Vuosi 1976 oli karkausvuosi, joka alkoi torstaista. Tapahtumia Tammikuu

1. tammikuuta – Metsämaan kunta liitettiin Loimaan maalaiskuntaan ja Tottijärven kunta Nokian kauppalaan. 3. tammikuuta – Tanskassa evakuoitiin 20 000 ihmistä hirmumyrskyn aiheuttaman tulvan tieltä. 5. tammikuuta − Angolan Vapautuksen kansanrintama MPLA ilmoitti vallanneensa sisällissodan toisen osapuolen FNLA:n päämajan. 5. tammikuuta – Kingsmillin joukkomurhassa asemiehet pysäyttivät minibussin ja ampuivat kymmenen sen matkustajaa Kingsmillin kylän lähellä Pohjois-Irlannissa. 11. tammikuuta – Ecuadorissa tehtiin veretön sotilasvallankaappaus. 12. tammikuuta – YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi äänin 11–1 Palestiinan vapautusjärjestön YK:n jäseneksi. 14. tammikuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger varoitti Neuvostoliittoa jatkamasta sekaantumistaan Angolan sisällissotaan. Neuvostoliitto tuki yhdessä Kuuban kanssa Angolan Vapautuksen kansanrintamaa MPLA:ta. 16. tammikuuta – Suomen Pankki esitteli uuden sadan markan setelin. 20. tammikuuta − Stuttgartilainen oikeusistuin hylkäsi anomuksen, jonka mukaan Baader-Meinhof-terroristiryhmän vangittuja jäseniä olisi ollut kohdeltava sotarikollisina. 20. tammikuuta − Suomessa riehui voimakas lumimyrsky. 21. tammikuuta – Concordella lennettiin ensimmäinen kaupallinen lento. 22. tammikuuta – Yhdistymiskirkon Pariisin toimistoon tehtiin pommiattentaatti. Yksi ihminen loukkaantui räjähdyksessä vakavasti.http://www.tparents.org/Library/Unification/Talks3/Schick/Schick-150122.pdf 27. tammikuuta – Suomessa työmarkkinajärjestöt pääsivät sovintoon tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta ajaksi 1. helmikuuta 1976 – 31. tammikuuta 1977.

Helmikuu

4. helmikuuta – Guatemalan maanjäristys 1976 surmasi 22 000 ihmistä Guatemalassa ja Hondurasissa. 4. helmikuuta – Vuoden 1976 talviolympialaisten avajaiset pidettiin Innsbruckissa Itävallassa. 7. helmikuuta – Turvallisuusministeri Hua Guofeng valittiin Kiinan pääministeriksi edesmenneen Zhou Enlain jälkeen. 8. helmikuuta – Ranskan kommunistinen puolue julistautui puoluekokouksessaan riippumattomaksi Moskovasta. Puolueen puheenjohtaja Georges Marchais vaati ”sosialismia Ranskan väreissä”, ja käyttöön tuli termi eurokommunismi. 8. helmikuuta − Angolan Vapautuksen kansanrintama (MPLA) ilmoitti saaneensa haltuunsa viimeisenkin FNLA:n tukikohdan Angolan pohjoisosassa. 8. helmikuuta – Tulipalo vaurioitti pahoin Teollisuuden Voiman rakenteilla ollutta ydinvoimalaa Eurajoen Olkiluodossa. 11. helmikuuta – Afrikan yhtenäisyysjärjestö (OAU) tunnusti Angolan Vapautuksen kansanrintaman (MPLA) muodostaman hallituksen Angolan lailliseksi hallitukseksi. 13. helmikuuta – Nuorten upseerien vallankaappausyritys Nigeriassa kukistettiin. Kaappaajat ehtivät kuitenkin murhata valtionpäämiehen, kenraali Muhammedin, jonka tilalle valittiin kenraali Olusegun Obasanjo. 13. helmikuuta – Itsenäisen Suomen ensimmäinen poliisilakko alkoi. Järjestys säilyi maassa kuitenkin koko lakon ajan melko hyvänä. Lakko päättyi 1. maaliskuuta. 15. helmikuuta – Kuvaputkitehdas Valcon yhtiösopimus allekirjoitettiin Helsingissä. Suomen valtio merkitsi osakekannasta 60 prosenttia ja vähemmistöosakkaiksi tulivat Salora ja japanilainen Hitachi. 19. helmikuuta – Suomussalmella ja Kuusamossa koettiin lievä maanjäristys. 19. helmikuuta – Islanti katkaisi diplomaattisuhteensa Isoon-Britanniaan ”turskasodan” vuoksi. Kyseessä oli ensimmäinen diplomaattisuhteiden katkeaminen kahden Nato-maan välillä. 20. helmikuuta – Kaikki Pohjoismaat tunnustivat MPLA:n muodostaman Angolan hallituksen. 24. helmikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 25. puoluekokous alkoi Moskovassa. Kokoukseen osallistui 103 valtuuskuntaa 96 maasta. Suomea edustivat SKP:n molempien siipien johtomiehet Aarne Saarinen ja Taisto Sinisalo. 27. helmikuuta – Länsi-Sahara julistautui itsenäiseksi.

Maaliskuu

10. maaliskuuta − Kiinalainen Kansan Päivälehti julkaisi maan johtajan Mao Zedongin lausunnon, jossa tämä arvosteli ankarasti uuden pääministerin valinnassa sivuutettua Deng Xiaopingiä ”kapitalistisen tien kulkijana”. 12. maaliskuuta – Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja saksalainen neiti Silvia Sommerlath kihlautuivat. 16. maaliskuuta − Ison-Britannian pääministeri Harold Wilson ilmoitti yllättäen eroavansa heti, kun hänen seuraajansa on valittu. Wilson perusteli ilmoitustaan pääministerikautensa pituudella. 16. maaliskuuta − Hallitus päätti monien äänestysten jälkeen sijoittaa kuvaputkitehdas Valcon laitokset Imatralle ja Sotkamoon ja ilmoitti valinneensa paikkakunnat ennen kaikkea aluepoliittisin perustein. Mahdollisina sijoituspaikkoina olivat loppuvaiheissa esillä myös Savonlinna ja Ilomantsi. 17. maaliskuuta – Tampereen Verkatehtaan vanhaa kiinteistöä alettiin purkaa Tammerkosken rannalla. Hallitus keskeytti purkutyöt ja päätti suojella vielä purkamatta olevat rakennukset. 17. maaliskuuta – Centrum-tavaratalo tuhoutui tulipalossa Lohjalla. 24. maaliskuuta – Argentiinan armeija syrjäytti presidentti Isabel Martínez de Perónin ja asetti hänet kotiarestiin presidentin loma-asuntoon. Uudeksi presidentiksi valittiin 26. maaliskuuta kenraali Jorge Videla. 27. maaliskuuta – Washington (DC):n metro avattiin. 30. maaliskuuta − Kansanedustaja Paavo Väyrynen ilmoitti luopuvansa tavoittelemasta Keskustapuolueen puheenjohtajuutta, mutta sanoi toivovansa myös Johannes Virolaisen luopuvan puheenjohtajuutensa jatkohankkeista.

Huhtikuu

1. huhtikuuta – Steve Jobs ja Steve Wozniak perustivat Apple Computerin. 3. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Haagissa Hollannissa. Ison-Britannian edustaja Brotherhood of Man voitti kappaleella ”Save Your Kisses for Me”. 4. huhtikuuta – Prinssi Norodom Sihanouk erosi Kamputsean valtion päämiehen tehtävistä ja hänet asetettiin kotiarestiin. 5. huhtikuuta – Tiananmenin aukiolla Pekingissä puhkesi väkivaltainen mellakka sotilaiden hajottaessa kansalaisten spontaanin kokoontumisen. 5. huhtikuuta − Vuodesta 1974 ulkoministerinä toiminut James Callaghan tuli Ison-Britannian uudeksi pääministeriksi. 8. huhtikuuta – Valtiovarainministeri Viljo Luukka erosi tehtävistään terveyssyistä. Hänen tilalleen nimitettiin liikenneministeriön kansliapäällikkö Esko Rekola. 13. huhtikuuta – Lapuan patruunatehtaan räjähdys, 40 ihmistä sai surmansa. 13. huhtikuuta – Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen, Perustuslaillisen kansanpuolueen valtuustoryhmän puheenjohtaja ja entinen kansanedustaja Salme Katajavuori palasi Kokoomukseen, josta hän oli eronnut vuoden 1973 lopulla. 14. huhtikuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger varoitti, että kommunistien pääsy Italian hallitukseen saattaisi käynnistää vaarallisen kehityksen Euroopassa. Kissingerin lausunto, joka tulkittiin ns. dominoteorian henkiinherättämiseksi, nostatti kiivaan väittelyn. 20. huhtikuuta – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous asettui tukemaan naispappeutta äänin 11–5.

Toukokuu

1. toukokuuta – Portugali myönsi laajan itsehallinnon Azorien ja Madeiran saariryhmille hillitäkseen alueilla esiintyneitä itsenäistymispyrkimyksiä. 4. toukokuuta − Viisi sotaharjoituksiin osallistunutta varusmiestä sai surmansa heitä kuljettaneen auton syöksyttyä sillalta jokeen Porvoon maalaiskunnassa. 7. toukokuuta − Presidentti Urho Kaleva Kekkonen nimitti SDP:n kansanedustajan Lars Lindemanin Suomen suurlähettilääksi Osloon. Lindemanin tilalle eduskuntaan tuli Matti Louekoski. 9. toukokuuta – Mielipidemittaukset kertoivat, että hallitusvastuussa olevien sosiaalidemokraattien kannatus oli laskenut Ruotsissa alle 40 prosentin ensimmäisen kerran lähes puoleen vuosisataan.Mitä-Missä-Milloin 1977, Otava 1976, Helsinki, s. 51. Iskuina hallitukselle olivat olleet mm. kirjailija Astrid Lindgrenin artikkeli Satu Pomperipossasta Rahamaniassa ja korkeaan verotukseen sydämistyneen elokuvaohjaaja Ingmar Bergmanin siirtyminen ulkomaille. 12. toukokuuta – Pääministeri Martti Miettunen pyysi eroa liikevaihtoverosta syntyneen kiistan takia. Presidentti Urho Kekkonen ehdotti SKDL:lle lupaa äänestää liikevaihtoveron korotusta vastaan puolueen hallituksessa olosta huolimatta. Hallitus perui eronpyyntönsä 18. toukokuuta. SDP väläytti harkitsevansa sen mielestä tavaksi tulleen erivapauskäytännön soveltamista myöhemmissäkin kiistanalaisissa äänestyksissä. 15. toukokuuta – Johdinautoliikenne lopetettiin Tampereella. 16. toukokuuta − Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger ilmoitti eroavansa virastaan syksyn presidentinvaalien jälkeen niiden tuloksesta riippumatta. 17. toukokuuta – Suomessa Keskustapuolue pyysi Urho Kekkosta presidenttiehdokkaaksi vielä vuoden 1978 vaaleissa. 18. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi vaalikelpoisuusikärajan alentamisen 18 vuoteen. 25. toukokuuta – Ison-Britannian kuningatar Elisabet II ja prinssi Philip saapuivat nelipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. Kuninkaallinen vierailu oli epävirallisesti alkanut jo edellisenä päivänä Ahvenanmaalta. Tämä oli ensimmäinen Ison-Britannian hallitsijan vierailu itsenäisessä Suomessa. 26. toukokuuta − Tukholman käräjäoikeus tuomitsi SDP:n taloudenhoitajan Pentti Ketolan ja kaksi hänen avustajaansa sakkoihin syksyllä 1975 tapahtuneesta valuutan salakuljetuksesta.

Kesäkuu

1. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 132−21 alkoholin − myös keskioluen − mainonnan kieltävän lain. 13. kesäkuuta – Ruotsalainen kansanpuolue päätti puoluekokouksessaan tukea presidentti Urho Kekkosen uudelleenvalintaa. Puolueen oikeistosiivelle annettiin kuitenkin tulevassa vaalissa vapaat kädet. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen Carl Olof Tallgren. 16. kesäkuuta – Soweton mellakat merkitsivät lopun alkua Etelä-Afrikan apartheidille. 19. kesäkuuta – Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja Silvia Sommerlath vihittiin avioliittoon Tukholmassa. 20. kesäkuuta – Liberaalinen Kansanpuolue valitsi puheenjohtajakseen professori Pekka Tarjanteen. 28. kesäkuuta – Afrikan itärannikolla sijainnut Seychellien saaristo itsenäistyi Isosta-Britanniasta. 28. kesäkuuta – Ramalho Eanes voitti Portugalin presidentinvaalit. 29. kesäkuuta – Euroopan kommunististen puolueiden kaksipäiväinen huippukokous alkoi Berliinissä Itä-Saksassa. Kokouksen päätteeksi annetussa julkilausumassa todettiin olevan olemassa erilaisia teitä kohti kommunismia, mitä pidettiin voittona Länsi-Euroopan ja Jugoslavian kommunistipuolueiden edustamalle eurokommunismille.

Heinäkuu

1. heinäkuuta – Täysi-ikäisyyden ikäraja laskettiin Suomessa 20 vuodesta 18 vuoteen. 2. heinäkuuta – Pohjois- ja Etelä-Vietnam yhdistyivät Vietnamin sosialistiseksi tasavallaksi. 3. heinäkuuta – USA:n korkein oikeus päätti, että kuolemanrangaistus ei ole julma tai epätavallinen perustuslaissa kielletty rangaistuskeino. 3. heinäkuuta – Adolfo Suárezista tuli Espanjan pääministeri. 4. heinäkuuta – Israelin laskuvarjojääkärit vapauttivat Entebbessä Ugandassa 103 panttivankia kaapatusta Air Francen koneesta. Operaatiossa kuoli yksi israelilainen sotilas ja useita ugandalaisia sotilaita. 4. heinäkuuta – Yhdysvalloissa juhlittiin maan 200-vuotista itsenäisyyttä. 10. heinäkuuta – Sevesossa Italiassa TCDD-dioksiinia pääsi ilmaan teollisuusonnettomuudessa, 3 300 eläintä kuoli ja 70 000 jouduttiin teurastamaan. 15. heinäkuuta – Chowchillan koulubussikaappaus: Chowchillassa Kaliforniassa kolme aseistettua miestä kaappasi koulubussin, jossa oli 26 lasta ja kuljettaja 17. heinäkuuta – Montrealin kesäolympiakisat avattiin. 18. heinäkuuta – Indonesia liitti itseensä Portugalille aiemmin kuuluneen Itä-Timorin välittämättä YK:n päätöslauselmasta, jossa tuettiin alueen itsemääräämisoikeutta. 20. heinäkuuta – Viking 1 -luotain laskeutui Marsiin. 22. heinäkuuta – Egyptin presidentti Anwar Sadat kehotti libyalaisia kukistamaan presidenttinsä Muammar Gaddafin. 28. heinäkuuta – Maanjäristys Kiinassa: 242 769 kuollutta ja 164 851 vakavasti loukkaantunutta.

Elokuu