Kapeaosmankäämi (Typha angustifolia) on osmankäämeihin kuuluva monivuotinen, rantavesissä kasvava kasvi. Laji on yleinen suuressa osassa Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa.

Ulkonäkö ja koko thumb|220px|left|Kapeaosmankäämin kukinto.

Kapeaosmankäämi kasvattaa 1,5–2 metriä, joskus jopa 3 metriä pitkän, melko ohuen varren. Juurakko on suikerteleva ja sisältä taikinamainen. Pitkät, vihreät lehdet kasvavat kaljussa varressa vuorottain, enimmäkseen varren tyviosasta, ja ulottuvat usein kukintoa korkeammalle. Lehdet ovat tavallisesti noin 7 mm leveitä, tasasoukkia, litteitä, jäykähköjä ja hohkaisia. Lehden tuppi on pitkä ja tiiviisti vartta ympyröivä. Lehden kärkiosa on kierteinen. Varren kärjessä sijaitseva tiivis, lieriömäinen kukinto on kaksiosainen. Kukinnon yläosassa sijaitsevat hedekukat ja alaosassa sijaitsevat emikukat ovat selvästi toisistaan erillään. Kanelinruskea emikukkaosa kasvaa 15–20 cm pitkäksi ja 1–1,5 cm paksuksi. Kapeaosmankäämi kukkii Suomessa heinä-elokuussa.Retkeilykasvio 1998, s. 524. Kasvin suurimmissa kukinnoissa voi olla jopa yli 100 000 pientä kukkaa.

Kapeaosmankäämi muistuttaa läheisesti leveäosmankäämiä (Typha latifolia), mutta jälkimmäisen lehdet ovat leveämpiä ja hede- ja emikukkaosat yhteenkasvaneita. Lajit voivat myös risteytyä keskenään.

Levinneisyys Kapeaosmankäämiä tavataan suurimmassa osassa Eurooppaa aivan pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Euroopasta levinneisyysalue jatkuu yhtenäisenä Pohjois-Afrikkaan, sekä satunnaisempana Keski-Aasian kautta Keski-Siperiaan. Lisäksi lajia kasvaa myös Yhdysvaltain itä- ja keskiosissa. Suomessa kapeaosmankäämi on paikoitellen yleinen Etelä-Suomessa varsinkin rannikkoalueilla linjan Pori–Tampere–Lappeenranta eteläpuolella. Harvinaisena ja hyvin satunnaisesti lajia kasvaa aina Kokkolan korkeudelle saakka.Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Kapeaosmankäämin levinneisyys Suomessa. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 8.12.2010.Kuopion katoava kasvimaailma 2002, s. 105.

Elinympäristö Kapeaosmankäämi kasvaa melko syvässä vedessä rehevissä järvissä ja vähäsuolaisissa murtovesilahdissa. Kasvupaikat ovat yleensä liejupohjaisia.

Käyttö Kapeaosmankäämiä on aikaisemmin hyödynnetty monin tavoin. Kasvin lehtiä käytettiin entisaikaan viljalyhteiden sitomiseen. Lisäksi leveäosmankäämin tavoin kasvin kukintoja käytettiin tyynyjen täytteenä untuvien kanssa. Paksua juurta on entisaikoina käytetty hätäravintona. Myös kapeaosmankäämin pieniä kevätversoja voi syödä raakana tai keitettynä. Lajia viljellään nykyään jonkin verran koristekasvina ja käytetään kuivakukkana.

Lähteet Kuopion katoava kasvimaailma. Toim. Renvall, Pertti & Fagerstén, Reino & Knuutinen, Jorma & Vainio, Outi. Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja 6. Kuopio 2002. Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet

Aiheesta muualla Laji.fi: Kapeaosmankäämi (Typha angustifolia) Kasviatlas 2018: Kapeaosmankäämin (Typha angustifolia) levinneisyys Suomessa LuontoPortti: Kapeaosmankäämi (Typha angustifolia) Pohjolan kasvien pauloissa: Typha angustifolia - kapeaosmankäämi JSTOR Global Plants: Typha angustifolia Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Typha angustifolia Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Typha angustifolia United States Department of Agriculture (USDA): Typha angustifolia Flora of China: Typha angustifolia

Luokka:Osmankäämit