pienoiskuva|Numlahden kartanon nykyinen päärakennus vuodelta 1876. Numlahden kartano () sijaitsee Nurmijärvellä lähellä Valkjärven ja Numlahden kyliä. Se on Nurmijärven pitäjän vanhin kartano.
Historiaa Kartano syntyi 1594, kun ratsumestari Klaus Hästesko sai läänityksenä viisi Paijalan kylän taloa ja hankki pian haltuunsa myös loput neljä kylän taloista. Talojen entisitä omistajista tuli kartanon rälssiviljelijöitä. Kartanoa hoiti Hästeskon vaimo Bengta Creutz ja hänen tyttärensä Anna Skoo peri kartanon isänsä kuoltua.
1600-luvun lopulla kartanon omisti Elisabet Crusebjörn (1638–1709). Hän oli vuokrannut sen Esaias Austrellille, joka kohteli säälimättömästi ja kovakouraisesti kartanon alustalaisia. Vuokraajan ja alustalaisten välit kiristyivät kunnes 2. maaliskuuta 1697 kartanon torppari Juho Markunpoika ja hänen veljenpoikansa Juho Abrahaminpoika murhasivat kirveellä Austrellin ja tämän vaimon Kristina Dahlin. Murhien jälkeen uhrit haudattiin kartanon eteisen lattian alle ja teon jäljet siivottiin pois. Torpparit murtautuivat kartanon huoneisiin ja keräsivät arkuista suuren ryöstösaaliin, johon kuului 200 taaleria rahaa, hopeisia pikareita ja lusikoita, sormuksia sekä erilaista vaatetavaraa ja ruokaa. Murhaajat pakenivat Nurmijärveltä ensin Viipuriin ja sieltä Tallinnaan, missä heidät pidätettiin huhtikuussa. Molemmat tuomittiin kesäkuussa 1697 kuolemaan ja menettämään omaisuutensa.
Kartanon omisti 1922–1930 elokuvatuottaja ja liikemies Hjalmar V. Pohjanheimo. Kari Uusitalo : Varhaiset suomalaiset uranuurtajat, Suomen kansallisfilmografia Pohjanheimon Lyyra Filmin vanhoja mykkäelokuvia esitettiin tällöin kesäisin kartanon vaunuvajassa palvelusväen ja kyläläisten muodostamalle yleisölle. Elokuvien filmirullat tuhoutuivat kuitenkin ajan myötä Pohjanheimon lastenlasten tulitikkuleikeissä. Hannu Salmi : Salainen perintömääräys. Suomalaisen rikoselokuvan juurilla, Turun yliopiston tutkimusportaali, julkaistu alun perin lehdessä Ruumiin kulttuuri 4/2017
Vuonna 1934 kartanon omistajaksi asettui Carl Jonas Borup,Numlahden kartanon sokerijuurikaspellot Nurmijärvellä, syyskuun alku 1966 josta alkaen kartano on ollut Borup-suvun hallussa näihin päiviin asti.Helmikuu yllätti – pelto muuttui järveksi: ”kylmälaukusta lähtien kaikkea saattaa löytyä”
Rakennukset Kartano osittain kaksikerroksinen päärakennus on peräisin vuodelta 1876. Pihapiirissä on myös luultavasti 1700-luvulta oleva pitkä mansardikattoinen siipirakennus. Kartanon tiilestä tehdyt talousrakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta.
Kartanolla oli läheisen Kuhakosken rannalla mylly ja saha. Myöhemmin kartanolla oli myös oma sähkölaitos, tiilitehdas sekä meijeri.
Lähteet Klaukkala.fi 8.4.2008: Numlahden kartanon murhat vuonna 1697
Viitteet
Luokka:Nurmijärven rakennukset ja rakennelmat Luokka:Suomen kartanot Luokka:Suomen 1800-luvulla rakennetut rakennukset ja rakennelmat Luokka:Suomen 1700-luvulla rakennetut rakennukset ja rakennelmat