Kamarikollegio on kanslian ohella Ruotsin vanhin keskusvirasto. Se perustettiin vuonna 1539 saksalaisten esikuvien mukaan kamarineuvosto-nimisenä hoitamaan valtion varojen hallintoa. Kamarikollegio jakautui voutien toimintaa johtavaan sekä valvontaa ja tiliasioita hoitavaan laskukamariin sekä verovaroja valvovaan verokamariin.
Vuodesta 1560 lähtien kamarikollegion johdossa oli vaihteleva määrä kamarineuvoksia, joiksi kamarikollegion jäseniä nimitettiin. Kuningas Sigismundin vuonna 1594 antaman ohjesäännön mukaan kamarikollegion tuli hoitaa myös kauppaa, rahalaitosta, tulleja ja kaivosteollisuutta koskevia asioita. Lisäksi se hoiti valtion tiloja ja valtakunnan regalioita koskevia kysymyksiä. Vuodesta 1602 lähtien laitoksen päällikkönä toimi valtakunnan rahavarojen hoitaja. Laitos järjestettiin vuonna 1618 annetulla kamarijärjestyksellä kollegioksi, jossa päätösvaltaa käyttivät valtakunnan veromestari ja kamarineuvokset.
Vuoden 1634 hallitusmuoto teki laitoksesta yhden kuningaskunnan viidestä kollegiosta ja kamarikollegio-nimitys vakiintui lopullisesti 1650-luvulla. Laitoksen päällikkönä toimi Kaarle XI:n ajasta lähtien kamaripresidentti, jota myöhemmin alettiin kutsua presidentiksi. Laitoksen tehtäviä jaettiin 1630-luvulla vuori- ja kauppakollegioille ja myöhemmin myös muille keskusvirastoille. 1800-luvulla perustetut keskusvirastot saivat osan laitoksen tehtävistä muun muassa tulli- ja maanmittausasioiden sekä valtion metsien ja maatilojen hoidon.
Kuningas Juhana III:n aikana toimi erityinen Suomen ja Liivinmaan verokamari ja laskukamarissa vastaava yksikkö, myöhemmin kaksi. Suomen asioita hoiti ainakin 1570-luvulla oma kamreeri ja vuodesta 1638 lähtien virka oli vakinainen. Suomen, Viron ja Inkerin kamreerin osastoa alettiin kutsua Suomen provinssikonttoriksi. Kamarikollegion rinnalla toimi Turussa erillinen laskukamari johtamassa julkiseen talouteen liittyviä asioita. Se oli toiminnassa vuosina 1558–1563, 1587–1590, 1598–1599, 1602–1612, 1614–1619 ja 1623–1641.
Kollegion johtajat Seuraavat henkilöt ovat toimineet kamarikollegion johtajina:
Presidentit 1685–1687: Gustaf Lilliecrona 1687–1711: Fabian Wrede 1711–1723: Nils Stromberg 1723–1736: Otto Reinhold Strömfelt 1736–1737: Erik Gammal Ehrenkrona 1737–1742: Gustaf Palmfelt 1742–1744: Albrecht Lindcreutz 1747–1756: Carl Fredrik Piper 1757–1767: Carl Fredrik von Höpken 1767–1769: Mathias von Hermansson 1769–1777: Carl Johan Cronstedt 1777–1789: Mathias von Hermansson 1790–1792: Erik Ruuth 1792–1801: Arvid Fredrik Kurck 1802–1812: Samuel af Ugglas 1812–1818: Olof Elias Lagerheim 1818–1830: Salomon Löfvenskiöld 1831–1847: Jakob Cederström 1847–1848: Gustaf Sparre 1848–1864: Sven Munthe 1864–1877: Carl Johan Thyselius 1877–1880: Tönnes Hellmuth Wrangel 1880–1901: Hans Forssell 1901–1904: Herman Wikblad 1904–1914: Gustaf Fredrik Munthe
Pääjohtajat 1914–1927: Karl Hjalmar Abraham Nehrman 1927–1930: Gustaf Ernst Grefberg 1930–1943: Lennart Berglöf 1943–1950: Eric Sverne 1950–1969: Rolf Dahlgren 1969–1983: Edvard Reuterswärd 1983–1991: Sven-Eric Nilsson 1991–1994: Claes-Eric Norrbom 1994–2000: Sture Johansson 2000–2006: Anders Eriksson 2006–2015: Claes Ljungh 2015–2016: Ylva Grahn Agering 2016–2023: Gunnar Larsson 2023–: Anne Vadasz Nilsson
Katso myös Kansliakollegio Sotakollegio Kauppakollegio Vuorikollegio
Lähteet Tietosanakirja, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1912 Otavan iso tietosanakirja, osa 4, palsta 275, Otava 1962 Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja Oy 1962
Viitteet
Kirjallisuutta Nils Edén, Erik Schalling ja L. Berglöf: Kammarkollegiets historia, Stockholm 1941 Aulis J. Alanen: Suomen provinssikonttori ja suomalaisuuskysymys 1700-luvun keskivaiheilla. Teoksessa Historiallinen Arkisto 44, Suomen historiallinen seura 1938, s. 229–249 Pentti Renvall: Kuninkaanmiehiä ja kapinoitsijoita Vaasa-kauden Suomessa, Tammi 1949, toinen painos 1962 Erkki Lehtinen: Suomen kameraalinen keskushallinto 1600-luvun alkupuolella. Teoksessa Historiallinen Arkisto 57, Suomen historiallinen seura 1961, s. 124–199
Luokka:Ruotsin valtion virastot Luokka:Suomi Ruotsin suurvalta-ajalla