Helsingin poliisilaitos (vuosina 1996–2008 Helsingin kihlakunnan poliisilaitos) on vuonna 1826 perustettu Suomen suurin poliisiyksikkö. Henkilökuntaa poliisilaitoksessa on noin 1 700, joista poliiseja noin 1 400. Vuoteen 2013 asti poliisilaitoksen alue oli väkiluvultaan myös Suomen suurin, nykyisin suurin laitos alueensa väkiluvultaan on Sisä-Suomen poliisilaitos.
Poliisilaitoksen toimintaa on vuodesta 2014 johtanut poliisipäällikkö Lasse Aapio, joka pidätettiin virastaan väliaikaisesti toukokuussa 2018. Poliisipäällikön sijaiseksi nimitettiin Tomi Vuori. Aapio palasi takaisin virkaansa kesällä 2019. Hovioikeus vapautti ylimmän poliisijohdon, mukaan lukien Lasse Aapion, syytteistä maaliskuussa 2021.
Helsingin poliisilaitos vastaa Helsingin kaupungin yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta, rikosten ennalta estämisestä, kattavasta rikostutkinnasta kaupungin alueella sekä poliisin lupapalveluiden tuottamisesta. Perustehtävien lisäksi poliisilaitoksella on runsaasti valtakunnallisia ja alueellisia poliisin erityistehtäviä.
Yksiköt
Laitoksen yksiköt ovat:
Oikeusyksikkö Poliisitoimintayksikkö Esikunta Hälytys- ja valvontayksikkö Hälytys- ja valvontatoiminto Johtokeskus Ennalta estävä toiminto Lupa-asiat Erityistoimintayksikkö Erityispalvelut Liikennevalvontatoiminto Tukitoiminto Liikenneturvallisuuskeskus Tasavallan presidentin turvallisuusvartiosto Henkilösuojausyksikkö ja Ulkomaalaisasiat Rikostutkintayksikkö Rikostorjunta Ammattimainen rikollisuus Väkivaltarikokset Talous- ja petosrikokset
Poliisiasemat
Helsingin poliisilaitoksella on poliisiasemia kaksi; Pasilassa (Poliisitalo 1 ja 2) sekä Malmilla. Aiemmin poliisiasemia on ollut myös Punanotkonkadulla (Kaartin poliisitalo), Pienellä Roobertinkadulla (Keskustan poliisitalo) ja Itäkeskuksessa.
Hälytys- ja valvontayksikkö Hälytys- ja valvontayksikkö vastaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, hälytystehtävistä, ennalta estävästä toiminnasta, lupa-asioista sekä osaltaan liikennevalvonnasta.
Järjestyspoliisin partiot aloittavat työvuoronsa Pasilan poliisiasemalta. Poliisipartiot toimivat aluevastuullisesti vanhojen poliisipiirien alueella. 100-sarjan poliisipartiot entisen Eteläisen poliisipiirin alueella, 200-sarjan partiot entisen Pohjoisen poliisipiirin alueella ja 300-sarjan partiot entisen Itäisen poliisipiirin alueella.
Johtokeskus Helsingin poliisilaitoksen johtokeskus mm. johtaa ja valvoo hälytyspartioiden toimintaa ja tarkoituksenmukaista sijoittumista yhdessä kenttäjohtajan kanssa. Johtokeskuksessa valvotaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta ympäri Helsinkiä sijoitettujen valvontakameroiden avulla. Johtokeskus ylläpitää myös valtakunnallisesti poliisin operatiivista tilannekuvaa ja tiedottaa poliisin ylijohtoa merkittävistä tapahtumista.
Kameravalvonta Poliisin oikeus tekniseen valvontaan perustuu poliisilain (872/2011) 4 luvun 1 §:ään, jonka mukaan poliisi saa siitä ennalta ilmoitettuaan suorittaa yleisellä paikalla tai yleisellä tiellä teknistä valvontaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, rikosten ennalta estämiseksi, rikoksesta epäillyn tunnistamiseksi sekä erityisten valvontakohteiden vartioimiseksi. Teknisellä valvonnalla tarkoitetaan laissa jatkuvaa tai toistuvaa ajoneuvoihin, ajoneuvojen kuljettajiin, jalankulkijoihin tai yleisöön kohdistuvaa teknisellä laitteella tapahtuvaa katselua tai kuuntelua sekä äänen tai kuvan automaattista tallentamista.
Helsingin poliisi on käyttänyt kaupunkiin sijoitettuja valvontakameroita johtokeskuksesta käsin noin 2000-luvun puolivälistä lähtien. Kamerat ovat Helsingin kaupungin asentamia, ja poliisilla on niihin käyttöoikeussopimus. Jos jollakin alueella on paljon poliisitehtäviä tai korkeat rikostilastot, poliisi ehdottaa kaupungille uusia kamerapaikkoja, mutta hankinnoista päättää ja ne maksaa kaupunki. Poliisi näkee reaaliaikaista kuvaa yli tuhannesta kamerasta. Valvotuin kohde on rautatieasema ja sen ympäristö, ja Helsingin keskustaan on vaikeaa tulla ilman, että päätyy kameraan. Tallenteet säilyvät järjestelmässä useita viikkoja.
Kameroiden kuvaa seurataan Pasilan poliisitalossa sijaitsevasta Core-nimisestä johtotilasta, joka on yksi poliisin kolmesta johtotilasta Suomessa. Aktiivisessa valvonnassa seurataan kaupunkien keskusta-alueita ja rikostorjunnallisia kipupisteitä. Puoliaktiivisesti valvotuissa paikoissa kamerakuvaa aletaan seurata vasta, kun hätäkeskuksesta tulee tehtävä. Tiettyjen yksityisten alueiden, kuten asuntojen, näkymät on peitetty kameroista mustilla laatikoilla yksityisyyden suojaamiseksi.
Yleisessä kameravalvonnassa poliisi ei saa käyttää yksilöivää tekoälyä, kuten kasvontunnistusta. Hahmontunnistus olisi lain mukaan sallittua, mutta poliisi ei käytä sitä.
Poliisihallitus ylläpitää valtakunnallista valvontakameroiden kartoitusjärjestelmää, johon on kerätty noin 5 000 valvontakohteen paikkatiedot. Poliisi kutsuu järjestelmää "kuvalliseksi puhelinluetteloksi". Tietokanta ei ole julkinen, ja sen tarkoituksena on nopeuttaa poliisin pääsyä rikostutkinnan kannalta tarpeellisiin kuvatallenteisiin.
KASTU-kasvojentunnistusjärjestelmä Keskusrikospoliisi alkoi testata tekoälypohjaista kasvojentunnistusta still-kuvilla vuonna 2016 ja liikkuvalla kuvalla myöhemmin. Poliisi ja tulli saivat lainsäädännöllisen oikeuden automaattiseen kasvojentunnistukseen kesäkuussa 2019, ja Suomen rajavartiolaitoksella vastaava oikeus oli ollut jo vuodesta 2005. Toukokuussa 2020 poliisi otti käyttöön itse kehittämänsä KASTU-kasvojentunnistusjärjestelmän. Järjestelmän toteutusvastuu on keskusrikospoliisissa, ja kehitystyössä on hyödynnetty yliopistojen tutkimusta.
KASTU on niin sanottu 1:N-kasvojentunnistusjärjestelmä, jossa yhtä kuvaa verrataan koko rekisteriin. Valvontakamerakuvassa esiintyvän henkilön kuva syötetään järjestelmään, joka mittaa noin 150 kasvonpiirrettä – silmien, nenän, suun, ryppyjen ja muiden piirteiden sijaintia – ja vertaa niitä poliisin Vitja-RETU-tuntomerkkirekisteriin, jossa on yli 100 000 kuvaa rikoksista tuomituista ja epäillyistä. Järjestelmä ehdottaa samankaltaisimpia kasvoja, mutta lopullisen tunnistamisen tekee aina ihminen. Keskusrikospoliisin mukaan "kone tekee raskaan työn nopeasti, mutta se ei anna täsmäosumia, vaan ehdotuksia".
KASTU:n käyttö edellyttää, että tutkittavasta rikoksesta voi seurata vankeustuomio, ja sitä saavat käyttää poliisin lisäksi tulli ja rajavartiolaitos. Ulkomaalaisrekisterin kuviin hakuja voidaan tehdä vain vakavimpien rikosten, kuten terrorismin tai sotarikosten, tutkinnassa. Järjestelmää voidaan käyttää myös kentällä tilanteissa, joissa kiinniotettu henkilö ei pysty tai halua kertoa henkilöllisyyttään.
Järjestelmän käyttäjiksi on koulutettu yli 500 poliisia. Ensimmäisen käyttövuoden aikana KASTU:lla tehtiin yli 1 600 hakua eli keskimäärin muutama päivässä. Useimmiten haettavat kuvat ovat peräisin rikospaikan valvontakameroiden tallenteilta. Vuonna 2022 käyttöön otettiin myös niin sanottu tunnistuspyyntö: kenttäkonstaapelit voivat käydä tunnistamassa järjestelmään syötettyjä valvontakamerakuvia. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Pekka Sallinen kutsuu järjestelyä "konnagalleriaksi".
Poliisi ei ole julkistanut järjestelmän algoritmia, koulutusdataa eikä arkkitehtuuria. KASTU oli 2023 Euroopan biometrisen valvonnan hakemistossa ainoa Suomea koskeva merkintä.
Ennen KASTU:n käyttöönottoa keskusrikospoliisin lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjuntaan keskittyvässä yksikössä oli vuoden 2019 lopussa ja vuoden 2020 alussa kokeiltu yhdysvaltalaista Clearview AI -kasvojentunnistussovellusta noin 120 haulla. Sovelluksella yritettiin tunnistaa seksuaalirikosten mahdollisia uhreja vertaamalla kasvokuvia sosiaalisen median profiileihin. Koekäytön aikana löytyi yksi tapaus, joka johti yhteistyöhön sosiaaliviranomaisten kanssa. Sovelluksen todettiin olevan sopimaton poliisin käyttöön, ja kokeilu lopetettiin.
Koekäyttö tuli julkisuuteen keväällä 2021, kun yhdysvaltalainen Buzzfeed otti poliisiin yhteyttä. Poliisihallituksen ja keskusrikospoliisin johtajat eivät tienneet kokeilusta, ja KRP kiisti ensin käyttäneensä sovellusta, mutta myönsi sen Buzzfeedin esitettyä todisteet. Epäselväksi jäi, mihin sovellukseen syötetyt alaikäisten kuvat olivat päätyneet. Apulaistietosuojavaltuutettu antoi keskusrikospoliisille huomautuksen henkilötietojen lainvastaisesta käsittelystä ja määräsi sen saattamaan käsittelyn tietosuojasääntelyn mukaiseksi.
Tehotunnistajat Helsingin poliisilaitoksessa on Poliisihallituksen poliisitarkastaja Pekka Sallisen mukaan noin viisi tehotunnistajaa, jotka tunnistavat 80–90 prosenttia epäselvistä valvontakamerakuvista. 2020-luvulla kameroiden aktiivista seuraamista on tehostettu etsintäkuulutettujen tunnistamiseksi. Tehtävässä hyödynnetään niin kutsuttuja supertunnistajia, joilla on poikkeuksellisen hyvä kasvomuisti. Helsingin poliisin supertunnistaja kykenee tunnistamaan valvontakamerakuvasta tyypillisesti 20–30 etsintäkuulutettua henkilöä yhden työvuoron aikana. Kasvojen lisäksi tunnistaminen voi perustua kävelytyyliin, ryhtiin tai vaatetukseen. Johtokeskustoimintoja johtavan ylikomisario Mikko Minkkisen mukaan supertunnistajien työ tehostaa merkittävästi poliisin toimintaa ja rikosten selvitysprosenttia. Pääasiallisia supertunnistajia on Minkkisen mukaan Suomessa muutamia.
Vuonna 2025 poliisi otti käyttöön liikuteltavan valvontaperävaunun, jolla voidaan valvoa nykyisen kameraverkoston katvealueille jääviä julkisia paikkoja.
Ennalta estävä toiminto Tavoitteena on turvallisuuden parantaminen ja rikosten vähentäminen mm. lisäämällä yhteisöjen sosiaalista koheesiota, kontrollia ja yhteiskuntaan kohdistuvaa luottamusta, ehkäisemällä ja purkamalla yhteiskunnallista vastakkainasettelua ja radikalisoitumista, ehkäisemällä nuorten ja perheiden rikosoirehdintaa selvittämällä oirehdinnan yksilöllisiä syitä sekä ohjaamalla oikean avun piiriin.
Lupa-asiat Lupapalveluyksikkö hoitaa mm. kaikki poliisilaitoksen passi, ajokortti ja arpajaislupa-asiat. Lisäksi yksikkö vastaa ampuma-aseiden lupamenettelyistä. Lupapalveluyksikön toimipaikka on Pasilan poliisitalo 2.
Rikostutkintayksikkö Helsingin poliisilaitos tutkii paikallispoliisina aluevastuun perusteella Helsingissä tapahtuneet rikokset ja muut poliisin tutkintavastuulle kuuluvat asiat. Näitä on yhteensä vuosittain noin 100 000, ja päivittäin ilmoituksia tulee keskimäärin 200.
Helsingin rikostutkinnalle tulee tutkittavaksi myös muita yhteiskunnallisesti usein merkittäviäkin kokonaisuuksia.
Rikostutkintayksikössä on neljä eri toimintoa: rikostorjunta, ammattimainen rikollisuus, väkivaltarikokset, talous- ja petosrikokset.
Rikostorjuntatoiminto Rikostorjuntatoiminnossa toimii pikatutkinta-ryhmä, joka vastaa suppean esitutkinnan jutuista, joissa kuulustelut on tehty kentällä yhden kosketuksen periaatteella, sekä rikostutkinnan esikäsittelytoiminnasta. Rikostorjuntatoiminto vastaa myös muusta päivittäisrikostutkinnasta. Toimintoon on keskitetty myös tukipalveluita, kuten tekninen rikostutkimuskeskus, analyysi- ja tiedusteluryhmä sekä rikostutkinnan asiakirjahallinto ja arkisto. Päivittäin yksiköstä lähtee syyttäjälaitokseen noin 60 esitutkintapöytäkirjaa.
Ammattimainen rikollisuus -toiminto Toiminnossa tutkitaan käyttörikoksia vakavammat huumausainerikokset, törkeät omaisuusrikokset sekä ryöstöt. Toiminto vastaa myös järjestäytyneeseen ja vakavaan rikollisuuteen liittyvästä paljastamisesta ja rikostutkinnasta sekä rajat ylittävän rikollisuuden tutkinnasta.
Väkivaltarikokset-toiminto Toiminto vastaa törkeiden väkivaltarikosten ja henkirikosten tutkinnasta, kuolemansyyn tutkinnasta ja kadonneita henkilöitä koskevasta tutkinnasta.
Toiminnossa toimii myös useita erityisryhmiä, joilla on omat vastuualueet. Näitä ovat seksuaalirikostutkinta, lähisuhdeväkivaltarikostutkinta, lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinta, yleisvaarallisten ja luonnonvararikosten tutkinta (ympäristö- ja eläinrikokset) ja nuorisorikosten tutkintaryhmä.
Talous- ja petosrikokset -toiminto