Robert Bárány (1876 – 1936) oli itävaltalainen lääketieteilijä. Hän sai lääketieteen Nobelin palkinnon vuonna 1914 tasapainoelimiin liittyvistä tutkimuksistaan.
Bárány syntyi, kasvoi ja opiskeli Wienissä, mutta vietti muutamia vuosia Saksassa suoritettuaan lääketieteen tutkintonsa vuonna 1900. Saadessaan tiedon Nobelista hän oli venäläisellä sotavankileirillä; hän oli toiminut Itävallan armeijan siviililääkärinä. Punaisen ristin ja Ruotsin prinssin pyynnöstä hänet vapautettiin. Elämänsä loppupuolella hän asui Ruotsissa ja työskenteli Uppsalan yliopistossa.
Bárány oli korvatautien dosentti Wienin yliopistossa. Hän tutki etupäässä sisäkorvassa olevan tasa-painoelimen (vestibulaarielin) fysiologiaa ja patologiaa sekä pikkuaivojen tauteja, ja teki alallaan siksi huomattavia ja käänteentekeviä havaintoja, että hän sai ansioidensa tunnustukseksi jo 38-vuotiaana vuoden 1914 Nobel-palkinnon. Hän oli tällöin itse venäläisten sotavankina Kaspianmeren takaisella alueella sijaitsevassa Mervin kaupungissa. Hän oli tieteellisen kiinnostuksensa vuoksi mennyt vapaaehtoisena lääkärinä Itävalta-Unkarin armeijaan ja joutunut sotavangiksi Przemyslin linnoituksessa.Bárány, Robert, Tietosanakirja. Osa 11, palsta 134. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1922
Lähteet
Aiheesta muualla Harvinainen almu - kymmenen savuketta Nobelin palkinnonsaajalle! Muuan hupainen tapaus maailmansodan aikana Haaparannassa, Hakkapeliitta, 11.2.1936, nro 6, s. 24, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Itävaltalaiset lääkärit Luokka:Vuonna 1876 syntyneet Luokka:Vuonna 1936 kuolleet Luokka:Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon saajat