Arktinen susi eli napasusi (Canis lupus arctos) on suden alalaji, jota tavataan Kanadan arktisilla alueilla.
Ulkonäkö ja koko thumb|vasen|Arktinen susi saksalaisessa eläintarhassa. Arktiset sudet ovat yleensä susiksi keskikokoisia ja joskus hyvinkin suuria, joskin koossa sen voittavat suden kolme suurinta alalajia. Pituudeltaan ne ovat noin 1–1,8 metriä häntä mukaan lukien; urokset ovat isompia kuin naaraat. Säkäkorkeus on noin 60–80 senttiä. Arktiset sudet painavat noin 32-70 kiloa ja ovat painavampia kuin Suomessakin elävät euraasiansudet. Suhteessa arktisen suden korvat ovat pienet ja niillä sinisilmäisyys on joillain seuduilla yleistä. Arktinen susi on yleensä valkoinen, mutta useilla yksilöillä on harmaata ja joskus jopa punaruskeaa kuviointia selässä ja naamassa.
Elintavat Arktinen susi elää yleensä noin 3–8 yksilön laumoissa. Koska arktisen suden elinalueilla ei ole juuri asutusta, se ei pelkää ihmistä lainkaan. Arktinen susi lähestyy usein ihmistä uteliaana, ja on täten helppo havaita. Näissä tilanteissa ne eivät ole koskaan osoittaneet saalistuskäyttäytymistä tai aggressioita. Vankeudessa arktisten susien iäksi on mitattu jopa 18 vuotta, mutta luonnossa ne elävät tavallisesti 7–10 vuotta.
Lisääntyminen thumb|right|Arktisen suden pentu Schönbrunnin eläintarhassa.|alt=|252x252px Kaikkien susien tapaan vain lauman johtava naaras saa paritella. Poikasten pienellä määrällä varmistetaan, että ravintoa riittää kaikille poikasille.
Arktiset sudet synnyttävät poikasensa maahan tai lumeen kaivettuun pesään, jos se on mahdollista. Se voi myös synnyttää pentunsa luoliin ja kallion koloihin.
Emo synnyttää 2–3 pentua toukokuun lopulla aina kesäkuun alkuun. Pennut ovat väritykseltään harmaita.
Ravinto pienoiskuva|Arktinen susi syömässä saalistaan. Arktinen susi saalistaa laumoissa itseäänkin suurempia eläimiä, kuten karibuja ja myskihärkiä. Lisäksi ne syövät napajäniksiä, sopuleita, hylkeitä ja hanhia. Eläin voi syödä kerralla jopa 9 kiloa lihaa.
Lähteet
Luokka:Susi