Victoria (Victoria Adelaide Mary Louisa); (21. marraskuuta 1840 Buckinghamin palatsi, Lontoo, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta – 5. elokuuta 1901 Friedrichshofin linna, Kronberg im Taunus, Preussin kuningaskunta) oli Ison-Britannian ja Irlannin prinsessa, Preussin kuningatar ja Saksan keisarinna. Suku ja koulutus Hänen vanhempansa olivat kuningatar Viktoria ja prinssi Albert, joiden esikoinen hän oli ja hänellä on siten arvonimi Princess Royal. Victorialla oli kahdeksan sisarusta. Vuotta nuoremmasta veljestä tuli kuningas Edvard VII. Hän kuului Saksi-Coburg-Gotha sukuun.

Varhaiskypsä ja älykäs Victoria aloitti ranskan opiskelun 1,5 vuoden iässä ja saksan nelivuotiaana. Hän opiskeli myös kreikkaa ja latinaa. Kuuden vuoden iästä lähtien opetussuunnitelmaan kuului aritmetiikka, maantiede ja historia, ja hänen isänsä ohjasi häntä politiikassa ja filosofiassa. Hän opiskeli myös luonnontieteitä ja kirjallisuutta. Koulupäivä, jonka keskeytti kolme välituntia, alkoi klo 8.20 ja päättyi klo 18.00. Toisin kuin veljensä, jonka opetussuunnitelma oli vielä ankarampi, Victoria oli erinomainen oppilas, joka oli aina tiedonnälkäinen. Hän oli kuitenkin itsepäinen luonne. Avioliitto ja lapset Viktoria ja Albert halusivat järjestää tyttärensä Victorian avioliitto Preussin kruununprinssi Friedrichin, tulevan Saksan keisari Fredrik III:n kanssa. He tapasivat ensimmäisen kerran Lontoon suuren maailmannäyttelyn aikaan vuonna 1851 kun Victoria oli 11-vuotias, ja kihlautuivat vuonna 1856 pian Victorian konfirmaation jälkeen. Victoria oli vain 16-vuotias, yhdeksän vuotta sulhastaan nuorempi. He avioituivat Victorian täytettyä 17 vuotta 25. tammikuuta 1858 Chapel Royalissa St Jamesin palatsissa. Victorialle ja Friedrichille syntyi kahdeksan lasta: kruununprinssi Wilhelm, tuleva keisari Vilhelm II (27. tammikuuta 1859 – 4. kesäkuuta 1941) avioitui (1) 1881 Schleswig-Holsteinin prinsessa Augusta Viktorian kanssa (k. 1921) heillä oli jälkeläisiä; avioitui (2) 1922 Greizin prinsessa Hermine Reussin kanssa, ei jälkeläisiä. prinsessa Charlotte, Saksi-Meiningenin herttuatar (24. heinäkuuta 1860 – 1. lokakuuta 1919) avioitui 1878 Bernhard III:n Saksi-Meiningenin herttuan kanssa, heillä oli jälkeläisiä. prinssi Henrik (14. elokuuta 1862 – 20. huhtikuuta 1929) avioitui 1888 serkkunsa von prinsessa Irene von Hessen und zu Rheinin kanssa, heillä oli jälkeläisiä. prinssi Sigismund (15. syyskuuta 1864 –18. kesäkuuta 1866) kuoli 2-vuotiaana aivokalvontulehdukseen. prinsessa Viktoria, Schaumburg-Lippen prinsessa (12. huhtikuuta 1866 – 13. marraskuuta 1929) avioitui (1) 1890 Schaumburg-Lippen prinssi Adolfin kanssa (k. 1916), ei jälkeläisiä; avioitui (2) 1927 Alexander Zoubkovin kanssa, ei jälkeläisiä prinssi Waldemar (10. helmikuuta 1868 – 27. maaliskuuta 1879) kuoli 11-vuotiaana kurkkumätään. prinsessa Sophie, Helleenien kuningatar (14. kesäkuuta 1870 – 13. tammikuuta 1932) avioitui 1889 Konstantin I:n Helleenien kuninkaan kanssa, heillä oli jälkeläisiä. prinsessa Margaret, Hessen-Kasselin maakreivitär, Suomen kuningatar (22. huhtikuuta 1872 – 22. tammikuuta 1954) avioitui 1893 Hessenin prinssi Friedrich Karlin, Suomen kuninkaaksi valitun kanssa, myöhemmin Hessen-Kasselin maakreivi; heillä oli jälkeläisiä. Kruununprinsessa, kuningatar ja keisarinna Puolisonsa kanssa hän kannatti liberaalia politiikkaa ja tuki tämän tavoitetta saada Saksaan brittiläistyylinen parlamentti.

Keisarinna Victorialla oli melko huonot välit poikaansa Vilhelmiin, johtuen heidän eriävistä mielipiteistään. Victoria koetti kasvattaa pojastaan englantilaista liberaalia herrasmiestä, mutta Vilhelm suosi preussilaista käsitystä hallitsijalta vaadittavista ominaisuuksista: rohkeus, lujuus, urhoollisuus. Myös Vilhelmin vamma on voinut vaikuttaa suhteeseen. Hänen toinen kätensä oli surkastunut perätilasynnytyksessä tapahtuneen hermovaurion vuoksi, jossa hän myös oli pitkän ilman happea. Leskikeisarinna ja perintö Fredrik III hallitsi vain 99 päivää ja kuoli 56-vuotiaana kesäkuussa 1888 tupakoinnin aiheuttamaan kurkkusyöpään. Loppuelämänsä Victoria vietti Kronberg im Taunuksen kaupunkiin puolisonsa muistolle rakennuttamassaan Friedrichshofin linnassa, joka valmistui vuonna 1894. Victoria kuoli 60-vuotiaana elokuussa 1901 selkärankaan levinneeseen rintasyöpään Friedricshofin linnassa puoli vuotta äitinsä kuningatar Viktorian jälkeen. Hänet on haudattu Friedenskircheen Sanssoucin linnan puistoon Potsdamiin.

Avioitumisestaan lähtien Victoria piti tiiviisti yhteyttä kirjeitse vanhempiinsa. Suurin osa kirjeenvaihdosta on säilynyt ja käsittää tuhansia kirjeitä vuosilta 1858–1901. Kunnianosoituksia

Saksalaiset 55x55px Mustan kotkan ritarikunta ketjulla (Preussi, 1888) 55x55px Louisen ritarikunnan erikoisluokka (Preussi) 55x55px Punaisen ristin mitali 1. luokassa (Preussi, 1898) 55x55px Naisten ja tyttöjen ansioristi (Preussi, 1871) 55x55px Sidonien ritarikunnan suurristi (Saksin kuningaskunta, 1871) 55x55px Saksilais-ernstiläisen suvun ritarikunnan suurristi (Saksin herttuakunnat) 55x55px Olgan ritarikunnan daami (Württemberg, 1896)

Ulkomaalaiset 55x55px Viktorian ja Albertin ritarikunnan 1. luokka (Yhdistynyt kuningaskunta, 1862) 55x55px Intian kruunun ritarikunnan kumppani (Yhdistynyt kuningaskunta, 1878) 55x55px Kuninkaallinen punainen ristin ritari (Yhdistynyt kuningaskunta, 1848) 55x55px Pyhän Johanneksen ritarikunnan oikeusdaami (Yhdistynyt kuningaskunta, 1896) 55x55px Pyhän Katariinan ritarikunnan 1. luokka (Venäjä) 55x55px Kuningatar Maria Luisan ritarikunnan daami (Espanja, 1878) 55x55px Pyhän Kaarlen ritarikunnan suurristi (Meksiko, 1865)

Galleria

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Saksan keisarinnat Luokka:Prinsessat Luokka:Vuonna 1840 syntyneet Luokka:Vuonna 1901 kuolleet