thumb|280px|Vetouistelun SM-kisojen 2007 veneet saapumassa maaliin Pielisjokea pitkin Joensuun matkustajasatamaan.
Pielisjoki (https://kaino.kotus.fi/svenskaortnamn/?a=find&qfind=Pielis+älv) on Vuoksen vesistön Pielisen reittiin kuuluva virta ja suurin Saimaaseen virtaava joki. Sen kautta Pohjois-Karjalan suurin järvi Pielinen laskee Pyhäselkään. Pielisjokea on kanavoitu. Joensuu on nimensä mukaisesti Pielisjoen suu.
Pielisjoen katsotaan syntyneen Uimaharjun murtuessa Pielisen vesimassojen painosta jääkauden jälkeen.
Pielisjoki koki suuren muutoksen 1970-luvun alussa, jolloin Kuurnan uusi kanava valmistui ja vanhat kanavat Saapaskoskella, Jakokoskella, Haapavirrassa, Paiholassa ja Kuurnassa (vanha kanava) jäivät pois käytöstä. Veden pinta nousi Kuurnan kanavan yläpuolella niin, että kaksi lähintä sulkua Kuurna (vanha) ja Paiholan kanava jäivät kokonaan veden alle.
Sivujoet
Koitajoki Jukajoki Iiksenjoki Kuusoja Oksoja
Kanavat thumb|280px|Tukkinippujen hinaajia Kuurnan voimalan ja kanavan yläpuolella 2007 thumb|280px|Mönnin silta ja Pielisjoki kevätiltana.
Pielisjokeen rakennettiin 1870-luvulla 10 sulkukanavaa.
Vanhoja kanavia
Saapaskosken kanava (1878), sulku jäänyt pois Kuurnan kanavan valmistuttua 1971Suomen kanavat: Saapaskosken kanava Häihän kanava (1879) Haapavirran kanava, Kontiolahti (1883) Jakokosken kanava, Kontiolahti, (1878), toimii nyt museokanavana. Utran kanava, Joensuu, (1832 suluilla varustettu kanava, ensimmäisen laatuaan SuomessaUtran kanava Pielisjoen koulun sivuilla), seuraavan kanavan työt aloitettiin 1874)
Käytössä olevat kanavat
Kaltimon kanava, Eno, (1879, nykyinen kanava 1958). Kaltimon sulku on nousukorkeudeltaan Pielisjoen suurin (9 metriä) (1879 rakennettu vanha Kaltimon kanava sijaitsee noin 2 km ylävirtaan nykyisestä). Kuurnan kanava, Kontiolahti, (1876, nykyinen kanava 1971), pudotuskorkeus 7 metriä, yksi sulku (1876 rakennettu vanha Kuurnan kanava sijaitsee noin 1 kilometriä ylävirtaan nykyisestä) Joensuun kanava (ensimmäinen kanava 1877, toinen 1923, nykyinen kanava 1971, pudotuskorkeus 0,3 mSuomen kanavat: Joensuun kanava)
Kaikissa Pielisjoen kolmen kanavan suluissa ja avattavissa silloissa on kauko-ohjaukset. Niitä ohjataan Joensuun kanavan käyttökeskuksesta. Joensuun kanavasta on mahdollista kulkea myös itsepalveluohjauksella, mikäli kanavan läppäsillan avausta ei tarvita.
Pielisjoen kanavien ja avattavien siltojen käyttö- ja kunnossapitotehtävistä vastaa Väyläviraston urakoitsijana Mismo Oy.
Voimalaitokset UPM Energy Oy:n Kaltimon voimalaitos (UPM Kymmene), valmistui 1950-luvulla. Kuurnan voimalaitos (Kuurnan Voima Oy), valmistui 1971.
Sillat
thumb|280px|Vanhin Pielisjoen ylittävä silta on Joensuun rautatiesilta. thumb|280px|Ilosaaresta rautatieasemalle johtava Itäsilta Joensuussa. thumb|280px|Suvantosilta Aittarannasta kuvattuna. Pielisjoen ylittävät sillat yläjuoksulta alkaen ovat: Uimasalmen maantie- ja rautatiesilta, Eno, Uimaharju, kantatie 73, läppäsillat Kaltimon silta, Enon kirkonkylä, (1924), seututie 514, kääntösilta Kaltimon voimalaitoksen silta, Eno Mönnin silta, Kontiolahti, (2006), yhdystie 5100 Kuurnan voimalaitoksen silta, Kontiolahti (1971), Kuurna-Kulhontie, läppäsilta Pekkalan sillat, Joensuu, (1983 ja 2011), valtatie 6 ja valtatie 9 Joensuun rautatiesilta, Joensuu, ensimmäinen silta (1894), Joensuu-Pieksämäki-rata ja Joensuu-Kontiomäki-rata, nostosilta Sirkkalan silta, Joensuu (2014) läppäsilta Itäsilta ja Länsisilta, Joensuu (1864), Siltakatu, Kanavasilta, läppäsilta Suvantosilta; Joensuu, (1974), pituus 542 metriä, nostosilta Ylisoutajan silta, Joensuu (2014), pituus 130 metriä, kääntösilta thumb|280px|Pielisjoki-näkymä Penttilän suuntaan kesäkuun iltana 2007.
Asutusta joen rannassa Pielisjoen rannassa ovat muun muassa seuraavat taajamat, kylät ja kaupunginosat: Kontiolahdessa: Jakokoski, Paihola, Kulho, Lehmo, Kupluskylä. Joensuussa: Utra, Ranta-Mutala, Siihtala, Joensuun keskusta, Iiksenniitty, Karsikko, Sirkkala, Penttilä, Uimaharju, Paukkaja, Eno.
Karelia-soutu Heinäkuussa järjestettävä retkisoutu Karelia-soutu kulkee alas Pielisjokea Pyhäselälle Joensuuhun ja Liperiin.
Kirjallisuutta Vesajoki, Heikki ja Pihlatie, Matti: Pielisjoki Elämän virta (A Stream of Life).2011. . Kustantaja: Luontokuva M. Pihlatie
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomen joet Luokka:Joensuun luonto Luokka:Pielisen reitin valuma-alue