Sadankomitea on suomalainen pasifistinen ja antimilitaristinen, puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton rauhanjärjestö. Sadankomitea on perustettu vuonna 1963. Tavoitteekseen se ilmoittaa muun muassa aseidenriisunnan, yleisen asevelvollisuuden lakkauttamisen, yhteiskunnan militarististen rakenteiden purkamisen, turvallisuuspolitiikan muuttamisen sellaiseen suuntaan, että sen lähtökohtana on kansalaisten hyvinvointi, ihmisoikeudet, demokratia sekä kansainvälisen yhteistyön lisäämisen.
Sadankomitea on saanut vuosittain valtionavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Vuonna 2016 avustus oli 43 900 euroa. Rauhantyön edistämisen määrärahoja leikattiin kahtena peräkkäisenä vuotena, ja vuoden 2017 osalta momentti poistettiin kokonaan. Sadankomitea sai vuonna 2023 oikeusministeriön rauhantyön yleisavustusta 124 000 euroa, ja se kattoi 29 prosenttia liiton rahoituksesta. Tuki loppui vuodeksi 2025.
Historia Sadankomitean esikuvana, myös nimen osalta, toimi brittiläinen sodanvastainen komitea , joka oli saanut nimensä perustamisasiakirjansa sadasta alkuperäisestä allekirjoittajasta, ja etenkin sen puheenjohtaja, filosofi Bertrand Russell. Idean toivat Englannista Suomeen Kalevi Suomela ja Osmo Apunen. Uudelle rauhanjärjestölle synnytti tarpeen se, että muita rauhanjärjestöjä vierastettiin 1960-luvun ikäpolven parissa; Rauhanpuolustajia pidettiin Neuvostoliittoon kallellaan olevana ja kristillishenkistä Rauhanliittoa taas vanhoillisena.
Sadankomitealaiset korostivat puoluepoliittista ja uskonnollista sitoutumattomuuttaan. Järjestö arvosteli perinteistä ”automaattisesti opittua” isänmaallisuutta ja etsi rationaalisia perusteita turvallisuuspoliittiselle ajattelulle. Järjestön kasvun vuosia olivat etenkin 1964–1965. Vuonna 1966 perustettiin Ydin-lehti ajamaan sadankomitealaista asiaa. Sadankomitean ydinpiirin jäseniä olivat muun muassa Ilkka Taipale, Johan von Bonsdorff, Kati Peltola, Pekka Peltola sekä Jaakko Blomberg.
Sadankomitea puolusti aseistakieltäytymiseen yllyttäviä puheita helmikuussa 1969 pitänyttä Erik Schülleriä ja alkoi kerätä niin sanottua yllytysadressia vastustaakseen sitä, että aseistakieltäytymiseen yllyttäminen oli laitonta. Adressiin kirjoittivat nimensä esimerkiksi Kaj Chydenius, Jörn Donner, Ville Komsi, Pentti Laine, Paavo Lipponen, Ilkka Taipale ja Erkki Tuomioja.Metsämäki & Nisula 2006, 202. Seurauksena olivat niin sanotut yllytysoikeudenkäynnit.
Perustajiin kuuluvan Kalevi Suomelan mukaan Sadankomitean hegemonia nuoren älymystön parissa murtui vuosina 1969–1970, kun vasemmisto järjestäytyi uudelleen Tšekkoslovakian miehityksen jälkeen. Taistolaisuus nousi hallitsevaksi vasemmistolaiseksi suuntaukseksi yliopistomaailmassa. Järjestö jatkoi kuitenkin toimintaansa ja muun muassa Erkki Tuomioja toimi vaikuttajana komiteassa. Toimintaan toivat uutta intoa Yhdysvaltain keskimatkan ydinohjusten vastainen liikehdintä 1980-luvulla sekä Irakin sodan vastainen toiminta 2000-luvulla.
Toiminta Sadankomitean puheenjohtajana on toiminut Silvia Modig ja varapuheenjohtajana Nora Luoma. Nykyinen puheenjohtaja on Anni Lahtinen ja varapuheenjohtaja Simo Hellsten. Pääsihteerinä työskentelee Jarmo Pykälä. Aiemmin puheenjohtajina ovat toimineet muun muassa Kalle Kallio, Jan Koskimies, Ville Hulkkonen, Outi Ojala, Kalevi Suomela, Maarit Sinervo, Ilkka Taipale, Risto Heiskala, Kimmo Kiljunen ja Folke Sundman. Järjestö julkaisi aiemmin Pax-verkkolehteä yhdessä Suomen Rauhanliiton kanssa.
Rauhanpalkinto Sadankomitea on jakanut vuodesta 1978 rauhanpalkinnon. Se on jaettu yleensä itsenäisyyspäivänä. Palkinto on keraamikko Miia Kallion Rauhanlaiva.
1978: Alvar Sundell 1979: Elvi Sinervo ja Ville Komsi 1980: Hilkka Pietilä ja Aagot Jung 1981: Naisasialiitto Unioni ja Naiset Rauhan puolesta 1982: Seppo Rustanius, Vesa Toljonen ja Eero Ojanperä 1983: Siviilipalvelusmiesliitto ja Tiina Pikkaraisen valitsijayhdistys 1984: Pertti Haaparanta 1985: AKT 1986: Lars Dufholm 1987: Lars D. Eriksson 1988: Eva Isaksson 1989: Kehitysmaakauppaliike 1990: Siviilipalvelusmiesten lakkokomitea 1991: Antti Vahtera 1992: Ilkka Taipale 1993: Fenix-ryhmä 1994: Heikki Hiilamo ja Simo Sipola 1996: Estelle 1997: Kulttuurikeskus Caisa 1998: Aurantakoja-liike 1999: Mauno Koivisto 2000: Hannu Reime 2001: Suomen Attac
2002: Jukka Paarma 2003: Elina Sana 2004: Reilun kaupan edistämisyhdistys 2005: Crisis Management Initiative 2006: Suomen PEN 2007: Turun Mikaelinseurakunta 2008: Jacob Söderman 2009: Siemenpuu-säätiö 2010: Sovittelufoorumi 2011: Ritva Siikala ja kansainvälinen taidekeskus Kassandra 2012: Vapaa liikkuvuus -verkosto 2013: Tarja Halonen 2014: Suomen EAPPI-ohjelma 2015: Sakari Timonen 2016: Kyyjärven kunta 2017: Vuolle Setlementin Radinet-hanke 2018: Jarna Petman 2019: Antti Kuronen 2020: Miriam Attias 2021: Ville Suhonen 2022: Noora Kotilainen ja Susanna Hast 2023: Laura Lodenius 2024: Rauhan isoäidit 2025: Rauhankahvila Fredrika
Rahoitus Rahoituksen lähde2018201720162015201420132012 Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille 10 000 € 10 000 € 10 000 € 10 000 € 10 000 € 10 000 € 10 000 €
Puheenjohtajat Seuraavat henkilöt ovat toimineet Sadankomitealiiton ja Suomen Sadankomitean puheenjohtajina:Kristiina Hallman: Tottelisinko? Suomalaista sadankomiteaa vuodesta 1963, s. 181–184. Suomen Sadankomitealiitto, Helsinki 1986. 1966: Pekka Peltola 1967: Tarja Flemming 1968: Kalevi Suomela 1969: Johannes Pakaslahti 1970: Ilkka Taipale 1971: Pentti Ristikartano 1972–1974: Ilkka Taipale 1975: Kimmo Kiljunen 1976: Pertti Hokkanen 1977–1981: Kalevi Suomela 1982–1986: Folke Sundman 1988–1992: Erkki Tuomioja 2004–2010 Kalle Kallio 2011–2012: Outi Ojala 2013: Ville Hulkkonen 2014: Jan Koskimies 2015–2018: Timo Mielonen 2019: Johanna Kelhu 2020–2022: Kaisu Kinnunen 2023: Silvia Modig 2024: Simo Lahtinen
Lähteet Kansan Uutisten Viikkolehti 4.6.2004. Metsämäki, Mikko & Nisula, Petteri 2006: Aktivistit: Suomalaisten kansalaisliikkeiden tarina. Helsinki: Edita.
Viitteet
Kirjallisuutta
Sumuvuori, Johanna (toim.): Rauhan ytimessä: Sadankomitea 50 vuotta. Helsinki: Into Kustannus, 2013. .
Aiheesta muualla Sadankomitea Pax-verkkolehti Ydin-lehti
Luokka:Suomalaiset rauhanjärjestöt Luokka:Aseistakieltäytyminen Suomessa