1947

Vuosi 1947 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Tapahtumia

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Kaivokset kansallistettiin Isossa-Britanniassa. 1. tammikuuta – Nigeria sai autonomian. 1. tammikuuta – Messukylän kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin. 6. tammikuuta – Suomi sai valvontakomission haltuunsa ottaman Malmin lentoaseman jälleen käyttöönsä. 7. tammikuuta − Kenraali George Marshall valittiin Yhdysvaltain ulkoministeriksi James F. Byrnesin tilalle. 10. tammikuuta – YK otti Triesten vapaakaupungin hallintaansa. 16. tammikuuta – Vincent Auriol valittiin Ranskan ns. neljännen tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi. 24. tammikuuta − Eduskunta hyväksyi äänin 118–68 lain "aseellisen toiminnan luvattoman valmistelun rankaisemisesta eräissä tapauksissa". Kokoomus äänesti ainoana puolueena lakiesityksen hyväksymistä vastaan. Lain nojalla nostettiin syytteet asekätkentäjutun vuoksi pidätettyjä henkilöitä vastaan. 30. tammikuuta – Lumimyrsky peitti Kanadan kaupungit Winnipegistä Calgaryyn. 30. tammikuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti Suomen valtuuskunnan Pariisin rauhansopimuksen allekirjoitustilaisuuteen. Valtuuskuntaan valittiin ulkoministeri Carl Enckell ja maatalousministeri Vihtori Vesterinen sekä kansanedustajat Johan Helo ja Väinö Voionmaa. 3. helmikuuta – Snagissa, Kanadan Yukonissa lämpötila laski -63 °C:een. 4. helmikuuta – Neuvostoliitto ja Suomi allekirjoittivat sopimuksen, jonka nojalla Saksan saatavat Suomelta muuttuivat Neuvostoliiton saataviksi. Suomi joutui korvaamaan Neuvostoliitolle kuusi miljardia markkaa. 10. helmikuuta – Pariisin rauha Liittoutuneiden sekä Italian, Unkarin, Romanian, Bulgarian ja Suomen kesken. Italia luovutti suurimman osan Istriaa Jugoslavialle. Suomen osalta sopimuksen allekirjoitti ulkoministeri Carl Enckell. 23. helmikuuta – Kansainvälinen standardointiorganisaatio ISO perustettiin. 28. helmikuuta – Yhdysvallat luovutti Ranskalle sotilastukikohdan Casablancassa. 28. helmikuuta – Taiwanissa alkoi verisesti hajotettu kansannousu Kuomintangia vastaan. 1. maaliskuuta – Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) aloitti toimintansa. 1. maaliskuuta − Tasavallan suojelulain voimassaolo päättyi. 3. maaliskuuta − Josif Stalin luovutti Neuvostoliiton puolustusministerin tehtävät Nikolai Bulganinille. 5. maaliskuuta – SDP aloitti kommunisteja vastaan suunnatun ”Jo riittää” -kampanjan. 12. maaliskuuta – Harry S. Truman muotoili "Trumanin doktriinin" kommunismia vastaan. 28. maaliskuuta – Asekätkentäjutun ns. päämajan haaran oikeuskäsittely alkoi Marmoripalatsissa Helsingin Kaivopuistossa. Syytettyinä olivat mm. kenraaliluutnantti Aksel Airo, kenraaliluutnantti Einar Mäkinen, eversti Valo Nihtilä ja everstiluutnantti Usko Haahti. 29. maaliskuuta – Kapina Ranskan valtaa vastaan Madagaskarilla. 31. maaliskuuta – Espanja julistettiin kuningaskunnaksi ja Francisco Franco elinikäiseksi valtionhoitajaksi.

Huhtikuu–kesäkuu

10. huhtikuuta – Mauno Pekkala esitti hallituksensa eronpyynnön sen jälkeen, kun Maalaisliitto oli vetänyt ministerinsä siitä pois. 16. huhtikuuta – Yli 500 ihmistä kuoli Texas Cityssä Yhdysvalloissa, kun ranskalainen ammoniumnitraattilannoitteella täytetty rahtilaiva räjähti. 21. huhtikuuta – Yhteensä 33 keisarillisen Japanin armeijan sotilasta antautui luutnantti Ei Yamaguchin johdolla yhdysvaltalaisille merijalkaväen sotilaille Peleliun saarella. Japanilaiset olivat ensin yrittäneet tappaa yhdysvaltalaiset, koska luulivat toisen maailmansodan olleen edelleen käynnissä. 28. huhtikuuta – Kon-Tiki-retkikunta lähti Callaosta, Perusta, purjehdukselleen yli Tyynenmeren. 21. toukokuuta – Pääministeri Mauno Pekkala perui hallituksensa eronpyynnön. 22. toukokuuta – Presidentti Harry S. Truman myönsi 400 miljoonaa dollaria talous- ja sotilasapua Kreikalle ja Turkille kommunismin leviämisen estämiseksi. 23. toukokuuta − Presidentti J. K. Paasikivi arvosteli yksikamarisen eduskunnan 40-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa ulkoparlamentaarista toimintaa. 24. toukokuuta – Suomi ja Neuvostoliitto pääsivät sopimukseen suomalaisten junien kulusta Porkkalan vuokra-alueen halki. Junanvaunujen ikkunat oli peitettävä läpinäkymättömillä luukuilla junien ollessa Porkkalan alueella, mikä synnytti sanonnan "Euroopan pisin tunneli". Kustakin alueen läpi kulkeneesta junasta Neuvostoliitto peri 50 Yhdysvaltain dollarin maksun. 5. kesäkuuta – Ulkoministeri George Marshall muotoili suunnitelman Marshall-avusta Euroopan saamiseksi jaloilleen. 5. kesäkuuta − Suomi luovutti panssarilaiva Väinämöisen Neuvostoliitolle osamaksuna ns. saksalaissaatavista. 10. kesäkuuta – Saab valmisti ensimmäisen autonsa. 17. kesäkuuta – Vuoden 1952 olympialaisten pitopaikaksi päätettiin Helsinki. 21. kesäkuuta − SKP:n pää-äänenkannattaja Vapaa Sana arvosteli voimakkaasti Yhdysvaltain presidenttiä Harry Trumania ja ulkoministeri George Marshallia.

Heinäkuu–syyskuu 4. heinäkuuta – Suomi sai kutsun Marshall-apua käsittelevään kokoukseen Pariisiin. Valvontakomission puututtua asiaan presidentti J. K. Paasikivi torjui kutsun 11. heinäkuuta. 7. heinäkuuta – Roswellin tapaus. 10. heinäkuuta – Ison-Britannian prinsessa Elisabet ja Britannian laivaston luutnantti Philip Mountbatten julkistivat kihlauksensa. 26. heinäkuuta – Kylmä sota: presidentti Truman allekirjoitti National Security Actin laiksi. Se perusti CIA:n, Yhdysvaltain puolustusministeriön, pääesikunnan ja kansallisen turvallisuusneuvoston. 7. elokuuta – Thor Heyerdahlin balsapuinen Kon-Tiki saapui Raroialle Tuamotulla 101 päivän purjehduksen jälkeen. 14. elokuuta – Pakistan sai itsenäisyyden Brittiläisestä imperiumista Quaid-e-Azam Muhammad Ali Jinnahin alaisuudessa. Vaikka vallansiirto tapahtui keskiyöllä, Pakistan juhlii itsenäisyyspäiväänsä 14. elokuuta, kun taas Intia 15. elokuuta. 15. elokuuta – Intia itsenäistyi Brittiläisestä imperiumista vuodesta 1919 jatkuneen väkivallattoman vastarinnan jälkeen. Pakistan erosi Intiasta, ja Jawaharlal Nehrusta tuli Intian ensimmäinen pääministeri. 1. syyskuuta – Suomen hallitus asetti toimikunnan tutkimaan Valpon toimintaa. Toimikunnan puheenjohtajaksi kutsuttiin Vaasan läänin maaherra, varatuomari Gunnar Ahlbäck. 1. syyskuuta – 31 henkeä kuoli junaonnettomuudessa Dugaldissa, Manitobassa, Kanadassa. 13. syyskuuta – Nehru ehdotti 4 miljoonan muslimin ja hindun siirtoa Pakistanin ja Intian välillä. 15. syyskuuta – Pariisin rauhansopimus astui Suomen osalta voimaan Neuvostoliiton ratifioitua sen. 19. syyskuuta − Hallitus lähetti YK:n turvallisuusneuvostolle anomuksen Suomen pääsystä YK:n jäseneksi. 23. syyskuuta – Vastavetona ns. Trumanin opille ja Marshall-avulle perustettiin Kominform Puolan pääkaupungissa Varsovassa. Kokoukseen osallistuivat Neuvostoliiton, Puolan, Tšekkoslovakian, Unkarin, Romanian, Bulgarian, Jugoslavian, Italian ja Ranskan kommunististen puolueiden edustajat. Puheenjohtajaksi valittiin NKP:n edustaja kenraalieversti Andrei Ždanov. Kominformin päämaja sijoitettiin Belgradiin. 26. syyskuuta – Viimeiset valvontakomission jäsenet poistuivat Suomesta. Heti tämän jälkeen presidentti J. K. Paasikivi julisti talvisodan alkamisesta, marraskuun lopusta 1939 voimassa olleen sotatilan päättyneeksi.

Lokakuu–joulukuu thumb|Bell X-1 lennossa 2. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Puola estivät Suomen ja Italian pääsyn YK:n jäseniksi, koska länsimaat eivät hyväksyneet Unkaria, Romaniaa ja Bulgariaa järjestön jäseniksi. 14. lokakuuta - Ensimmäinen ääntä nopeampi lento. 15. lokakuuta – Sensuuri lakkautettiin Suomessa. 20. lokakuuta – Ensimmäinen Intian–Pakistanin sota alkoi. 21. lokakuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä vankeuteen tuomitut entiset ministerit Antti Kukkonen ja Tyko Reinikka vapautettiin. 30. lokakuuta − Eduskunta hyväksyi lain Suomen Akatemiasta. 5. marraskuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov esitti lokakuun vallankumouksen 30-vuotisjuhliin saapuneelle, pääministeri Mauno Pekkalan johtamalle Suomen valtuuskunnalle sotilaallista yhteistyösopimusta Suomen ja Neuvostoliiton välillä. 5. marraskuuta – Rauma-Raahe Oy:n selluloosatehtaalla Raumalla sattui kloorisäiliön räjähdys, joka surmasi 19 ihmistä. Parisataa henkeä loukkaantui. 16. marraskuuta – 15 000 ihmistä osoitti mieltään Brysselissä natsien lyhyitä tuomioita vastaan. 20. marraskuuta – Prinsessa Elisabet ja prinssi Philip, Edinburghin herttua, menivät naimisiin Westminster Abbeyssa Lontoossa. 25. marraskuuta – Kymmenen ohjaajaa ja käsikirjoittajaa joutui mustalle listalle Hollywoodissa heidän kieltäydyttyään todistamasta edustajainhuoneen epäamerikkalaista toimintaa tutkineen komitean istunnossa (House Committee on Un-American Activities). Kaikkiaan yli 320 viihdetaiteilijaa joutui myöhemmin listalle, ja mm. Charlie Chaplin siirtyi Sveitsiin. 25. marraskuuta – Uusi-Seelanti sai itsenäisen lainsäädäntävallan Yhdistyneestä kuningaskunnasta. 29. marraskuuta – YK:n yleiskokous päätti Palestiinan jakamisesta juutalaisten ja arabien kesken. 16. marraskuuta – Britit alkoivat vetäytyä Palestiinasta. 5. joulukuuta – Suomessa pidettiin kunnallisvaalit. Porvarilliset puolueet saivat 53,6 ja SDP 24,9 prosenttia äänistä. 10. joulukuuta − Yhdysvaltain ulkoministeri George Marshall vaati Neuvostoliittoa lopettamaan teollisuuslaitosten purkamisen Saksan itävyöhykkeeltä ja niiden siirtämisen Neuvostoliittoon. 24. joulukuuta – Sotasyyllisenä tuomittu entinen ulkoministeri Henrik Ramsay vapautettiin vankilasta. 25. joulukuuta – Amerikkalaisalus S/S Park Victory upposi myrskyssä Utön vesillä. Aluksen 48-henkisestä miehistöstä hukkui 10 henkeä. 30. joulukuuta – Romanian kuningas Mihai luopui kruunusta ja lähti maanpakoon. Romaniasta tuli kansantasavalta.

Tuntematon päivämäärä Transistori keksittiin. Jalkapalloseura TP-47 perustettiin. Roope Ankka esiintyi ensimmäisen kerran Carl Barksin tarinassa Joulu Karhuvuorella. Hahmo oli tarkoitettu vain tähän yhteen tarinaan käytettäväksi, mutta Barks piirsi jo seuraavana vuonna toisen tarinan, jossa Roope Ankka oli mukana (Vanhan linnan salaisuus).

Syntyneitä

Suomen kaikkien aikojen suurin ikäluokka syntyi vuonna 1947 Tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Risto Kuisma, suomalainen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja 2. tammikuuta – Leif Fagernäs, suomalainen diplomaatti ja elinkeinoelämän vaikuttaja 2. tammikuuta – Jukka Gustafsson, suomalainen poliitikko 2. tammikuuta – Aleksandr Tihonov, venäläinen ampumahiihtäjä ja olympiavoittaja 7. tammikuuta – Kai Hyttinen, suomalainen iskelmälaulaja 8. tammikuuta – David Robert Jones (”David Bowie”), brittiläinen rockmuusikko (k. 2016) 8. tammikuuta – Antti Kalliomäki, suomalainen poliitikko ja seiväshyppääjä 17. tammikuuta – Karen Jespersen, tanskalainen toimittaja ja poliitikko 15. tammikuuta – Martin Chalfie, vuoden 2008 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen neurobiologi 20. tammikuuta – Liv Marie Austrem, norjalainen kirjailija 20. tammikuuta – Ilkka-Christian Björklund, suomalainen poliitikko 20. tammikuuta – Dag Jostein Fjærvoll, norjalainen poliitikko (k. 2021) 21. tammikuuta – Micha Gabay, ruotsalainen näyttelijä 22. tammikuuta – Vladimir Oravsky, ruotsalainen kirjailija 23. tammikuuta – Lasse Lehtinen, suomalainen europarlamentaarikko ja kirjailija 23. tammikuuta – Megawati Sukarnoputri, indonesialainen poliitikko 24. tammikuuta – Øystein Sunde, norjalainen muusikko 27. tammikuuta – Björn Afzelius, ruotsalainen laulaja, lauluntekijä, sanoittaja ja kirjailija (k. 1999) 29. tammikuuta – Linda B. Buck, vuoden 2004 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen fysiologian ja biofysiikan tutkija 29. tammikuuta – David Byron (David Garrick), brittiläinen laulaja (k. 1985) 2. helmikuuta – Anna Rosbach, tanskalainen europarlamentaarikko 3. helmikuuta – Maurizio Micheli, italialainen näyttelijä 4. helmikuuta – Dan Quayle, Yhdysvaltain varapresidentti 7. helmikuuta – Vesa Enne, suomalainen iskelmälaulaja ja lapsinäyttelijä (k. 1997) 7. helmikuuta – Mauri Paasilinna, suomalainen kirjailija 9. helmikuuta – Ole Paus, norjalainen muusikko (k. 2023)