Vanamo (Linnaea borealis) on pieni, ainavihanta varpu. Se on mahdollisesti vanamoiden (Linnaea) suvun ainoa laji. Aikaisemmin vanamo luokiteltiin kuuluvan kuusamakasveihin (Caprifoliaceae).Vanha-Majamaa 2008, s. 231. Vanamo oli Carl von Linnén lempikasvi, joten hän antoi kasvin suvuksi omasta sukunimestään muokatun nimen. Lajinimi borealis merkitsee pohjoista.
Ulkonäkö ja koko thumb|Linnaea borealis, alalaji longiflora, Washington, Yhdysvallat. Rentokasvuinen vanamo kasvaa 0,5–1 metriä pitkäksi, joskus jopa pidemmäksi. Vanamon ohut varsi suikertaa usein sammalen pinnalla. Lehdet ovat pyöreähköt ja kasvavat kaksittain, ne talvehtivat kaksi vuotta ja kuolevat kolmantena. Hentoinen kukkavarsi nousee noin viiden sentin korkeuteen, ja siinä on kaksi vaaleanpunertavaa kellomaista kukkaa, jotka tuoksuvat varsinkin yöaikaan. Vanamo kukkii kesä-heinäkuussa.Retkeilykasvio 1998, s. 340.
Levinneisyys Vanamo kasvaa kylmässä ilmastossa ja sitä löydetään Pohjois-Amerikan pohjoisosista, Pohjois-Aasiasta ja Pohjois-Euroopasta. Se esiintyy yleisenä koko Suomessa.
Elinympäristö Vanamo on runsaimmillaan satavuotiaassa metsässä. Se viihtyy erityisesti mustikkatyyppiin kuuluvissa kuivissa ja tuoreissa kangasmetsissä. Sitä tapaa myös hakkuilta ja tienvarsilta. 1900-luvun puolivälissä vanamo kuului Suomen kahdenkymmenen yleisimmän kasvin joukkoon, mutta lajin määrä on 2000-luvun alkuun mennessä pudonnut puoleen. Tämä johtuu vanhojen metsien vähenemisestä.
Käyttö thumb|Vanamo voi levitä laajoiksi ja pitkäikäisiksi kasvustoiksi, jos metsää ei hakata sen kasvupaikalla. Vanamo on vanha rohdoskasvi, jota on käytetty esimerkiksi Venäjällä hermosto- ja selkävaivoihin. Vanamoista tehdyn uutteen on uskottu myös auttavan rakkausasioissa. Kaunis, hento ulkonäkö ja kukan hyvä tuoksu on tuonut vanamon myös kaunokirjallisuuteen. Esimerkiksi runoilija Eino Leino kirjoittaa vanamosta runossaan Nocturne. Teeksi keitettynä tai maitoon survottuna vanamon sanotaan tehonneen ripuliin.
Kasviokuvia
Lähteet Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998. Vanha-Majamaa, Ilkka: Vanamo. Teoksessa Kasvit II. Toim. Piirainen, Mikko. WSOY, Porvoo 2008, s. 231.
Viitteet
Aiheesta muualla Kasviatlas 2022: Vanamon (Linnaea borealis) levinneisyys Suomessa. Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Vanamo (Linnaea borealis) Luontoportti: Vanamo (Linnaea borealis) Pohjolan kasvien pauloissa: Linnaea borealis – vanamo ITIS: Linnaea borealis United States Department of Agriculture (USDA): Linnaea borealis
Luokka:Vanamokasvit Luokka:Kuusamakasvit Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit