Mauno "Manne" Heinonen (18. helmikuuta 1911 Lahti, Suomen suuriruhtinaskunta – 2. maaliskuuta 1940 Turkinsaari, Viipurin maalaiskuntahttp://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=509510&raportti=1) oli suomalainen pesäpalloilija ja koripalloilija.
Heinonen pelasi kaksi pesäpallon Itä–Länsi-ottelua. Lahden Mailaveikkojen suomenmestaruusjoukkueessa Heinonen pelasi vuosina 1930–32.
Koripallossa Heinonen kuului historialliseen joukkueeseen, joka Suomesta ensimmäisen kerran osallistui EM-kilpailuihin Liettuan Kaunasissa 1939. Heinonen pelasi kaikissa Suomen seitsemässä ottelussa.
Koulutus ja yksityiselämä Heinonen syntyi maalarimestari Hugo Heinosen (1884–1931) ja vaimonsa Sievän o.s. Heikkilä (1883–1963) toiseksi lapseksi; isoveli oli taidemaalari Aarre Heinonen (1906–2003) ja pikkuveli palohälytysmestari, sittemmin kamreeri Tauno Heinonen (1920–2002).Kari Kukkanen ja Elo Tuisku-Heikkilä: Tuisku-Camenæus: sukukirja 4. [Helsinki]: Tuisku-Camenæus[-]sukuseura, 1993. . Sivut 92–93 Mauno Heinonen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1932 ja valmistui voimistelunopettajaksi neljä vuotta myöhemmin. Vuonna 1937 hän kirjoittautui Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteelliseen osastoon. Heinonen toimi opettajana Lahdessa ja Helsingissä ennen siirtymistään vuonna 1938 Helsingin kaupungin kiinteistötoimiston palvelukseen halli- ja torikaupan valvojaksi.Helsingin kaupungin kunnalliskalenteri. 15 (1939). [Helsinki]: Helsingin kaupungin tilastotoimiston julkaisema, 1939. Sivu 29 Heinonen oli naimisissa Anitra Karton kanssa vuodesta 1938 aina kuolemaansa, vuoteen 1940 asti. Urheilun ohella Heinonen soitti viulua Helsingin yliopiston Hämäläis-osakunnan orkesterissa.Antti O. Arponen, Markku Kasila ja Vesa-Matti Peltola: He antoivat kaikkensa: viime sodissa menehtyneet suomalaiset mestariurheilijat. Helsingissä: Auditorium, 2014. (sidottu). Sivu 122
Kaatuminen talvisodassa Reservin luutnantti Heinonen palveli Jalkaväkirykmentti 11:ssä eli niin kutsutussa Ässä-rykmentissä. Heinonen kaatui takaraivoon osuneesta kranaatista puolustustaisteluissa maaliskuun toisen päivän aamuna. Myöhemmin samana päivänä kaatui tunnettu suomalainen miekkailija Hille Kaisla, joka oli Heinosen tavoin Ässä-rykmentin sotilas. Kaisla ja Heinonen johtivat kaatuessaan vierekkäisiä joukkueita. Heinonen on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.Antti O. Arponen, Markku Kasila ja Vesa-Matti Peltola: He antoivat kaikkensa: viime sodissa menehtyneet suomalaiset mestariurheilijat. Helsingissä: Auditorium, 2014. (sidottu). Sivu 123
Saavutukset Pesäpallo Pelaajana 3 SM-kultaa: 1930, 1931, 1932 1 SM-hopea: 1933 3 SM-pronssia: 1934, 1936, 1938 5 Itä-Länsi-ottelua: 1933, 1934, 1936, 1938, 1939
Pesäpallotuomarina Miesten Itä-Länsi-tuomari: 1935
Lähteet Koripallon maajoukkueprofiili Suomen Koripalloliitto
Profiili fiba.com
Viitteet
Luokka:Suomalaiset koripalloilijat Luokka:Suomalaiset pesäpalloilijat Luokka:Pesäpallotuomarit Luokka:Suomalaiset opettajat Luokka:Suomalaiset toisessa maailmansodassa kaatuneet Luokka:Vuonna 1911 syntyneet Luokka:Vuonna 1940 kuolleet