__TOC__ Tapahtumia tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Pirkkalan kunta jaettiin kahtia Pohjois- ja Etelä-Pirkkalan kunniksi. Mänttä erotettiin Vilppulasta omaksi kunnaksi. Riihimäki erotettiin itsenäiseksi kauppalaksi Hausjärven kunnasta. Kouvolan taajaväkinen yhdyskunta erotettiin itsenäiseksi kunnaksi Valkealan kunnasta. 1. tammikuuta – Petsamo liitettiin Oulun lääniin. 11. tammikuuta – Ensimmäinen onnistunut diabeteksen insuliinihoito. 14. tammikuuta – Kansainliitto ilmoitti olevansa valmis käsittelemään Itä-Karjalan tilannetta, jos Suomi ja Neuvosto-Venäjä suostuvat tähän. Venäjä kuitenkin kieltäytyi. 17. tammikuuta – Suomalainen ooppera esitti Pjotr Tšaikovskin baletin Joutsenlampi. Tätä pidetään suomalaisen baletin ja Suomen Kansallisbaletin syntyhetkenä. 20. tammikuuta – Itä-Karjalan kansannousu: Toivo Antikaisen johtama 136 miehen vahvuinen puna-armeijan hiihtokomppania iski kapinallisten metsäsissien ja heitä tukeneiden suomalaisten vapaaehtoisten selustan päätukikohtaan Kiimasjärven kylässä. Antikaisen joukko sai noin 40 vankia ja tuhosi tai otti haltuunsa metsäsissien kylässä olleet tarvikevarastot. Isku pakotti suomalaiset perääntymään takaisin rajan taakse ja samalla se ratkaisi kansannousun Neuvosto-Venäjän voitoksi. 29. tammikuuta – Costa Rican, Guatemalan, Hondurasin ja El Salvadorin liitto purkautui. 2. helmikuuta – Läskikapina Sallassa: Kemi Oy:n Värriön tukkityömaalle Neuvosto-Venäjän puolelta tullut punaupseeri Jahvetti Moilasen johtama joukko takavarikoi työmaan tavaravarastot ja käteiskassan. Moilanen piti metsätyöläisille puheen läskilaatikon päällä seisten julistaen kapinan alkaneen Pohjois-Suomessa. Puheen jälkeen Moilanen värväsi noin 300 työmiestä Pohjolan punaiseen sissipataljoonaan. Pataljoona lähti takaisin itään päin ja ryösti matkalla muiden tukkityömaiden varastoja. 5. helmikuuta pataljoona saapui Sallan kirkonkylään ja vangitsi kylän rajavartioesikunnan. Pataljoona palasi takaisin Neuvosto-Venäjän puolelle 7. helmikuuta ja samalla läskikapina päättyi. Kapina ei vaatinut kuolonuhreja ja sen aikana ammuttiin vain yksi laukaus. 2. helmikuuta – James Joycen Odysseus julkaistiin kokonaisuudessaan Pariisissa. 4. helmikuuta – Pelastakaa Lapset (aluksi Koteja kodittomille) -järjestö perustettiin presidentti K. J. Ståhlbergin puolison Ester Ståhlbergin aloitteesta. 5. helmikuuta – Reader’s Digest-aikakauslehden ensimmäinen numero ilmestyi Yhdysvalloissa. Lehden suomenkielinen versio Valitut Palat alkoi ilmestyä 1945. 6. helmikuuta – Pius XI valittiin paaviksi. 6. helmikuuta − Neuvosto-Venäjällä perustettiin Tshekan seuraajaksi uusi valtiollinen poliisi GPU. 7. – 16. helmikuuta – Itä-Karjalan kansannousun viimeinen taistelu käytiin neljän kilometrin päässä Suomen rajasta sijainneessa Tiiron eli Tiirovaaran kylässä. Taistelu päättyi kun karjalaisista ja suomalaisista vapaaehtoisista koostunut Vienan Rykmentti perääntyi kylästä Suomen rajalle, jonka takana Suomen rajavartiosto riisui heidät aseista.Tiiron taistelu 1922, Karjalan Sivistysseura, Sampo-tieotkanta 14. helmikuuta – Ernst Tandefelt murhasi sisäministeri Heikki Ritavuoren. 16. helmikuuta – Viimeiset Itä-Karjalan kansannousuun osallistuneet sissit pakenivat Suomen puolelle. 22. helmikuuta – Akateeminen Karjala-Seura perustettiin. 25. helmikuuta – Sarjamurhaaja Henri Désiré Landru teloitettiin giljotiinilla. 4. maaliskuuta – F. W. Murnaun ohjaaman saksalaisen mykän kauhuelokuvan Nosferatu ensi-ilta oli Berliinissä. 8. maaliskuuta – Saksan kansallissosialistien nuorisojärjestö Hitler-Jugend perustettiin nimellä Jugendbund der NSDAP (NSDAP:n nuorisoliitto). 18. maaliskuuta – Mahatma Gandhi tuomittiin kansankiihotuksesta kuudeksi vuodeksi vankeuteen. 18. maaliskuuta – Ulkoministeri Rudolf Holsti allekirjoitti Suomen edustajana ”reunavaltioiden” välisen sopimuksen Varsovassa. Eduskunta ei kuitenkaan koskaan ratifioinut sopimusta. 20. maaliskuuta – USS Langley, ensimmäinen Yhdysvaltain laivaston lentotukialus otettiin käyttöön. 20. maaliskuuta − Minna Canthin näytelmään perustuva elokuva Anna-Liisa sai ensiesityksensä. Tämä oli ensimmäinen suomalainen lapsilta kielletty elokuva.
huhtikuu–kesäkuu 3. huhtikuuta – Josif Stalin nimitettiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeriksi. Tässä tehtävässä hän toimi kuolemaansa saakka vuoteen 1953. 3. huhtikuuta – Lahden Hiihtoseura perustettiin. 10. huhtikuuta – 19. toukokuuta – Genovan konferenssi: 34 maan edustajat kokoontuivat Genovaan Italiaan keskustelemaan Euroopan sodanjälkeisestä jälleenrakentamisesta ja Saksan ja Neuvosto-Venäjän asemasta. Neuvosto-Venäjä oli myös mukana konferenssissa ja maata edusti ulkoministeri Georgi Tšitšerin. Genovan konferenssi teki muun muassa ehdotuksen kultakantaan palaamisesta ja monet maat toteuttivatkin tämän hankkeen. 16. huhtikuuta – Rapallon sopimus solmittiin Saksan ja Neuvosto-Venäjän välillä. 22. huhtikuuta – Turun hovioikeus tuomitsi suuressa kommunistioikeudenkäynnissä 189 henkilöä eripituisiin kuritushuonerangaistuksiin. Yksi pääsyytetyistä oli Arvo Tuominen, joka sai neljän vuoden tuomion. Sosialistinen työväenpuolue julistettiin rikolliseksi, ja sen omaisuus takavarikoitiin. 8. toukokuuta – Ahvenanmaan maakuntapäivien ensimmäiset vaalit pidettiin. 11. toukokuuta – Eduskunta päätti, ettei se ota käsiteltäväkseen ulkoministeri Rudolf Holstin allekirjoittamaa reunavaltiosopimusta. Pääministeri Juho Vennola tulkitsi päätöksen epäluottamukseksi ja esitti seuraavana päivänä hallituksensa eronpyynnön. 13. toukokuuta – Eduskunta antoi ulkoministeri Rudolf Holstille epäluottamuslauseen äänin 96–62, koska hänen katsottiin ylittäneen valtuutensa allekirjoittaessaan reunavaltiosopimuksen. 15. toukokuuta − Viron valtionpäämies Konstantin Päts saapui kolmipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. Vierailu oli ensimmäinen itsenäiseen Suomeen tehty valtiovierailu. 18. toukokuuta – Suomessa määrättiin autot ja moottoripyörät rekisteröinti- ja katsastusvelvollisuuden alaisiksi. 30. toukokuuta – Lincolnin muistomerkki vihittiin käyttöön Washingtonissa. 1. kesäkuuta – Itäkarjalaisten kansannousu päättyi, kun Suomi ja Neuvosto-Venäjä sopivat Moskovassa rajarauhasta. 1. kesäkuuta − Suomessa tulivat voimaan työsopimuslaki, köyhäinhoitolaki ja laki valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta. 2. kesäkuuta − Presidentti K. J. Ståhlberg myönsi eron Vennolan hallitukselle ja nimitti A. K. Cajanderin muodostaman hallituksen. 16. kesäkuuta – Perttelin Peikot perustettiin nimellä Perttelin voima- ja urheiluseura. 17. kesäkuuta – Eero Erho suoritti Suomen ensimmäisen laskuvarjohypyn Sortavalassa. 21. – 30. kesäkuuta – Tampereella pidettiin Suomen XII yleinen maatalousnäyttely ja sen yhteydessä pien- ja kotiteollisuutta esitellyt teollisuusnäyttely. Näyttelyalue sijaitsi nykyisen Nekalan kaupunginosan alueella. 24. kesäkuuta – Äärioikeistolaiset Organisation Consulin salamurhaajat ampuivat Saksan ulkoministerin Walther Rathenaun Berliinissä. 27. kesäkuuta – Turun yliopisto aloitti toimintansa.
heinäkuu–syyskuu 1. heinäkuuta – Suomessa alkoivat kymmenennet eduskuntavaalit. 17. heinäkuuta – Hvitträskin ateljeerakennuksen pohjoissiipi torneineen tuhoutui tulipalossa.Valitettava tulipalo, Suomen Kuvalehti, 29.07.1922, nro 30, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 21. heinäkuuta − Suomen Ammattijärjestön puheenjohtaja Matti Väisänen vangittiin kommunistisesta toiminnasta syytettynä. 27. heinäkuuta − Eduskunta hyväksyi lain avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista. Kuntiin nimettiin lastenvalvojat valvomaan aviottomien lasten ja heidän äitiensä etuja. 28. heinäkuuta – Irlannin sisällissota alkoi. 8. elokuuta – Eduskunta sääti asetuksen, jonka mukaan Ahvenanmaan maakunta ja kunnat olivat velvollisia ylläpitämään vain ruotsinkielisiä kouluja. Asetuksella säädettiin myös kotiseutuoikeudesta. 12. elokuuta – Dáil Éireannin puheenjohtaja Arthur Griffith murhattiin. 22. elokuuta – Irlantilainen vapaustaistelija Michael Collins murhattiin. 22. elokuuta – Ensimmäinen suomalainen vapaamuurariloosi Suomi loosi 1 perustettiin Helsingin Säätytalolla pidetyssä kokouksessa. 23. elokuuta – Espanjalaisia vastaan kapinoitiin Marokossa. 27. elokuuta – Ruotsissa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys kieltolaista. Kieltolain vastustajat voittivat niukasti 51 prosentilla, kannattajia oli 49 prosenttia. 28. elokuuta – Japani myöntyi vetämään joukkonsa Siperiasta. 9. syyskuuta – Kreikkalaisia joukkoja takaa-ajaneet turkkilaiset valtasivat İzmirin. Armenialaisten vaino alkoi. 13. syyskuuta – Turkkilaisten sytyttämä tulipalo tuhosi İzmirin kreikkalais- ja armenialaiskaupunginosat, 30 000 kuollutta. 17. – 18. syyskuuta – Virolahden veneonnettomuudessa hukkui yksitoista henkilöä laivalleen palaamassa olleita tanskalaisia merimiehiä kuljettaneen veneen kaaduttua myrskyssä. 18. syyskuuta – Unkari liittyi Kansainliittoon. 21. syyskuuta – Majakkalaiva Storbrotten upposi Ahvenanmerellä ajomiinan osuttua aluksen kylkeen. Onnettomuudessa kuoli 7 henkilöä.Aikaisempia haaksirikkoja, Aamulehti 10.9.1929, nro 247, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 23. syyskuuta – Tampereelle perustettiin Litukan siirtolapuutarha.
lokakuu–joulukuu 14. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi lain tilattoman väestön asuttamisesta (”Lex Kallio”). 28. lokakuuta – Fasistit Roomaan. Benito Mussolinista tuli Italian nuorin pääministeri kautta aikain. 1. marraskuuta – Osmanien valtakunnan viimeinen sulttaani Mehmed VI luopui vallasta. 4. marraskuuta – Howard Carter löysi faarao Tutankhamonin haudan Kuninkaiden laaksossa. 10. marraskuuta – Suomessa säädettiin uskonnonvapauslaki. 11. marraskuuta − Suomessa säädettiin asevelvollisuuslaki, jolla yleiseksi palvelusajaksi tuli yksi vuosi. 14. marraskuuta – BBC aloitti radiolähetykset Yhdistyneessä kuningaskunnassa. 14. marraskuuta − Presidentti K. J. Ståhlberg myönsi eron Cajanderin hallitukselle ja nimitti Kyösti Kallion muodostaman uuden hallituksen. 21. marraskuuta − Eduskunta hyväksyi lait valtakunnanoikeudesta ja eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin virkatoimien lainmukaisuutta (ns. ministerivastuulaki). 25. marraskuuta – Suomessa säädettiin myös nimellä Lex Kallio tunnettu laki maan hankkimisesta asutustarkoituksiin. 6. joulukuuta – Irlannin vapaavaltio perustettiin, Yrjö V:stä tuli Irlannin kuningas. 14. joulukuuta – Puolan presidentin Gabriel Narutowiczin salamurha. 28. joulukuuta − Säveltäjä Jean Sibelius johti teoksensa Andante festivo ensiesityksen Parviaisen tehtaiden 25-vuotisjuhlassa Säynätsalossa. 30. joulukuuta – Venäjä, Ukraina, Valko-Venäjä ja Transkaukasian tasavallat muodostivat Neuvostoliiton.
Syntyneitä tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Ensio Siilasvuo, suomalainen kenraali (k. 2003) 5. tammikuuta – Henry Christensen, tanskalainen poliitikko (k. 1972) 9. tammikuuta – Har Gobind Khorana, vuoden 1968 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut amerikanintialainen molekyylibiologi (k. 2011) 10. tammikuuta – Lasse Kolstad, norjalainen näyttelijä (k. 2012) 16. tammikuuta – Usko Santavuori, suomalainen lakimies ja toimittaja (Radio tekee murron) (k. 2003) 17. tammikuuta – Luis Echeverría Álvarez, Meksikon presidentti 1970–1976 (k. 2022) 17. tammikuuta – Betty White, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2021) 24. tammikuuta – Jan-Magnus Jansson, suomalainen lehtimies, professori, kirjailija ja poliitikko (k. 2003) 28. tammikuuta – Robert W. Holley, vuoden 1968 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (k. 1993) 6. helmikuuta – Hans Dahlin, ruotsalainen näyttelijä ja ohjaaja (k. 2000) 6. helmikuuta – Harri Nevanlinna, suomalainen lääkäri, geneetikko ja professori (k. 1994) 9. helmikuuta – Kathryn Grayson, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010) 11. helmikuuta – Leif Wager, suomalainen näyttelijä (Katariina ja Munkkiniemen kreivi) (k. 2002) 14. helmikuuta – Ekke Hämäläinen, suomalainen näyttelijä (k. 1981)