Talmikulta () on aiemmin käytetty nimitys, jolla tarkoitettiin eräitä kultaa jäljitteleviä messinkiseoksia.Iso tietosanakirja, WSOY 1995–1997, . Kauppiaat käyttivät seoksesta merkintätapaa Tal. mi-or, joka oli lyhenne Tallois'n puolikullasta. Ranskan or on suomeksi kulta. Tallois oli metalliseoksen ensimmäinen valmistaja. Talmikultaa voitiin muovata esimerkiksi pusertamalla ja painamalla. Siitä valmistettiin epäaitoja, usein ohuella kultakerroksella päällystettyjä koruja.Iso tietosanakirja, Otava 1931–1939. Aidoksi talmikullaksi kutsuttiin seosta, joka sisälsi 90 % kuparia, 9 % sinkkiä ja 1 % kultaa. Sitä käytettiin epäaitona lehtikultana ja esimerkiksi kellonvitjojen materiaalina.Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966. Tavallisia olivat myös seokset, joissa oli 90 % kuparia ja 10 % sinkkiä tai 86,4 % kuparia, 12,2 % sinkkiä, 1,1 % tinaa ja loppu rautaa.
Lähteet
Aiheesta muualla Nordisk familjebok: Talmiguld
Luokka:Metalliseokset