Vuosi 1972 oli karkausvuosi, joka alkoi lauantaista.
Tapahtumia tammikuu 1. tammikuuta – Espoon, Kauniaisten ja Kankaanpään kauppalat muuttuivat kaupungeiksi, Huittisten, Kokemäen ja Parkanon kunnat kauppaloiksi ja Helsingin maalaiskunnasta tuli Vantaa-niminen kauppala. Ikaalisten maalaiskuntaan kuulunut Ikaalisten epäitsenäinen kauppala lakkautettiin, jolloin koko maalaiskunta muutettiin itsenäiseksi Ikaalisten kauppalaksi. Ahlaisten kunta liitettiin Porin kaupunkiin ja Teiskon kunta Tampereen kaupunkiin. 2. tammikuuta – Suomessa alkoivat ennenaikaiset eduskuntavaalit. Eduskunta oli hajotettu lokakuussa 1971. 4. tammikuuta – Itävaltalaisesta Kurt Waldheimista tuli Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri. 5. tammikuuta – Nasa julkaisi suunnitelman avaruussukkulan kehittämiseksi. 8. tammikuuta – Pakistanin hallitus ilmoitti, että maan entinen johtaja Yahya Khan oli asetettu kotiarestiin. 9. tammikuuta – RMS Queen Elizabeth tuhoutui tulipalossa Hongkongin satamassa. Vuonna 1938 rakennettua alusta oltiin muuttamassa purjehtivaksi yliopistoksi ("Seawise University"). 14. tammikuuta – Tanskan kuningas Fredrik IX kuoli Kööpenhaminassa. Hänen tyttärensä, kruununprinsessa Margareeta julistettiin kuningattareksi seuraavana päivänä. 20. tammikuuta – Tohtori Ahti Karjalainen ehdotti, että mahdollisuudet presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamiseksi olisi lähiaikoina selvitettävä puolueiden kesken. Kekkonen oli ilmoittanut vuoden 1968 vaalien yhteydessä, ettei hän aio enää asettua ehdokkaaksi kautensa päättyessä vuonna 1974. 20. tammikuuta – Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto (TPSL) poistettiin puoluerekisteristä puolueen jäätyä ilman kansanedustajia kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa. 23. tammikuuta – Koko Istanbul asetettiin kotiarestiin 24 tunniksi. 26. tammikuuta – Jugoslavian JAT:n DC-9-32, lento 364 Kööpenhaminasta Zagrebiin räjähti ilmassa DDR:n ja Tšekkoslovakian rajan lähellä. Koneen jäänteet putosivat Srbská Kameniceen. 10 kilometrin pudotuksesta selviytyi lentoemäntä Vesna Vulović.http://www.guardian.co.uk/world/2009/jan/13/flight-attendant-record-fall-hoax 27. tammikuuta – Vietnamin sota: Pohjois-Vietnam ja Etelä-Vietnamin kansallinen vapautusrintama (FNL) hylkäsivät Yhdysvaltain presidentti Richard Nixonin kahdeksan kohdan rauhanohjelman. 28. tammikuuta – WSOYn pääjohtaja Hannu Tarmio ilmoitti sanoutuvansa irti yhtiön palveluksesta. Taustalla olivat Tarmion ja yhtiön hallintoneuvoston välille syntyneet kiistat. Hallintoneuvosto kaavaili Tarmion seuraajaksi yhtiön aiempaa kirjallista johtajaa, professori Eino E. Suolahtea, joka kuitenkin kieltäytyi Tarmion erosta nousseen kohun vuoksi. 30. tammikuuta – Verisunnuntai Pohjois-Irlannissa: brittiarmeija surmasi 13 katolista marssijaa.
helmikuu
1. helmikuuta – Uusi eduskunta valitsi puhemieheksi SDP:n Rafael Paasion, ensimmäiseksi varapuhemieheksi Keskustapuolueen Johannes Virolaisen ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Olavi Lähteenmäen. 2. helmikuuta – Brittien vastaisia mellakoita järjestettiin Irlannissa. Britannian lähetystö poltettiin Dublinissa. 3. helmikuuta – XI talviolympialaiset alkoivat Sapporossa Japanissa. Suomi jäi ensimmäisen kerran kultamitalitta. 4. helmikuuta – Mariner 9 -luotain lähetti valokuvia Marsista. 4. helmikuuta – Kaikki Pohjoismaat tunnustivat Bangladeshin. 7. helmikuuta – SMP:n taktikoinnin takia porvarienemmistöinen eduskunta sai sosialistienemmistöiset valiokunnat. Tilanne korjattiin täydennysvaalilla. 8. helmikuuta – SMP:n puheenjohtaja Veikko Vennamo tarjosi SDP:lle ja SKDL:lle hallitusyhteistyötä sanoen, että ”eduskunnassa ei ole enää porvarillista enemmistöä”. 10. helmikuuta – TPSL hyväksyttiin takaisin puoluerekisteriin sen kerättyä vaaditut 5 000 kannattajakorttia. 16. helmikuuta − Valtion elokuvatarkastamo kielsi norjalais-yhdysvaltalaisen, Aleksandr Solženitsynin romaaniin perustuneen elokuvan Ivan Denisovitšin päivä esittämisen Suomessa, koska sen pelättiin vahingoittavan Suomen ja Neuvostoliiton suhteita. 21. helmikuuta – Neuvostoliiton miehittämätön avaruusalus Luna 20 laskeutui Kuuhun tuoden paluumatkallaan näytteitä kuukivistä. 21. helmikuuta – Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon matkusti viralliselle vierailulle Kiinaan ja tapasi vielä samana päivänä maan johtajan Mao Zedongin ja pääministeri Zhou Enlain. 21. helmikuuta – Palestiinalaississit kaappasivat Adeniin Lufthansan Boeing 747-matkustajakoneen, jonka matkustajien joukossa oli Yleisradion 17-henkinen selostusryhmä, joka oli palaamassa Sapporon talviolympialaisista kotiin. Matkustajat vapautettiin myöhemmin. 22. helmikuuta − Pohjoismaiden neuvoston 20. istunto alkoi Helsingissä. Kokouksessa esitettiin tupakan mainonnan kieltämistä kaikissa Pohjoismaissa. 23. helmikuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Teuvo Auran II hallitukselle ja nimitti Rafael Paasion II hallituksen. Paasion hallitus sai kansan suussa nimen ”nappulaliiga”, koska siinä oli mukana useita nuoria ministereitä, muun muassa vain 26-vuotias opetusministeri Ulf Sundqvist. 25. helmikuuta – Yhdysvallat laukaisee avaruuteen Pioneer 10:n, jonka on määrä ottaa valokuvia Jupiterista. Se ei palannut Maahan vaan jatkoi matkaansa aurinkokunnan ulkopuolelle, ja sen mukana on mahdollisille vierailla taivaankappaleilla eläville olennoille tarkoitettu sanoma, jossa piirrokset ja symbolit kuvaavat elämää maapallolla. 26. helmikuuta - Rock-yhtye Deep Purple konsertoi Helsingin Messuhallissa 27. helmikuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Kurt Waldheim nimitti varatuomari Helvi Sipilän YK:n sosiaaliasioiden apulaispääsihteeriksi. 28. helmikuuta − San Joséssa Kaliforniassa alkoi oikeudenkäynti professori Angela Davisia vastaan. Häntä syytettiin osallisuudesta murhaan sekä salaliittoon ja sieppaukseen, joiden yhteydessä neljä ihmistä oli saanut surmansa. 29. helmikuuta – Tohtori V. J. Sukselainen valittiin eduskunnan puhemieheksi Rafael Paasion tilalle. Ensimmäinen varapuhemies Johannes Virolainen luopui paikastaan ja hänen tilalleen valittiin SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Esko Niskanen.
maaliskuu thumb|right|150px|Pioneer 10 -luotain 1. maaliskuuta – Rooman klubi julkaisi raporttinsa Kasvun rajat. 1. maaliskuuta – Ilmailuhallitus aloitti toimintansa. 2. maaliskuuta – Pioneer 10 -luotain laukaistiin matkaan. 2. maaliskuuta – Jean-Bédel Bokassasta tuli Keski-Afrikan tasavallan presidentti. 3. maaliskuuta – Islannin presidentti Kristján Eldjárn saapui valtiovierailulle Suomeen. 10. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Turun ja Porin läänin uudeksi maaherraksi SDP:n kansanedustajan Sylvi Siltasen, josta tuli Suomen ensimmäinen naismaaherra. Siltasen tilalle eduskuntaan tuli hallitusneuvos, oikeustieteen lisensiaatti Jacob Söderman. 14. maaliskuuta – Tanskalainen matkustajakone syöksyi vuorenrinteeseen lähellä Dubaita Arabiemiraateissa, jolloin 112 ihmistä, joukossa kolme suomalaista, sai surmansa. 17. maaliskuuta – Helsingissä solmittiin Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus paperi- ja sellutehtaan rakentamisesta suomalaisvoimin Svetogorskiin (Enso). Suomen edustajana sopimuksen allekirjoitti ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamo. Sopimuksen arvo oli 270 miljoonaa markkaa. 24. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi kirjailija Rabbe Enckellille, historiantutkija Eino Jutikkalalle, näyttelijä Joel Rinteelle ja muotoilija Tapio Wirkkalalle akateemikon arvonimen. 24. maaliskuuta – WSOY:n yhtiökokous vapautti yhtiön hallintoneuvoston tehtävistään niukalla ääntenenemmistöllä. Irtisanoutunutta pääjohtajaa Hannu Tarmiota pyydettiin jatkamaan työssään, mihin Tarmio suostui. 24. maaliskuuta – Ison-Britannian pääministeri Edward Heath ilmoitti, että vallankäyttö Pohjois-Irlannissa siirretään paikalliselta hallitukselta ja parlamentilta Britannian hallitukselle. 25. maaliskuuta – Euroviisut järjestettiin Edinburghissa. Luxemburgin edustaja Vicky Leandros voitti kappaleella "Après toi".
huhtikuu
1. huhtikuuta – Suomessa tuli voimaan kansanterveyslaki, jonka nojalla maahan perustettiin alueelliset terveyskeskukset. 1. huhtikuuta Presidentti Urho Kekkonen nimitti kuvanveistäjä Kain Tapperin sekä tanssitaiteilija Irina Hudovan taiteilijaprofessoreiksi. 4. huhtikuuta – Yhdysvallat tunnusti Bangladeshin. 7. huhtikuuta − Presidentti Urho Kekkonen nimitti Valmetin sosiaalijohtajan, entisen kansanedustajan ja ministerin Arvo Pentin Suojelupoliisin päälliköksi. Supon päällikkönä sen perustamisesta, vuodesta 1949 toiminut Armas Alhava jäi eläkkeelle. 10. huhtikuuta – Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja 70 muuta maata allekirjoittivat biologiset aseet kieltäneen sopimuksen (Biological Weapons Convention). 10. huhtikuuta – Qirin maanjäristys surmasi tuhansia ihmisiä Iranin eteläosassa. 16. huhtikuuta – Apollo 16 laukaistiin matkaan. 18. huhtikuuta – Keskusteltuaan pääministeri Rafael Paasion kanssa Urho Kekkonen sanoi olevansa valmis jatkamaan presidenttinä myös vuoden 1974 jälkeen, ”mikäli kansan enemmistö katsoo sen parhaaksi”. 22. huhtikuuta – Kymmenen säiliövaunua suistui kiskoilta Riihimäen ja Lahden välisellä rataosalla Kärkölän Järvelässä. Kahdesta rikkoutuneesta vaunusta valui maahan 75 000 litraa öljyä. 24. huhtikuuta – Suomessa Alkon myyjät menivät lakkoon, joka jatkui kesäkuun alkuun saakka.
toukokuu
3. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi valtiopäiväjärjestyksen muutoksen, jolla äänioikeusikäraja laskettiin 18 vuoteen. 3. toukokuuta – Hallitus torjui kansanedustaja Aili Laitisen ehdotuksen valtion bordellien perustamisesta. 4. toukokuuta – Metron koerata otettiin käyttöön Helsingin Herttoniemessä. 5. toukokuuta – Kuolemanrangaistus poistettiin eduskunnan päätöksellä kokonaan Suomen rangaistusjärjestelmästä. Kuolemanrangaistus oli nyt kielletty kaikkiaan 22 valtiossa, muiden muassa kaikissa Pohjoismaissa, sekä useissa Yhdysvaltain osavaltioissa. 6. toukokuuta − Suomi tunnusti Arabiemiraattien itsenäisyyden. 7. toukokuuta − Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto muutti nimensä Työväen ja Pienviljelijäin Sosialistiseksi Liitoksi. Puolueen nimilyhenne säilyi ennallaan. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen toimistopäällikkö Uuno Nokelainen. 9. toukokuuta – Suomessa alkoi 10 päivää kestänyt sanomalehtimiesten lakko. 12. toukokuuta – Kytäjän kartanon omistaja Kai Vähäkallio ampui kolme nuorta telttaansa Kytäjärven rannalla Hyvinkäällä. Hänet vangittiin 13. kesäkuuta hänen tunnustettuaan teon. 15. toukokuuta – Demokraattisen puolueen ehdokkuutta Yhdysvaltain presidentinvaaleissa tavoitellutta Alabaman kuvernööri George Wallacea ammuttiin Marylandissa. Poliisi pidätti välittömästi ampujan, 21-vuotiaan Arthur Bremerin. Wallace halvaantui teon vuoksi pysyvästi. 16. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi ”arkipyhien” − loppiaisen, helatorstain ja toisen helluntaipäivän − siirtämisen lauantaihin vuoden 1973 alusta. Samalla helatorstaita ja toista helluntaipäivää vastaavien pyhäpäivien nimet muutettiin Kristuksen taivaaseenastumisen päiväksi ja helluntain valmistuspäiväksi. Kirkolliskokous oli tehnyt asiasta päätöksen marraskuussa 1971. 19. toukokuuta – 17 ihmistä loukkaantui pommi-iskussa Hampurissa; Punainen armeijakunta ilmoitti olevansa vastuussa. 24. toukokuuta – Punaisen armeijakunnan pommi-isku tappoi kaksi yhdysvaltalaissotilasta Heidelbergissa. 26. toukokuuta – Richard Nixon ja Leonid Brežnev allekirjoittivat SALT I -sopimuksen Moskovassa. 30. toukokuuta – Japanin punainen armeija (日本赤軍) tappoi 24 ihmistä ja haavoitti sataa Lodin lentokentällä Israelissa. Turvallisuusmiehet ampuivat kaksi hyökkääjää ja vangitsivat kolmannen. Palestiinan vapautuksen kansanrintama otti vastuun teosta.
kesäkuu
1. kesäkuuta – Irakin öljyvarat kansallistettiin. 2. kesäkuuta – Andreas Baader ja muita RAF:n terroristeja pidätettiin Frankfurt am Mainissa. 4. kesäkuuta − Yhdysvaltalainen professori ja ihmisoikeusaktivisti Angela Davis vapautettiin kaikista häntä vastaan nostetuista syytteistä.