Viittomakielten päivä on vuosittain 12. helmikuuta, kuurojenopetuksen isän Carl Oscar Malmin syntymäpäivänä, vietettävä juhlapäivä. Päivä on tarkoitettu Suomessa käytettävien viittomakielten, suomalaisen viittomakielen ja suomenruotsalaisen viittomakielen, juhlapäiväksi.
Juhlapäivän viettämisestä päätti Kuurojen Liiton liittokokous vuoden 2009 kokouksessa, ja ensimmäistä viittomakielen päivää juhlittiin 12. helmikuuta 2010. Vuonna 2024 Kuurojen Liiton liittokokous hyväksyi esityksen päivän nimen muuttamisesta viittomakielten päiväksi.
Viittomakielten päivänä luovutetaan Vuoden viittomakieliteko -tunnustuspalkinto.
Helsingin kaupunki päätti hyväksyä valtuustoaloitteen viittomakielten päivän liputuksesta vuonna 2015. Myös Oulun kaupunki liputtaa vuosittain viittomakielten päivänä.
Palkitut Vuoden viittomakieliteko -palkinto myönnetään vuosittain. Palkinnon ovat saaneet:Vuoden viittomakieliteko, Palkitut ja perustelut Kuurojen liitto, viitattu 10.3.2019 2009: kansanedustaja Erkki Virtanen, tahto puolustaa viittomakielisten kielellisiä oikeuksia vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelulakiin liittyvässä eduskuntakäsittelyssä. 2010: Rikalan perhe, edistänyt viittomakielen näkyvyyttä niin valtakunnallisessa mediassa kuin muuallakin. 2011: Kirkkohallituksen viittomakielen kääntäjät, Tarja Sandholm ja Tomas Uusimäki, Raamatun ja muiden kirkollisten tekstien käännöstyötä tehdessään muun muassa luoneet viittomia keskeisille teologisille käsitteille sekä Raamatun henkilöille ja paikoille. 2012: Suomen kansallisooppera, tarjonnut esityksiään viittomakielelle tulkattuina. 2013: lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, toiminnassaan nostanut esiin kuurojen lasten oikeuksia. 2014: kansanedustaja Mikaela Nylander, toiminut aktiivisesti viittomakielten aseman edistämiseksi sekä eduskunnassa että muissa yhteyksissä. 2015: ihmisoikeusaktivisti Katja Merentie, kansalaisaktivisti toiminnassa kuurojen pakolaisten hyväksi. 2016: Yleisradio Oy, erityisesti viittomakielinen uutis- ja ajankohtaistoiminta. 2017: projektitutkija, kirjailija Juhana Salonen, kirja Viiton – olen olemassa yhdessä työryhmänsä kanssa.Vuoden viittomakieliteko 2017: Viiton - olen olemassa, Kuurojen liitto 14.2.2018 2018: sähköinsinööri Tomas Vaarala, tuonut esiin syrjintää (myönnetty 2019).Kilpeläinen, Ilkka Viittomakielen päivän tunnustuspalkinto kuurolle insinöörille Tomas Vaaralalle, Yle, uutiset 12.2.2019 2019: päiväkoti Franzenia, Helsinki, perustanut viittomakielisen ryhmän sekä kuuroille että kuuleville viittomakielisille lapsille. 2020: valtioneuvoston kanslia, kehittänyt viittomakielistä tulkkausta tiedotustilaisuuksissaan ja näyttänyt tässä esimerkkiä muille toimijoille. 2021: VIKKE-hanke; viittomakielisten lasten kielellisen kehityksen arviointi, kartoitus ja tukitoimenpiteet. 2022: Signmark; osallistui ensimmäisenä kuurona Suomessa Tanssii tähtien kanssa -kilpailuohjelmaan syksyllä 2022 ja nousi yleisön tietoisuuteen positiivisella tavalla. 2023: Miguel Peltomaa; on taiteen ja viihteen kautta lisännyt tietoisuutta viittomakielestä ja viittomakielisistä eri foorumeilla, kuten sosiaalisessa mediassa ja Uuden Musiikin Kilpailussa (UMK). 2024: Jyväskylän yliopiston suomenruotsalaisen viittomakielen korpuksen työryhmä Suomen viittomakieliselle yhteisölle ja erityisesti suomenruotsalaiselle viittomakieliselle yhteisölle erittäin merkittävästä hanketyöstä. 2025: Viittovat perheet ry
Lähteet Viittomakieli sai oman päivänsä, Yle Uutiset 12.02.2010.
Viitteet
Luokka:Suomalaiset juhlapäivät Luokka:Tietoisuuspäivät Luokka:Helmikuun juhlapäivät Luokka:Viittomakieli