Harmaapääaratti (Aratinga weddellii) on eteläamerikkalainen papukaija, jonka elinympäristö ulottuu Kaakkois-Kolumbiasta Itä-Peruun ja Koillis-Boliviaan sekä Luoteis-Brasiliaan. Emile Deville kuvaili lajin holotyypin Pebasista Amazonin yläjuoksulta 1851.IBC
Harmaa-aratti luetteloitiin erääseen suomenkielisten lintulajien nimiluetteloon erehdyksessä nimellä harmaapääaratti ennen virheen poistoa.
Koko ja ulkonäkö Harmaapääaratti on pienimpiä Aratinga-suvun aratteja. Se on pituudeltaan noin 28 senttinen, josta noin puolet on kiilamaisesti kapenevaa pyrstöä, ja se painaa yleensä noin 95-115 grammaa.
Se on suurimmaksi osaksi vihreä lintu, jonka siiven ja pyrstön yläpintojen kärjissä on sinistä väritystä. Siipien ja pyrstön alapinnat ovat harmahtavat. Nimensä mukaisesti harmaapääaratin pää on harmaa. Silmää ympäröi vaalea ihorengas. Nokka on kokonaan musta ja koivet harmaat. Poikasten silmät ovat tummat, aikuisten vaaleanharmaat.
Lemmikkinä alt=Harmaapääaratin poikanen|vasen|pienoiskuva|Poikanen (tunnistaa tummista silmistä) lemmikkinä Suomessa harmaapääaratti on hyvin harvinainen lemmikki, mutta esimerkiksi USA:ssa sen asema on vankempi.
Lajin hoito ei eroa juuri lemmikkilintujen perushoidosta. Voidakseen hyvin se tarvitsee omanlajisen tai vähintään samaa sukua olevan lintutoverin, runsaasti tilaa, lajityypillisiä tarpeita tyydyttävän ruokavalion, riittävästi virikkeitä, lintulähtöiset käsittely- ja koulutustavat sekä päivittäistä vapaanaoloa häkistä turvalliseksi tehdyssä sisätilassa. Aratinga-arattia hankkiessa tulee varautua lintujen ääneen: se on kova ja linnut ovat äänessä paljon.
Laji kuuluu CITES II/B -liitteeseen, jolloin sillä tulee vankeudessa olla yksilöön yhdistettävissä oleva alkuperätodistus. Ilman alkuperätodistusta tai siihen verrattavia papereita linnun myyminen, pesittäminen ja kaupallinen esilläpito esim. kotieläinpihalla on kiellettyä.
Lähteet
Luokka:Viheraratit