Lysippos (, ; n. 390–300 eaa.) oli antiikin kreikkalainen kuvanveistäjä, joka edusti myöhäisklassista kuvanveistoa. Hän oli kotoisin Sikyonista ja toimi noin vuosina 360–305 eaa. Lysippos luetaan klassisen kauden suurimpien kuvanveistäjien joukkoon.
Elämä ja ura
Lysippos teki nuorempana pronssitöitä ja opetteli sitten kuvanveiston. Cicero kertoo, että Lysippos piti esimerkkinään erityisesti Polykleitoksen Doryforosta.Cicero: Brutus 86. Lysippoksesta tuli Polykleitoksen tavoin Sikyonin ja Argoksen kuvanveistokoulujen johtaja.
pienoiskuva|vasen|upright=0.6|Praksilla, roomalainen kopio (100-luku jaa.). Lysippos oli tuottelias ja toimi pitkään. Plinius vanhemman mukaan hän teki veistosta, jotka kaikki olivat pronssisia. Plinius kertoo tarinan siitä, kuinka veistosmäärä laskettiin: Lysippos olisi laittanut pienen kultapalan talteen jokaisesta saamastaan veistospalkkiosta, ja hänen kuoltuaan näiden kultapalojen määräksi laskettiin .Plinius vanhempi: Naturalis historia 34.7. Lysippoksen tärkein toimintakausi ajoittui Aleksanteri Suuren ajalle, ja hän toimi tämän hovikuvanveistäjänä. Aleksanterin kerrotaan antaneen määräyksen, että hänestä saa tehdä veistoksia vain Lysippos ja maalauksia vain Apelles.
Myös Lysippoksen poika Euthykrates oli kuvanveistäjä. Myös Khares Lindoslainen oli Lysippoksen oppilas.
Teoksia
Lysippos pyrki veistoksissaan ideaaliseen kauneuteen. Hän muutti veistosten mittasuhteita niistä, jotka oli aiemmin nähty ihanteellisiksi, ja teki veistosten päistä hieman pienempiä ja vartaloista hoikempia, mikä sai ne näyttämään pidemmiltä. Lysippoksen kerrotaan sanoneen, että aikaisemmat kuvanveistäjät tekivät ihmisistä sen näköisiä kuin he olivat, mutta hän sen näköisiä kuin miltä he näyttivät. Lysippos kiinnitti paljon huomiota veistosten yksityiskohtiin, kuten hiuksiin. Hänen suosikkiaiheensa oli Herakles.
Lysippoksen tunnetuimpiin veistoksiin lukeutuvat muun muassa Apoksyomenos eli Kaapija sekä oletettavasti myös Farnesen Herakleen alkuperäisveistos. Hän teki myös lukuisia Aleksanteri Suuren pronssisia rintakuvia. Lysippoksen nimiin on usein laitettu myös Pyhän Markuksen hevoset sekä veistokset Eros jännittää jousensa, Sandaalia sitova Hermes, Sileeni Dionysos-lapsen kanssa sekä yhdessä Leokhareen kanssa tehty Aleksanteri Suuri leijonanmetsästyksessä. Daokhoksen votiivilahjaan kuuluneen Hagiaan patsaan tekijänä pidetään joko Lysipposta tai Euthykratesta.
Koska kaikki tai lähes kaikki Lysippoksen veistokset olivat pronssisia, niitä ei ole säilynyt nykyaikaan, mutta osa tunnetaan roomalaisaikaisten kopioiden kautta.
Herakles pienoiskuva|upright=0.64|Glykon Ateenalaisen veistos Farnesen Herakles, roomalaisaikainen kopio (200-luku jaa.) mahdollisesti Lysippoksen alkuperäisteoksesta.
Lepäävä Herakles. Suurikokoinen Herakles, joka lepää istuen urotöidensä jälkeen. Veistos oli alun perin Taraksessa, josta Fabius Maximus vei sen kaupungin vallattuaan Roomaan. Myöhemmin se vietiin Konstantinopoliin.Strabon: Geografia 6, 278b; Plutarkhos: Fab. Max. 22; Nicet. Stat.: Constant. 5. Herakles, joka antautuu Eroksen valtaan ja luopuu aseistaan. Geminus kuvaa veistoksen eräässä epigrammissaan.Kreikkalainen antologia (Anth. Pal.) App. 2, s. 655; Planudeen antologia (Anthologia Planudea) 4.103. Herakles, joka istuu jumalten juhlissa. Pienikokoinen veistos, josta tunnetaan kuvaus Statiuksella ja Martialiksella.Statius: Silvae 4.6; Martialis: Epigrammit 9.44. Herakles, joka sijaitsi Sikyonin agoralla.Pausanias: Kreikan kuvaus 2.9.7. Herakleen urötyöt, veistossarja, joka sijaitsi alun perin Alyzeiassa Akarnaniassa. Myöhemmin se siirrettiin Roomaan.Strabon: Geografia 2.9.7. Farnesen Herakleen, jonka katsotaan olevan Lysippoksen tekemän veistoksen kopio, esikuva saattoi olla yksi tämän ryhmän veistoksista.
Muu mytologia pienoiskuva|upright=0.64|Eros jännittää jousensa, roomalainen kopio 100-luvulta jaa.
Zeus, suurikokoinen, noin 60 jalkaa korkea patsas Taraksessa. Plinius vanhempi esittää siitä kuvauksen.Plinius vanhempi: Naturalis historia 34.7.; vrt. Strabon: Geografia 6, 278. Zeus Sikyonin agoralla.Pausanias: Kreikan kuvaus 2.9.6 Zeus Nemeus Argoksessa.Pausanias: Kreikan kuvaus 2.20.3. Zeus muusien seurassa.Pausanias: Kreikan kuvaus 1.43.6. Poseidon Korintissa.Lukianos: Zeus murhemielellä (Juppiter Tragoedus) 9. Dionysos Muusien laaksossa Helikon-vuorella.Pausanias: Kreikan kuvaus 9.30.1. Eros Thespiaissa.Pausanias: Kreikan kuvaus 9.27.3. Helios nelivaljakossa Rhodoksessa.Plinius vanhempi: Naturalis historia 34.8. Kairos eli Otollinen hetki.Kallistratos: Kuvauksia (Ekfraseis) 6 (engl. käännös). Satyyri Ateenassa.
Aleksanteri Suurta esittävät veistokset pienoiskuva|upright=0.64|Aleksanteri Suuren pää (n. 330 eaa.), myöhempi kopio.
Lysippos teki veistoksia Aleksanterista kaikissa tämän elämän vaiheissa ja monissa eri asennoissa. Hän jäljitteli luontoa niin tarkasti, että kuvasi jopa Aleksanterin heikkouksia, kuten taipumus kallistaa päätä sivulle, kuitenkaan tinkimättä ilmaisun kauneudesta ja herooisuudesta.
Lysippoksen tunnetuin Aleksanteri-veistos esittää tämän keihään kanssa.Plutarkhos: Isiksestä ja Osiriksesta (De Isid.) 24. Se nähtiin rinnakkaisteoksena Apelleen maalaukselle, joka esitti Aleksanteria käyttämässä salamaa. Lysippos teki myös veistosryhmän Granikosjoen taistelussa kaatuneista sotapäälliköistä.
Muut ihmisveistokset pienoiskuva|upright=0.64|Urheilija, roomalainen kopio alkuperäisestä n. 320–310 eaa.
Apoksyomenos eli Kaapija. Urheilija, joka kaapii itseään. Pliniuksen perusteella Lysippos tarkoitti veistoksen määrittäväksi esitykseksi taiteestaan ja sen ihannemitoista, samoin kuin Doryforos Polykleitoksella. Juopunut huilunsoittajatar. Sokrates.Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit 2.43. Aisopos.Kreikkalainen antologia (Anth. Graec.) 4.33. Praksilla.Tatianos: Ad v. Graec. 52. Useita urheilijoita esittäneitä patsaita.Pausanias: Kreikan kuvaus 6.1.2, 2.1, 4.4, 5.1, 17.2.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Antiikin kreikkalaiset kuvanveistäjät