Severi Kurkinen (synt. Hietalin, 3. kesäkuuta 1879 Luopioinen – 24. maaliskuuta 1945 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1910–1917.
Elämä Lapsuus ja nuoruus Severi Kurkinen syntyi itsellinen Iida Loviisa Hietalinin (s. 1848) aviottomana lapsena. Rutiköyhän torpan kasvattina hän kävi vain rippikoulun ja siirtyi jo lapsena työelämään. Kurkinen kiersi eri puolilla maata muun muassa rautatietyömailla.
Politiikassa Vuosisadan vaihteessa työväenliikkeeseen lähtenyt Kurkinen oli muun muassa perustamassa Suomen tie- ja vesirakennustyöläisten liittoa, jonka sihteerinä hän toimi Savonlinnassa 1906-1909. Vuosina 1909–1910 Kurkinen työskenteli sosialidemokraattien piirisihteerinä ja puhujana Joensuussa. Hän toimi myös piirijärjestönsä puheenjohtajana. Lisäksi Kurkinen oli Osuusliike Oma-Avun perustajajäsen ja hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja.
Kontiolahden Niinivaarassa asunut Kurkinen toimi kansanedustajana vuosina 1910–1917. Kurkinen valittiin eduskuntaan vielä lokakuun 1917 vaaleissa, mutta hän pyysi vapautusta jo marraskuussa terveydellisistä syistä. Lääkärintodistuksen mukaan Kurkinen kärsi sepelvaltimotaudista ja kilpirauhassairaudesta. Hänen tilalleen kansanedustajaksi tuli Santeri Louhelainen.
Myöhemmät vaiheet Eduskunnan jätettyään Kurkinen siirtyi edistysmielisen osuustoimintaliikkeen palvelukseen. Hän työskenteli aluksi Osuusliike Oma-Avun myymälähoitajana Kontiolahdella. Sisällissodan aikana Kurkinen oli valkoisten vankina ja päätyi lopulta Kokkolan vankileirille. Sodan jälkeen hän työskenteli Haukivuoren Osuuskaupan johtajana 1918, Keski-Karjalan Osuusliikkeen myymälänhoitajana Kaukolassa ja Kurkijoella 1918–1921, Osuusliike Tarmolan myymälänhoitajana Turussa 1921, Kyläsaaren Osuuskaupan johtajana Porin maalaiskunnassa 1921–1924 sekä Kiikan Osuuskaupan johtajana 1924–1929. Kurkinen toimi myös Porin maalaiskunnan ja Kiikan kuntien tilintarkastajana. Vuonna 1929 Kurkinen valittiin Tapaturmaviraston Helsingin ammattientarkastuspiirin työläistarkastajaksi, jota virkaa hän hoiti kuolemaansa saakka. Kurkinen kuoli Helsingissä 65-vuotiaana. Hänet on haudattu perhehautaan Hietaniemen hautausmaalle.
Perhe Severi Kurkisen puoliso oli Joensuussa syntynyt Ada Maria Nousiainen (1887-1957), jonka kanssa hän avioitui 1909. Pariskunta ei halunnut kirkollista vihkimistä, vaan heidän liittonsa vahvistettiin raastuvanoikeudessa esiaviollista seksiä koskevien naimakaaren pykälien mukaisesti. Perheeseen syntyi kaksi tytärtä ja yksi poika. Heidän vanhin lapsensa oli ministeri Armi Hosia.Liukkonen 2018, s. 67–73.
Ada Kurkinen oli 1900-luvun alkuvuosina Mimmi Haapasalon ohella Joensuun työväenliikkeen merkittävin naishahmo.Liukkonen 2018, s. 50, 66. Hänen isänsä oli kirvesmies, joka vaikutti wrightiläisessä työväenliikkeessä. Kurkinen työskenteli ompelijana ja liittyi Joensuun työväenyhdistykseen 1904. Hän oli Joensuun sosialidemokraattisen naisyhdistyksen ja vaatetustyöntekijäiden ammattiosaston puheenjohtaja sekä sosialidemokraattisen piirijärjestön puheenjohtaja. Kurkinen vaikutti myös Ihanneliitossa ja kirjoitti säännöllisesti Sosialidemokraattisen naisliiton julkaisemaan Työläisnainen-lehteen.Liukkonen 2018, s. 59. Lisäksi hän oli perustamassa Osuusliike Oma-Apua. Myöhemmin Kurkinen oli muun muassa Kyläsaaren sosialidemokraattisen naisyhdistyksen puheenjohtaja sekä Porin maalaiskunnan ja Kiikan kunnanvaltuustojen jäsen. Vuoden 1927 eduskuntavaaleissa hän jäi Satakunnassa varasijalle. Helsinkiin muutettuaan Kurkinen vaikutti muun muassa Kulutusosuuskuntien Keskusliiton Naiset Mukaan -toimikunnassa ja Helsingin sosialidemokraattisessa naisyhdistyksessä sekä kuului Raittiusyhdistys Koiton johtokuntaan.
Lähteet
Luokka:Kansanedustajat Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot Luokka:Suomen sisällissodan punaiset Luokka:Pohjois-Karjalan vaalipiiri Luokka:Vuonna 1879 syntyneet Luokka:Vuonna 1945 kuolleet