Astri Birgitta Trotzig (o.s. Kjellén; 11. syyskuuta 1929 Göteborg – 14. toukokuuta 2011 Lund) oli ruotsalainen kirjailija, Ruotsin akatemian jäsen (tuoli nro 6) vuosina 1993–2011. Hän syntyi Göteborgissa ja vietti nuoruutensa Kristianstadissa.
Elämänvaiheet Birgitta Trotzigin vanhemmat olivat opettajia. Perhe muutti Göteborgista Kristianstadiin vuonna 1937, ja vanhemmat työskentelivät siellä ranskan- ja englanninopettajina. Trotzig opiskeli Göteborgin yliopistossa kirjallisuus- ja taidehistoriaa. Hän avioitui vuonna 1949 taiteilija Ulf Trotzigin kanssa. Birgitta Trotzig työskenteli myös taide- ja kirjallisuusarvostelijana.
Trotzigin esikoisteos oli Ur de älskandes liv vuonna 1951. Hän kääntyi roomalaiskatoliseksi vuonna 1955 ja asui Ranskassa vuosina 1955–1972. Hänet valittiin Ruotsin akatemiaan vuonna 1993. Viimeisinä elinvuosinaan Trotzig sairasti Parkinsonin tautia eikä voinut osallistua akatemian työskentelyyn.Författaren Birgitta Trotzig död. Expressen 16.5.2011. (Arkistoitu sivu.)
Trotzigin tuotanto käsittää muun muassa parikymmentä romaania. Hänen tyylinsä on intensiivinen ja voimakkaasti eettinen. Keskeisiä teemoja ovat syyllisyys ja vapaus, kärsimys ja armo. Toisinaan hän käy vuoropuhelua muiden kirjailijoiden (esimerkiksi Paul Celanin ja Fjodor Dostojevskin) kanssa.
Hänen merkittävimpiin teoksiinsa kuuluu romaani Liejukuninkaan tytär (1985), jonka aihe perustuu H. C. Andersenin satuun. Romaaneissa Liejukuninkaan tytär ja Sjukdomen päähenkilöt ovat vanhempiaan etsiviä lapsia. Lapsena 1900-luvun alussa menettämäänsä isää tai äitiä he kaipaavat aikuisenakin, ja kumpikin hajoaa mieleltään. Miljöönä ovat Skånen peltomaisema ja kaupunkien lohduttomat köyhälistökorttelit.
Trotzig oli itse pitänyt teoksiaan vastakohtana 1960-luvun ideologisoidulle taide- ja yhteiskuntanäkemykselle. Hän piti taidetta ja uskontoa ihmisen tajunnan tärveltymättömänä kerroksena. Kärsimys ja sen olemus on hänen teoksissaan jatkuvasti läsnä. Teostensa synkkyyden hän katsoi johtuvan varhaislapsuutensa aikaisesta dodan ja juutalaistuhon kokemuksesta.
Trotzigilta on suomennettu romaanit Liejukuninkaan tytär ja Tarina rannikolta sekä proosarunoteos Anima.
Ruotsalainen Faethon-kustantamo julkaisee Trotzigin kootut teokset (Samlade skrifter) kolmentoista osan sarjana.
Teoksia Ruotsiksi
Ur de älskandes liv, 1951 (novelleja) Bilder, 1954 De utsatta, 1957 Ett landskap, 1959 En berättelse från kusten, 1961 Utkast och förslag, 1962 Levande och döda, 1964 Sveket, 1966 Ordgränser, 1968 Teresa, 1969 Sjukdomen, 1972 (elokuvaversio 1979: Kejsaren)
I kejsarens tid, 1975 Jaget och världen, 1977 Berättelser, 1977 Anima, 1982 Dykungens dotter, 1985 Porträtt, 1993 Per Olof Sundman, 1993 Sammanhang, 1996 Tal på Övralid 6 juli 1997 Dubbelheten, 1998 Gösta Oswald, 2000
Suomennettuja teoksia Tarina rannikolta. (En berättelse från kusten, 1961.) Suomentanut Kyllikki Villa. Jyväskylä: Gummerus 1967. Liejukuninkaan tytär. (Dykungens dotter, 1985.) Suomentanut Oili Suominen. Helsinki: Otava 1987. Yhteys: Ainetta. (Sammanhang: Material, 1996.) Proosarunoja. Suomentanut Pia Koskinen-Launonen. Helsinki: Otava 2001.
Kirjallisuutta
Lähteet
Aiheesta muualla Birgitta Trotzigs Samlade skrifter. Bokförlaget Faethon.
Luokka:Ruotsalaiset kirjailijat Luokka:Ruotsin akatemian jäsenet Luokka:Vuonna 1929 syntyneet Luokka:Vuonna 2011 kuolleet Luokka:Litteris et Artibus -palkitut