thumb|262px|Växjön kunnan alueella sijainneet pitäjät. thumb|500px|right|Nykullan kylä entisessä Tjuredan pitäjässä Växjössä.

Växjön kunta () on Kronobergin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Växjö.

Kunnan maapinta-ala on 1 665,45 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 95 995 henkeä (31.12.2021).

Vuonna 2007 kunnassa oli 139,29 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 8,3 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys Nykyisen Växjön alueella on aiemmin sijainnut 29 kunnallishallinnollista yksikköä, jotka muodostettiin vuoden 1862 kuntauudistuksessa. Växjön maalaiskuntaan perustettiin Växjö Östregårdin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1919. Se lakkautettiin, kun maalaiskunta liitettiin Växjön kaupunkiin vuonna 1940.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Växjön alueelle muodostettiin 10 "suurkuntaa": Bergunda (Bergunda, Öja ja Öjaby) Braås (Drev, Dädesjö, Hornaryd ja Sjösås) Hovmantorpin kauppala (Hovmantorpin kauppala ja Furubyn maalaiskunta) Lammhult (Aneboda, Asa ja Berg) Linneryd (Linneryd ja Nöbbele) Mellersta Kinnevald (Dänningelanda, Kalvsvik, Tävelsås ja Vederslöv) Moheda (Moheda, Mistelås, Ormesberga, Slätthög ja Ör) Rottne (Gårdsby, Söraby, Tjureda ja Tolg) Väckelsång (Väckelsång, Jät ja Uråsa) Östra Torsås (Östra Torsås ja Tegnaby. Tegnabyhyn oli jo vuonna 1941 liitetty Hemmesjö.).

Braås, Lammhult, Rottne sai nimensä kunnan alueella sijainneesta taajamasta. Mellersta Kinnevald puolestaan sijaitsi Kinnevaldin kihlakunnan keskiosissa.

Vuonna 1971 muodostettiin Växjön kunta yhdistämällä kaupunkiin kokonaan tai osittain edellä mainitut "suurkunnat". Vuotta 1952 edeltäneistä kunnista Moheda, Mistelås ja Slätthög liitettiin Alvestaan, Hovmantorpin kauppala Lessebohon sekä Linneryd ja Väckelsång Tingsrydiin. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin myös yhteen kuntamuotoon, joten Växjön kaupungista tuli nykyinen Växjön kunta.

Vaakuna Nykyinen vaakuna on entisen Växjön kaupungin vaakuna. Kuntaan osin kuuluvalla entisellä Hovmantorpin kauppalalla oli myös oma vaakuna.

Väestönkehitys

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa. Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä(31.12.2015) % Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet14 70516,7 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla4 3955,0 Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla5 2536,0 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa63 75572,4

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 378 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 414 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 192 814 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 70 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti: 0–17-vuotiaat: 20,7 % 18–64-vuotiaat: 61,7 % 65 vuotta täyttäneet: 17,7 %

Elinkeinot Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Taajamat

Kunnassa on 12 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 86,1 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 11 533 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

# Taajama Väkiluku(31.12.2010) 1 Växjö 60 887 2 Rottne 2 354 3 Ingelstad 1 674 4 Braås 1 547 5 Lammhult 1 459 6 Gemla 1 342 7 Åryd 684 8 Åby 456 9 Furuby 372 10 Nöbbele 257 11 Tävelsås 225 12 Björnö 215

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Åbyn taajaman nimenä on joskus ollut myös Åbyfors.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia: Bergsnäs Böksholm Sandsbro

Luettelossa mainituista taajamista Bergsnäs ja Sandsbro ovat sittemmin kasvaneet yhteen Växjön taajaman kanssa.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat: Bramstorp Brittatorp Böksholm Dädesjö Dänningelanda Ekesås och Långarör Ellanda Evedal och Hultet Gransholm Kalvsvik Marhult* Nöbbele Odenslanda Risinge Rydet Tolg Vederslöv

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Marhult kuuluu osin myös Uppvidingen kuntaan.

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010: Del av Jät Kalvsvik Kronoberg Stora Nybygget

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Växjön kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin: Växjö Norra (30 valtuutettua) Växjö Södra (31 valtuutettua) Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Växjön kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Piirit pienoiskuva|oikea|Kartta Växjön kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin: Anebodan piiri Asan piiri Bergin piiri (Småland) Bergundan piiri Drevin piiri Dädesjön piiri Dänningelandan piiri Furubyn piiri Gårdsbyn piiri Hemmesjö-Tegnabyn piiri Hornarydin piiri Jätin piiri Kalvsvikin piiri Nöbbelen piiri Ormesbergan piiri Sjösåsin piiri Skogslyckanin piiri Sörabyn piiri Teleborgin piiri Tjuredan piiri Tolgin piiri Tävelsåsin piiri Uråsan piiri Vederslövin piiri Växjön Marian piiri (Växjö Maria distrikt) Växjön tuomiokirkkopiiri (Växjö domkyrkodistrikt) Öjabyn piiri Öjan piiri (Småland) Örin piiri (Småland) Östra Torsåsin piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat: Växjö domkyrkoförsamling Furuby Sjösås Dädesjö Hemmesjö med Tegnaby Östra Torsås Nöbbele Uråsa Jät Kalvsvik Tävelsås Vederslöv-Dänningelanda Öja Bergunda Öjaby Gårdsby Söraby, Tolg och Tjureda Aneboda-Asa-Berg Ör-Ormesberga Skogslyckan Växjö Maria Teleborg

Historialliset seurakunnat Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin. Aneboda Asa Berg Bergunda Drev Dädesjö Dänningelanda Eke* Furuby Gårdsby Hemmesjö med Tegnaby (Hemmesjö) Hornaryd Jät (Östra Jät) Kalvsvik Norraby* (Norra Rottne) Nöbbele Ormesberga Sjösås Skogslyckan Söraby (Rottne, Södra Rottne) Tegnaby Tjureda Tofta* Toig Tävelsås (Tävelsås med Tofta) Uråsa Vederslöv Västra Jät* Växjö domkyrkoförsamling (Växjö, Växjö stadsförsamling) Växjö hospitalsförsamling* Växjö landsförsamling* Växjö mosaiska Öja Öjaby Ör Östra Torsås (Torsås)

Kirkot

Lähteet

Aiheesta muualla

Växjön kunnan kotisivut

*