Laamanni on käräjäoikeudessa viraston päällikkötuomarin virkanimike. Laamannin virkaan nimitettävän on oltava oikeustieteen kandidaatin tai maisterin tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on tehtävän hoitamiseen tarvittava taito ja kokemusta tuomarin tehtävän hoitamisesta.
Historia Aikoinaan laamanni-nimitystä on käytetty suurvalta-ajan Ruotsissa toimineesta korkeasta virkamiehestä, joka toimi maakunnan luottamusmiehenä. Sana laamanni tulee muinaisruotsin sanasta laghman, joka tarkoitti kirjaimellisesti lakimiestä. Laamannin tehtävänä oli esittää, selittää ja kehittää lakia sekä toimia maakuntakäräjien puheenjohtajana. Myöhemmin laamanni oli vain virkapiirinsä tuomari.
Suomessa laamannin toiminnasta ensimmäinen merkintä on vuodelta 1324. Vuonna 1435 Suomen laamannikunta jaettiin kahteen pienempään laamannikuntaan, Etelä- ja Pohja-Suomeen. Laamannikuntien raja kulki Aurajokea pitkin. Laamanninvirkoja hoitivat usein käytännössä alilaamannit.Marianne Vasara: Oikeustiedettä ulkomailla, s. 9
Laamannien toimet ja laamanninoikeudet lakkautettiin vuonna 1868. Tämän jälkeen nimitys oli käytössä ainoastaan ansioituneelle lakimiehelle anomuksesta myönnettynä laamannin arvonimenä.
Vuoden 1993 alioikeusuudistuksessa laamanni tuli jälleen käyttöön myös virkanimikkeenä. Laamanni korvasi alioikeuden päällikkötuomarin virkanimekkeenä vanhojen kihlakunnanoikeuksien kihlakunnantuomarit sekä raastuvanoikeuksien pormestarit.
Hovioikeudenlaamanni oli hovioikeuden osaston johtajana toimineen tuomarin virkanimike vuodesta 1994Hovioikeuslaki (56/1994) (kumottu) 3 § vuoteen 2019Tuomioistuinlaki (673/2016) 24 luku 5 §.
Karjalan laamanni Vaikka maa jaettiin 1435 kahteen laamannikuntaan, Karjalaan syntyi lisäksi oma, ja laamannikunnan laamannin asetti todennäköisesti Viipurin linnanpäällikkö. Laamannin valta ei ollut rinnastettavissa kahteen muuhun laamanniin, sillä hänellä ei ollut tuomiovaltaa Turun maanoikeudessa. Ensimmäinen Karjalan laamannin tuomio on vuodelta 1447. Ensimmäinen laamanni Viipurissa oli linnanvouti Martti Djekn, toinen Pietari Djekn. Myöhemmin mainitaan Dufva-sukuinen Niilo Pentinpoika ja Mikael Pentinpoika, joka on saattanut olla tehtävässä tilapäisesti tai olla sama kuin Niilo. Vuodelta 1508 on maininta Klaus Åkenpojasta laamannina. Keskiajan viimeiset laamannit Viipurissa olivat Arvid Eerikinpoika Stålarm (vanhempi) ja Olavi Eerikinpoika Stålarm.Veli Holappa, Verot ja oikeuslaitos 1500-1600 luvulla: Keskiaikainen oikeudenkäyttö
Karjalan laamannien virkakaudet 1500-luvulta vuoteen 1680:OssianMesterton, Suomen laamannit, kihlakunnantuomarit, alilaamannit ja lainlukijat 1523–1680
Olavi Eerikinpoika Stålarm 1509–1520 Klaus Åkenpoika Tott 1578–1590 Martti (Mårten) Boije 1590–1596. Aksel Kurki (Kurck) 1596–1599 Arvid Eerikinpoika Stålarm (nuorempi) 1602–1605 (päättymisvuosi epävarma) Arvid Tönnenpoika Wildeman 1607–1617 Axel Oxenstierna 1618 (tarkka vuosi epävarma) Klaus Horn 1624–1634 Karl Bonde 1634 Aksel Lillie 1652–1662 Seved Bååt 1662 Bengt Horn 1674 Krister Horn 1669 Gustav Oxenstierna 1678–1680
Katso myös Laamannikunta Laamannikunta Suomessa laamannin arvonimi Suomessa
Lähteet Käräjäoikeuslaki 581/1993 1 § Pieni tietosanakirja
Viitteet
Luokka:Oikeusalan ammatit Luokka:Oikeuslaitos Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit