Vuosi 1903 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista. Tapahtumia thumb|Maurice Garin Tammikuu–kesäkuu 1. tammikuuta – Uusi saksan kielen oikeinkirjoitus astui voimaan Itävallassa, Sveitsissä ja Saksassa. 11. tammikuuta – Ensimmäinen sortokausi: kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov kehotti Turun ja Porin, Mikkelin ja Oulun läänien kuvernöörejä eroamaan näiden vastustettua uutta asevelvollisuuslakia. Myös Vaasan läänin kuvernööri erosi. 19. tammikuuta – Ensimmäinen transatlanttinen radiolähetys Yhdysvalloista Englantiin. (Ensimmäinen itä- ja länsirannikon välinen lähetys lähetettiin kaksi vuotta aiemmin, 1901, Yhdysvalloissa) 20. tammikuuta – Saksalais-tšekkiläiset neuvottelut kielten tasa-arvoisesta asemasta katkesivat. 22. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Roosevelt esitteli senaatille Hay-Herràn-sopimuksen Panaman kanavasta Kolumbian ja Yhdysvaltain välillä. 25. tammikuuta – Keisari määräsi rangaistuksen Suomessa kutsunnoista pois jääneille. Heitä ei syytetty, mutta heidät erotettiin valtion viroista, eikä heitä voinut niihin vastedes valita. Heiltä evättiin ulkomaanpassi viideksi vuodeksi, eivätkä he saaneet valtion lainoja tai apurahoja. Rangaistus vaikutti etenkin ylioppilaisiin, jotka olivat mukana kutsuntalakon järjestämisessä. 5. maaliskuuta – Solmittiin sopimus Bagdadin rautatien rakentamisesta. Rata kulkee 2 200 kilometrin matkan Konstantinopolista Bagdadiin. Saksalainen yhtiö sai radan haltuunsa 99 vuodeksi, jonka jälkeen siitä tulee Turkin sulttaanin omaisuutta. 14. maaliskuuta – Britannian hallitus päätti liittyä kilpavarusteluun ja rakentaa kolme taistelulaivaa, neljä raskasta risteilijää, neljä panssariristeilijää, 15 torpedovenettä ja 10 sukellusvenettä.
9. huhtikuuta – Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov sai diktaattorinvaltuudet, muun muassa oikeuden maastakarkotukseen seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Hän karkotti aluksi kagaalin johtomiehiä ja lehtimiehiä. 19. huhtikuuta – Juutalaisten vastainen pogromi pääsiäissunnuntaina Kišinjovissa Moldaviassa. Sisäministeri Vjatšeslav von Plehwe piti tapahtunutta uskollisuuden osoituksena tsaarille, koska vallankumousliikkeessä toimi paljon juutalaisia. Suuri määrä juutalaisia pakeni väkivaltaa Yhdysvaltoihin. 22. huhtikuuta – Vapaaherra Viktor Magnus von Born, kreivi Carl Mannerheim, varatuomari Jonas Castrén, kirjailija Wentzel Hagelstam, konsuli Eugen Wolff, teollisuuden harjoittaja Reguel Wolff ja hovineuvos Abraham August Fellman karkotettiin Suomesta. 5. toukokuuta – Toimittaja Eero Erkko ja useita muita karkotettiin Suomesta. 7. toukokuuta – Saksan, Britannian ja Italian sopimus päätti maiden välisen ”tullisodan”. 23. toukokuuta – Ensimmäinen puhelinyhteys Pariisista Roomaan. 27. toukokuuta – Britannian alahuoneessa esiteltiin sopimus Venäjän, Britannian ja Persian välillä Persian alueen ja koskemattomuuden turvaamisesta. 4. kesäkuuta – Venäjällä määrättiin, etteivät juutalaiset saa periä maata tai kiinteistöjä sallittujen asuinalueiden ulkopuolelta. 11. kesäkuuta – Vapaamieliset upseerit salamurhasivat Serbian kuningas Aleksandar Obrenovićin ja hänen puolisonsa, sekä kuninkaan veljet, pääministerin ja sotaministerin sekä eräitä upseereja. Belgradin väki juhlisti tapahtunutta ja kansalliskokous valitsi uudeksi kuninkaaksi Genevessä asuneen prinssi Karageorgin, joka nousi valtaistuimelle nimellä Pietari I. Heinäkuu–joulukuu 1. heinäkuuta – Ensimmäinen Ranskan ympäriajo lähti kello 03.16 aamuyöllä Pariisista. 2 428 km pitkän kilpailun voitti Maurice Garin tuloksella 93 tuntia 29 minuuttia. 17. heinäkuuta – Venäjällä keisarin määräys kielsi vankien ruumiilliset rangaistukset. 20. heinäkuuta – Pyhän Eliaksen päivänä makedonialaiset kapinoivat Makedonian sisäisen vallankumouksellisen järjestön johtamana osmanien valtaa vastaan. Lokakuuhun mennessä tuhat kapinallista menetti henkensä, 5 000 siviiliä ja 200 kylää hävitettiin. 24. heinäkuuta – Suomen kadettikoulu lakkautettiin. 29. heinäkuuta – Lakkoiluja ja levottomuuksia Kiovassa, Odessassa, Tiflisissä ja Bakussa. 30. heinäkuuta – Kielletty Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue aloitti toisen edustajakokouksensa Lontoossa. Puolue jakaantui Leninin johtamiin bolševikkeihin ja Juli Martovin johtamiin menševikkeihin. 3. elokuuta – Venetsian patriarkka Guiseppe Sarto valittiin uudeksi paaviksi. Hän otti nimen Pius X. Itävallan keisari Frans Joosef I käytti veto-oikeuttaan ensimmäisenä nimettyä Mariano Rampollaa vastaan, koska hän oli eri mieltä Balkanin kysymyksestä kuin keisari, eivätkä kardinaalit valinneet Rampollaa paaviksi. 17. elokuuta – Suomen Työväenpuolueen 2. kokous alkoi Forssassa. Kokouksessa perustettiin Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (aluksi Sosialidemokraattinen Puolue Suomessa) ja hyväksyttiin Suomen historian merkittävimpänä pidetty puolueohjelma. 23. elokuuta – Baselissa kokoontunut 6. Sionistikongressi päätti perustaa juutalaisvaltion Palestiinaan. 1. syyskuuta – Pasilan ja Karjaan välinen rataosuus avattiin junaliikenteelle. 30. syyskuuta – Venäjän keisari Nikolai II kävi neuvottelemassa keisari Frans Joosefin kanssa Balkanin tilanteesta. Keisarit sopivat 3. lokakuuta Mürzstegin linnassa Steirmarkissa pitävänsä Turkin omistussuhteen ennallaan ja kehottivat sulttaani Abd ül-Hamid II:ta uudistuksiin Makedoniassa.
8. lokakuuta – Suomen Lähetysseura perusti ensimmäisen lähetysaseman Kiinaan. 17. lokakuuta – Alaska-sopimus Yhdysvaltain ja Kanadan välillä. Yhdysvallat sai vaatimuksensa läpi. 3. marraskuuta – Vapaamielinen Giovanni Giolitti nimitettiin Italian pääministeriksi. 3. marraskuuta – ”Operettivallankumous”: Panama itsenäistyi Yhdysvaltain tuella Kolumbiasta. Yhdysvaltain laivat estivät Kolumbian joukkoja pääsemästä maihin kukistamaan kapinaa. Yhdysvallat tunnusti Panaman 6. marraskuuta, ja Panaman kanavan rakentamisesta solmittiin sopimus 16. marraskuuta. 24. marraskuuta – Port Arthurin kauppasatama avattiin. 9. joulukuuta – Norjan parlamentti stortinget hylkäsi yksimielisesti ehdotuksen naisten äänioikeudesta. 17. joulukuuta – Wrightin veljesten lentokoneen ensilento.
Tuntematon päivämäärä
Harley-Davidson Motor Company aloitti moottoripyörien valmistuksen Milwaukeessa Yhdysvalloissa.
Syntyneitä Tammikuu–maaliskuu 3. tammikuuta – Aleksandr Bek, venäläinen kirjailija (k. 1972) 3. tammikuuta – Martti Suntela, suomalainen Maalaisliiton kansanedustaja ja maanviljelysneuvos (k. 1999) 4. tammikuuta – Georg Elser, saksalainen puuseppä ja kansallissosialistien vastustaja (k. 1945) 5. tammikuuta – Kirsten Hansteen, norjalainen poliitikko (k. 1974) 7. tammikuuta – Antanas Sniečkus, liettualainen kommunistipoliitikko (k. 1974) 8. tammikuuta – Gene Roth, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1976) 11. tammikuuta – Alan Paton, eteläafrikkalainen kirjailija (Itke, rakastettu maa) (k. 1988) 11. tammikuuta – Ilse Weber, tšekkiläinen runoilija (k. 1944) 17. tammikuuta – E. J. Paavola, suomalainen radiotoimittaja ja kansanedustaja (k. 1983) 19. tammikuuta – Dyre Vaa, norjalainen kuvanveistäjä (k. 1980) 27. tammikuuta – John Carew Eccles, vuoden 1963 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut australialainen lääkäri ja neurotieteilijä (k. 1997) 29. tammikuuta – Ture Ara, suomalainen ooppera- ja iskelmälaulaja, laulunopettaja ja näyttelijä (k. 1979) 30. tammikuuta – Edward Wegelius, suomalainen lentokoneinsinööri ja VTT:n ylijohtaja (k. 1993) 3. helmikuuta – Frances James, kanadalainen oopperalaulaja (k. 1988) 3. helmikuuta – Johan Strand Johansen, norjalainen poliitikko (k. 1970) 5. helmikuuta – Tuomi Elmgren-Heinonen, suomalainen laulaja, journalisti, kirjailija ja antroposofi (k. 2000) 13. helmikuuta – Georges Simenon, belgialainen kirjailija (Maigret-kirjat) (k. 1989) 16. helmikuuta – Georges-Henri Lévesque, kanadalainen dominikaani (k. 2000) 18. helmikuuta – Tokihiko Okada, japanilainen näyttelijä (k. 1934) 21. helmikuuta – Anaïs Nin, ranskalainen kirjailija (k. 1977) 21. helmikuuta – Raymond Queneau, ranskalainen kirjailija (k. 1976) 22. helmikuuta – Einar Inkeroinen, suomalainen päätoimittaja (k. 1956) 24. helmikuuta – John C. Robinson, yhdysvaltalainen Etiopian ilmavoimissa palvellut lentäjä (k. 1954) 26. helmikuuta – Giuseppe Gabrielli, italialainen lentokonesuunnittelija (k. 1987) 26. helmikuuta – Giulio Natta, vuoden 1963 Nobelin kemianpalkinnon saanut italialainen kemisti (k. 1970) 2. maaliskuuta – Erik Gadd, suomalainen kihlakunnantuomari ja asessori (Kihlakunnanoikeuden pöytäkirjat: Opastus ja mallikokoelma) (k. 1982) 4. maaliskuuta – Luis Carrero Blanco, espanjalainen amiraali ja poliitikko (k. 1973) 5. maaliskuuta – Vilho Pentikäinen, suomalainen upseeri ja vakooja (k. 1942) 6. maaliskuuta – Nagako, Japanin leskikeisarinna (keisari Hirohiton puoliso) (k. 2000) 17. maaliskuuta – Olav Meisdalshagen, norjalainen poliitikko (k. 1959) 18. maaliskuuta – Galeazzo Ciano, italialainen poliitikko (k. 1944) 20. maaliskuuta – Sigurd von Numers, suomalainen diplomaatti (k. 1983) 21. maaliskuuta – Ruth Stevens, ruotsalainen näyttelijä (k. 1989) 22. maaliskuuta – Karl Löfström, suomalainen insinöörikenraalimajuri ja fotogrammetrian asiantuntija (k. 1984) 24. maaliskuuta – Adolf Butenandt, vuoden 1939 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen biokemisti (k. 1995) 24. maaliskuuta – Malcolm Muggeridge, brittiläinen journalisti, kirjailija, satiirikko ja yliopiston rehtori (k. 1990) 27. maaliskuuta – Kalle Järvinen, suomalainen kuulantyöntäjä (k. 1941) 29. maaliskuuta – Kaarina Laurent, suomalainen kirjallisuudentutkija (k. 1964)
Huhtikuu–kesäkuu 1. huhtikuuta – Viki Raaska, suomalainen insinööri ja radiotoimittaja (k. 1960) 2. huhtikuuta – Gabriel Cusson, kanadalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi (k. 1972) 3. huhtikuuta – Ben Renvall, suomalainen kuvanveistäjä (k. 1979) 7. huhtikuuta – L. J. Järvinen, suomalainen kirjailija (k. 1957) 9. huhtikuuta – Gregory Pincus, yhdysvaltalainen tiedemies, e-pillerin keksijä (k. 1967) 12. huhtikuuta – Jan Tinbergen, vuoden 1969 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut alankomaalainen ekonomisti (k. 1994)*26. huhtikuuta – Anne Fried, itävaltalais-suomalainen kirjailija (k. 1998) 18. huhtikuuta – Lulu Ziegler, tanskalainen näyttelijä, laulaja ja teatteriohjaaja (k. 1973) 27. huhtikuuta – Karl Maron, saksalainen poliitikko (k. 1975) 27. huhtikuuta – Tor Skjønsberg, norjalainen juristi ja poliitikko (k. 1993) 30. huhtikuuta – Evo Mannerheim-Weckman, suomenruotsalainen kirjailija (k. 1984) 2. toukokuuta – Rudolf Prüss, afrikkalaistaustainen suomalainen korpraali, joka taisteli ja kaatui talvisodassa (k. 1940) 2. toukokuuta – Eino Raita, suomalainen teatteriohjaaja, johtaja ja näyttelijä (k. 1970) 2. toukokuuta – Pauli Tuovinen, suomalainen lääkäri ja kirurgian dosentti (k. 1965) 3. toukokuuta – Harry Lillis Crosby (”Bing Crosby”), yhdysvaltalainen laulaja ja Oscar-palkittu näyttelijä (Kulje tietäni) (k. 1977) 8. toukokuuta – Fernand Joseph Désiré Contandin (”Fernandel”), ranskalainen näyttelijä (”Isä Camillo”) (k. 1971) 12. toukokuuta – Annikki Repo (”Annikki Rasti”), suomalainen runoilija (k. 1952) 18. toukokuuta – Nils Jerring, ruotsalainen näyttelijä ja elokuvaohjaaja (k. 1966) 25. toukokuuta – Dagny Tande Lid, norjalainen kuvittaja (s. 1998) 28. toukokuuta – Artturi Rope, suomalainen sotilaskapellimestari ja säveltäjä ("Marsalkan hopeatorvet") (k. 1976) 28. toukokuuta – Elina Vaara, suomalainen runoilija ja kääntäjä (k. 1980) 29. toukokuuta – Leslie Townes Hope (”Bob Hope”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu koomikko ja näyttelijä (k. 2003) 6. kesäkuuta – Rafael Paasio, Suomen pääministeri (1966–1968, 1972) (k. 1980) 6. kesäkuuta – Aram Hatšaturjan, armenialainen säveltäjä (”Sapelitanssi”) (k. 1978) 9. kesäkuuta – Felice Bonetto, italialainen kilpa-autoilija (k. 1953) 9. kesäkuuta – Kresten Damsgaard, tanskalainen poliitikko (k. 1992) 14. kesäkuuta – Lajos Steiner, unkarilais-australialainen shakinpelaaja (k. 1975) 15. kesäkuuta – Steinar Jøraandstad, norjalainen näyttelijä ja laulaja (k. 1946)