1992

Vuosi 1992 oli karkausvuosi, joka alkoi keskiviikosta.

__TOC__

Tapahtumia

Tammikuu thumb|right|200px|Suomen ilmavoimien kaksipaikkainen F/A-18 Hornet -hävittäjä 1. tammikuuta – Kitee, Nivala ja Orimattila muuttuivat kaupungeiksi. 1. tammikuuta – Niin kutsutut arkipyhät – loppiainen ja helatorstai – palautettiin Suomessa kirkkolain muutoksen nojalla takaisin entisille paikoilleen. 2. tammikuuta – Venäjän toinen varapääministeri Anatoli Tšubais vapautti hinnat ja aloitti ”šokkiterapian”. Hyperinflaatio alkoi Venäjällä. 2. tammikuuta – Entisen Itä-Saksan salaisen poliisin Stasin arkistot avattiin. 3. tammikuuta – Tilastokeskus ilmoitti, että Suomessa oli jätetty vuoden 1991 aikana 6 900 konkurssihakemusta, kun vuonna 1990 vastaava luku oli ollut 3 970. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1993, s. 38. Helsinki: Otava, 1992. 4. tammikuuta – Venäjän hallitus päätti lakkauttaa valtion maatilat – kolhoosit ja sovhoosit – vuoden loppuun mennessä. 6. tammikuuta – Georgian presidentti Zviad Gamsakhurdia pakeni hallituksen kanssa presidentinpalatsista Tbilisistä, jota oppositio oli piirittänyt joulukuusta lähtien. Gamsakhurdia pakeni aluksi Azerbaidžaniin, sieltä Armeniaan ja lopuksi Tšetšeniaan, jota hallitsi Džohar Dudajevin kapinallishallitus. 7. tammikuuta – Filippiinien entisen presidentin Ferdinand Marcosin leski Imelda Marcos ilmoittautui presidenttiehdokkaaksi toukokuussa pidettäviin vaaleihin. 8. tammikuuta – Hallitus päätti, että Suomen mahdollisesta jäsenyydestä Euroopan yhteisössä järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys. 10. tammikuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 99–68 uusien yhdysvaltalaisten F/A-18 Hornet -torjuntahävittäjien hankkimisen ilmavoimille. Vastaan äänestivät Vasemmistoliiton ja vihreiden eduskuntaryhmät sekä SDP:n eduskuntaryhmän enemmistö. 11. tammikuuta – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous hyväksyi uuden raamatunkäännöksen. 13. tammikuuta – Japani pyysi Korealta anteeksi toisen maailmansodan aikaisia hirmutekoja. 14. tammikuuta – Toistakymmentä entistä neuvostojohtajaa vastaan nostettiin syytteet elokuun 1991 vallankaappausyrityksestä. 15. tammikuuta – Slovenia ja Kroatia saivat virallisesti itsenäisyyden Jugoslaviasta. 16. tammikuuta – El Salvadorin hallituksen ja kapinallisten välinen rauhansopimus 12-vuotisen ja 75 000 uhria vaatineen sisällissodan lopettamiseksi allekirjoitettiin Méxicossa. 20. tammikuuta – Suomi ja Venäjä allekirjoittivat keskinäistä poliittista ja taloudellista yhteistyötä koskevan sopimuksen. YYA-sopimuksen voimassaolon todettiin lakanneen Suomen ja Venäjän keskinäisellä noottien vaihdolla. Sopimuksen voimassaoloa oli viimeksi jatkettu 20 vuodella vuonna 1983. 20. tammikuuta – Kauniita ja rohkeita alettiin esittää Suomen televisiossa. 22. tammikuuta – Kapinalliset valtasivat Kinshasassa Zairessa valtion radioaseman ja vaativat hallituksen eroa. 26. tammikuuta – Venäjän ballistiset ohjukset suunnattiin pois Yhdysvalloista.

Helmikuu

6. helmikuuta – Isossa-Britanniassa juhlittiin kuningatar Elisabet II:n 40-vuotista hallituskautta. 7. helmikuuta – Maastrichtin sopimus allekirjoitettiin Alankomaissa, sen voimaantulo 1. marraskuuta 1993 kansanäänestysten jälkeen muutti Euroopan yhteisön Euroopan unioniksi. 7. helmikuuta – Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti, että yli puoli miljoonaa ihmistä oli sairastunut koleraan Latinalaisessa Amerikassa vuoden 1991 aikana. Sairastuneista oli kuollut noin 18 000. Mitä-Missä-Milloin Kansalaisen vuosikirja 1993, Otava 1992, Helsinki, s. 46 Epidemia oli saanut alkunsa Perusta. 8. helmikuuta – Suomen Kristillinen Liitto asettui vastustamaan Suomen EY-jäsenyyttä. 8. helmikuuta – Talviolympialaiset alkoivat Albertvillessä Ranskassa. 11. helmikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen entinen johtohenkilö paljasti NKP:n rahoittaneen Suomen Kommunistisen Puolueen vähemmistöä yli 80 miljoonalla markalla vuosina 1978−1990. Raha-apu oli kulkenut Ville Pessin ja Taisto Sinisalon käsien kautta. 13. helmikuuta – Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin (SKOP) tuloksen ilmoitettiin olleen vuonna 1991 lähes seitsemän miljardia markkaa tappiollinen. Tappio oli ylivoimaisesti suurin Suomen pankkien historiassa. 19. helmikuuta – Puheviestinnän professori Aino Sallinen valittiin Jyväskylän yliopiston rehtoriksi. Hänestä tuli ensimmäisen suomalaisen tiedekorkeakoulun naisrehtori. 21. helmikuuta – Entisen Neuvostoliiton tasavalta Georgiaa hallitseva sotilasjuntta julisti neuvostoaikaisen perustuslain mitättömäksi ja paluun vuoden 1921 Georgian demokraattisen tasavallan perustuslakiin. Tämä tarkoitti että autonomiset alueet menettivät asemansa. 26. helmikuuta – Ukrainan presidentti Leonid Kravtšuk, Valko-Venäjän presidentti Stanislav Šuškevitš, Moldovan presidentti Mircea Snegur, Uzbekistanin presidentti Islom Karimov ja Tadžikistanin presidentti Rahmon Nabijev allekirjoittivat ETYKin päätösasiakirjan Helsingissä. 27. helmikuuta – Suomen hallitus päätti antaa eduskunnalle esityksen EY:n jäsenyyden hakemisesta. Ministerit Hannele Pokka ja Toimi Kankaanniemi jättivät esitykseen eriävät mielipiteensä. 27. helmikuuta – Saksa ja Tšekkoslovakia allekirjoittivat sopimuksen hyvästä naapuruudesta. Tšekkoslovakiassa oltiin kuitenkin pettyneitä siitä, ettei Saksa sanoutunut vieläkään täysin irti vuoden 1938 Münchenin sopimuksesta.

Maaliskuu

2. maaliskuuta – Kaikkiaan yhdeksän uutta valtiota – San Marino sekä kahdeksan entistä neuvostotasavaltaa Armenia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Tadžikistan, Turkmenistan, Uzbekistan – hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi. 2. maaliskuuta – Pohjoismaiden neuvosto kokoontui 40-vuotisjuhlakokoukseensa Helsinkiin. 3. maaliskuuta – Venäjä nimitti Suomen-suurlähettilääkseen pitkän linjan diplomaatin Juri Derjabinin, joka oli aiemmin tullut suomalaisille tutuksi nimimerkillä Juri Komissarov. 5. maaliskuuta – Itämeren rantavaltiot Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Puola, Venäjä, Viro, Latvia ja Liettua perustivat uuden yhteiselimen Itämerineuvoston, jonka tarkoituksena oli edistää entiseen itäblokkiin kuuluneiden jäsenmaiden demokratiakehitystä ja yhteisiä hankkeita muun muassa ympäristönsuojelussa. 6. maaliskuuta – Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja Pertti Voutilainen sanoi pankin kärsineen liki miljardin markan tappiot ns. Kouri-kaupoissa. 12. maaliskuuta – Kolmetoista ihmistä sai surmansa raitiovaunuonnettomuudessa Göteborgissa. 13. maaliskuuta – Turkissa 6,8 richterin maanjäristys surmasi 500 ihmistä. 17. maaliskuuta – Autopommi surmasi 29 ja haavoitti 242 ihmistä Israelin lähetystön edustalla Buenos Airesissa. 17. maaliskuuta – Etelä-Afrikassa järjestettiin kansanäänestys apartheidin lakkauttamisesta. 18. maaliskuuta – Suomi jätti liittymishakemuksen Euroopan yhteisöön. 18. maaliskuuta – Microsoft julkisti Windows 3.1:n. 22. maaliskuuta – Kommunistivalta päättyi Albaniassa kommunistien kärsittyä murskatappion parlamenttivaaleissa. Presidentti Ramiz Alia erosi huhtikuussa. 25. maaliskuuta – Kosmonautti Sergei Krikaljov palasi maahan vietettyään 10 kuukautta Mir-avaruusasemalla. 27. maaliskuuta – Maaherran virat muutettiin Suomessa määräaikaisiksi. Maaherrat nimitettiin tästä lähtien enintään kahdeksaksi vuodeksi kerrallaan. 30. maaliskuuta – Vuodesta 1918 lähtien Kokoomuksen äänenkannattajana ollut tamperelainen Aamulehti muuttui sitoutumattomaksi.

Huhtikuu

2. huhtikuuta – Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg siirtyi eläkkeelle. Alun perin Kullbergin piti jatkaa virassaan syksyyn asti, mutta pääministeri Esko Ahon ja Kullbergin välille syntynyt riita pankkikriisin hoidosta vauhditti Kullbergin eroa. Kullbergin mielestä hallitus pyrki tekemään Suomen Pankista koko pankkikriisin syntipukin. 2. huhtikuuta – Ranskan ensimmäinen naispääministeri Édith Cresson joutui eroamaan hänen johtamansa sosialistipuolueen kärsittyä kaksi vaalitappiota. Myös Cressonin henkilökohtainen suosio oli vajonnut pohjalukemiin, vaikka hän oli ehtinyt olla pääministerinä vain kymmenen kuukautta. 4. huhtikuuta – Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtland asettui julkisesti kannattamaan maansa liittymistä Euroopan yhteisön jäseneksi. 5. huhtikuuta – Perun presidentti Alberto Fujimori järjesti kaappauksen armeijan tuella oman valtansa lisäämiseksi ja lähetti panssarivaunut hajottamaan parlamentin ja korkeimman oikeuden. Fujimori sanoi toimenpiteiden olevan välttämättömiä Loistava polku -sissijärjestön kukistamiseksi ja huumekaupan lopettamiseksi. 5. huhtikuuta – Suomen pankin uusi pääjohtaja Sirkka Hämäläinen astui virkaansa. 5. huhtikuuta – Bosniassa muslimit ja kroaatit äänestivät itsenäisyyden puolesta. Sisällissota alkoi. 12. huhtikuuta – Euro Disney -lomakeskus avattiin Pariisissa, Ranskassa. 14. huhtikuuta – Oikeudenkäynti Andrei Tšikatiloa vastaan alkoi Rostovissa. Rauno Lahtisen mukaan ”oikeudenkäynti oli Venäjän ensimmäinen todella suuri mediatapahtuma Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen”. 15. huhtikuuta – Afganistanin mujahideen-joukot valtasivat Kabulin Mohammad Najibullahin kommunistihallitukselta. Burhanuddin Rabbani nimitettiin presidentiksi. Najibullahin asema oli heikentynyt ratkaisevasti Neuvostoliiton hajottua. 20. huhtikuuta – Espanjan Sevillassa avattiin vuoden 1992 maailmannäyttely EXPO ’92. 22. huhtikuuta – Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski erosi Esko Ahon hallituksesta vastalauseena ministeriön hallinnonalaan kohdistetuille leikkauksille. Hänen tilalleen nimitettiin kansanedustaja ja lääkäri Jorma Huuhtanen. Kuuskosken mielestä ”sosiaaliministerillä ei ollut mitään virkaa” hallituksessa. Samalla hän ilmoitti, ettei hän aikonut asettua Keskustan presidenttiehdokkaaksi vuoden 1994 vaaleissa. 27. huhtikuuta – Saksan ulkoministerinä vuodesta 1974 toiminut Hans-Dietrich Genscher erosi. Hänen tilalleen nimitettiin oikeusministeri Klaus Kinkel. Genscher jätti politiikan saman vuoden aikana erotessaan myös liittopäiviltä. 27. huhtikuuta – Serbia ja Montenegro ilmoittivat muodostavansa uuden Jugoslavian liittotasavallan. Useat muut valtiot kieltäytyivät tunnustamasta uutta liittovaltiota entisen Jugoslavian seuraajavaltioksi. 29. huhtikuuta – Los Angelesissa poliisit, joita syytettiin Rodney Kingin pahoinpitelystä, todettiin syyttömiksi. Tuomiosta seurasi useiden päivien pituisia mellakoita kaupungissa ja eri puolilla Yhdysvaltoja. 30. huhtikuuta – Iranin teollisuusministeri Mohammad Reza Nematzadeh kiisti väitteen, jonka mukaan Iran olisi ostanut Neuvostoliiton aikaisia ydinaseita Kazakstanilta. Väite oli peräisin Venäjän ulkomaantiedustelupalvelun edellisvuonna julkaisemasta raportista, joka oli esiintynyt toistuvasti julkisuudessa.

Toukokuu

1. toukokuuta – Etsivän keskuspoliisin (EK) ja Valtiollisen poliisin (Valpo) arkistot avattiin. Arkistoissa oli tietoja muiden muassa liki 200 000 suomalaisesta sekä puolueista ja järjestöistä. 5. toukokuuta – Bulgaria hyväksyttiin Euroopan neuvoston jäseneksi. 6. toukokuuta – Suomen hallitus ilmoitti 64 yhdysvaltalaisen F-18 Hornet -hävittäjäkoneen hankkimisesta. Hallitus kiisti väitteet, joiden mukaan hankintaan liittyisi suurvalta- tai turvallisuuspoliittisia tekijöitä. Ensimmäinen Hornet, HN-462, saapui Suomeen 7. marraskuuta 1995. 7. toukokuuta – Boris Jeltsin perusti Venäjän federaation asevoimat ja asettui niiden ylipäälliköksi. 9. toukokuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Malmössä Ruotsissa. Voittaja oli Irlannin Linda Martin kappaleella ”Why Me?”. 11. toukokuuta – Puolustusministeri Fidel V. Ramos valittiin Filippiinien uudeksi presidentiksi. Hän oli onnistunut kukistamaan ainakin seitsemän edeltäjäänsä Corazon Aquinoa vastaan suunnattua vallankaappaushanketta. 11. toukokuuta – Euroopan yhteisön jäsenmaat kutsuivat suurlähettiläänsä kotiin Belgradista vastalauseena Serbian harjoittamille sotatoimille. 15. toukokuuta – Genovan maailmannäyttely avattiin Italiassa. 16. toukokuuta – Avaruussukkula Endeavour laskeutui ensilennoltaan (STS-49). 17. toukokuuta – Musta toukokuu: Bangkokissa alkoi sarja mielenosoituksia, jotka kukistettiin väkivaltaisesti.