan aivot oli John Kinney, jonka karjatila Mesillan lähellä oli tunnettu pahantekijöiden kohtauspaikkana, mutta sen kiistaton johtaja oli Jesse Evans. Evans oli aiemmassa elämässään työskennellyt John Chisumin karjatilalla. Billyn ystävyys Jesse Evansin kanssa päättyi, ja hän jätti Evansin porukan parin kuukauden jälkeen.Wallis 2007, s. 124, 127-128Tsompanas, Paul L.: Juan Patrón: A Fallen Star in the Days of Billy the Kid, 2013, s. 55