Tosi tarina (; ) on Lukianoksen kirjoittama satiiri. Se kertoo sepitetyn matkakertomuksen kirjoittajan matkasta outoihin paikkoihin outojen kansojen pariin.
Sisältö
Lukianoksen teos käsittää kaksi kirjaa. Lukianos aloittaa teoksensa mainitsemalla matkakertomuksia, jotka muka kertovat kirjoittajien vaelluksista, suurista hirviöistä, raaoista muukalaisista ja oudoista elintavoista. Lukianos sanoo heidän valehtelevan, vaikkakaan ei pidä sitä kovin moitittavana — hänen mukaansa tämä tapa on luonteenomaista myös filosofeille. Hän ilmoittaa haluavansa oman turhamaisuutensa vuoksi myös itse jättää tällaisen kertomuksen jälkipolville. Koska hän ei sanojensa mukaan kuitenkaan ollut kokenut mitään mainittavaa, hänen täytyi valehdella:Lukianos 2003, s. 8.
pienoiskuva|vasen|upright|Avaruushämähäkkejä jossakin Kuun ja Aamutähden välillä. William Strangin kuvitusta Lukianoksen teoksen englanninkieliseen painokseen vuodelta 1894. Näin Lukianoksen teos on kaikkea muuta kuin nimensä mukainen ”tosi tarina” — se on satiiri kaikista ihmeellisistä tosiksi väitetyistä tarinoista.
Ensimmäinen kirja kertoo Lukianoksen kumppaneineen aloittamasta suuresta purjehdusmatkasta, joka suuntautui läntiselle valtamerelle. Suuri pyörremyrsky nostaa laivan ilmaan ja vie sen Kuuhun.Lukianos 2003, s. 9–12. Lukianos kertoo muun muassa Kuun ja Auringon asukkaiden välisestä sodasta, joka johtui Aamutähden asuttamista koskevasta kiistasta. Lukuisiin ja erikoisiin sotajoukkoihin kuuluu mm. Korppikotkaratsastajia, Lehtisiipisiä, Kirppuampujia, Tuulenjuoksijoita ja Pilvikentaureja. Auringon joukot voittavat, ja lopuksi solmitaan rauha.Lukianos 2003, s. 13–18.
Myöhemmin purjehdusta jatketaan. Laiva joutuu valaan vatsaan. Siellä käydään toinen sota valaan sisälle päätyneiden ja siellä asuvien kansojen kesken.Lukianos 2003, s. 19–31.
Teoksen toinen kirja alkaa paolla valaan vatsasta. Seurue sytyttää valaan sisällä olevan metsän palamaan, minkä seurauksena valas kuolee kolmessatoista päivässä.Lukianos 2003, s. 32–33.
Tämän jälkeen Lukianoksen seurue päätyy erinäisten vaiheiden kautta Siunattujen saarelle, sankarien maille. Täällä he tapaavat tunnettuja vainajia, kuten Aias, Theseus, Menelaos, Helena ja Homeros.Lukianos 2003, s. 36–40. Lukianos kyselee Homerokselta epäselvistä asioista, kuten tämän kotipaikasta, epäperäisinä pidettyjen teosten alkuperästä, sekä siitä, miksi tämä aloitti Iliaan laulamalla Akhilleuksen vihasta.Lukianos 2003, s. 42.
Paikalla on myös filosofeja, kuten Sokrates, Diogenes sekä joukko Epikuroksen seuraajia. Samalla Lukianos pääsee jälleen pilkkaamaan filosofeja: Platon ei ollut paikalla, koska asui kuvitteellisessa kaupungissa, jossa noudatti itse kirjoittamiaan lakeja; stoalaisista paikalla ei ollut ketään, sillä he olivat vielä kiipeämässä hyveen jyrkkää rinnettä; ja akateemikot väittelivät siitä, oliko saarta edes olemassa.Lukianos 2003, s. 40–47.
Teoksen loppupuolella päädytään vielä muun muassa unien maailmaan, sekä tavataan Härkäpäitä ja Aasinjalkaisia.Lukianos 2003, s. 48–
Lähteet
Kirjallisuutta
Lukianos: Tosi tarina. Teoksessa
Aiheesta muualla
Lucian: A True Story Lucian: The True History
Luokka:Antiikin kreikkalaiset romaanit Luokka:Lukianoksen teokset