thumb|Kaakkois-Eurooppa ennen Karlowitzin rauhaa (ylin kartta) ja sen jälkeen (keskimmäinen kartta). Karlowitzin rauha solmittiin 26. tammikuuta 1699 Osmanien valtakunnan ja pyhän liigan välillä Sremski Karlovcissa, nykyisen Serbian alueella. Se lopetti 16 vuotta kestäneen suuren Turkin sodan. Pyhä liiga oli perustettu vuonna 1684 paavi Autuas Innocentius XI:n aloitteesta. Siihen kuuluivat perustajajäseninä Habsburgien valtakunta (Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Itävalta), Venetsian tasavalta ja Puola-Liettua. Moskovan Venäjä liittyi mukaan vuonna 1686.
Leopold I ja Itävallan armeija voittivat osmanit murskaavasti Zentan taistelussa vuonna 1697. August II Väkevän puolalaisarmeija löi tataarit Podhajcen taistelussa vuonna 1698, mikä lopulta pakotti Osmanien valtakunnan solmimaan Karlowitzin rauhan.
Osmanien valtaamista alueista Podolia palautettiin Puola-Liettualle. Venetsian tasavalta sai Dalmatian. Transilvania, Slavonia ja lähes koko Unkari annettiin Habsburgeille. Osmaneille jäi Unkarista vain Baanaatti.
Itävalta sai hallintaansa Unkarin (lukuun ottamatta Temesvárin baanaattia ja pientä aluetta Itä-Slavoniassa), Transylvanian sekä Kroatian ja Slavonian. Osa takaisin vallatuista alueista liitettiin jälleen Unkarin kuningaskuntaan, kun taas loput järjestettiin Habsburgien monarkian sisällä erillisiksi kokonaisuuksiksi, kuten Transylvanian ruhtinaskunnaksi ja sotilasrajaksi. Osmanit säilyttivät hallussaan Belgradin ja Serbian; Sava-joesta tuli Osmanien valtakunnan pohjoisin raja, ja Bosniasta rajaprovinssi. Karlowitzin rauha merkitsi osmanien valtakauden päättymistä ja Habsburgien vallan nousua Euroopassa.
Lähteet
Luokka:Itävallan sodat Luokka:Puolan sodat Luokka:Osmanien valtakunnan sodat Luokka:Moskovan Venäjän sopimukset Luokka:Unkarin historia Luokka:Transilvanian historia Luokka:Venäjän rauhansopimukset Luokka:1600-luvun kansainväliset sopimukset Luokka:1699