Kolmioruuniyökkönen (Xestia triangulum) on yleinen yöperhoslaji. Aikaisemmin siitä käytettiin nimeä kolmiomaayökkönen.
Koko ja ulkonäkö Kolmioruuniyökkönen on keskikokoinen, ruskea yökkönen, jonka siivet ovat pituuteensa nähden melko leveät. Etusiipien pohjaväri on punertavan ruskea. Siiven keskiosassa on tumma suorakaiteen muotoinen kuvio, johon vaaleanruskea rengastäplä tekee syvän loven tai jakaa sen jopa kahtia. Sisempi ja ulompi poikkiviiru ovat vaaleat ja siiven keskiosan puolelta tummavarjoiset. Sisempi poikkiviiru tekee terävän mutkan. Aaltoviirun kohdalla siiven etureunassa on tummanruskea täplä. Takasiivet ovat harmaanruskeat, lähes yhtä tummat kuin etusiivet. Pään takana on karvainen kaulus, joka on alaosastaan vaaleampi ja vaalean poikkiviirun yläpuolelta tumma. Siipiväli on 36–46 mm.http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/x/xestia_triangulum.htmlhttp://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=2128Mikkola K, Jalas I. Suomen perhoset. Yökköset 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava 1977.
Kolmioruuniyökkösen voi sekoittaa lähinnä kilpiruuniyökköseen (Xestia c-nigrum).
Levinneisyys ja lentoaika Kolmioruuniyökkösen levinneisyys ulottuu Pyreneiltä Keski-Euroopan poikki Skandinaviaan, Kaukasukselle ja Keski-Aasiaan. Suomessa se on erittäin yleinen mutta melko eteläinen laji, jonka pohjoisimmat havainnot ovat Kainuusta. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena kesäkuun lopulta elokuun puoleen väliin.http://www.insects.fi/Lepidoptera/Noctuidae/Xestia/triangulum/Xestia%20triangulum.htm
Elinympäristö ja elintavat Laji on pääasiassa kosteiden lehtojen, lehti- ja sekametsien asukki, joka viihtyy myös puistoissa ja puutarhoissa mutta joskus kuivemmillakin paikoilla. Aikuiset perhoset lepäävät päivisin ja lähtevät liikkeelle hämärän laskeuduttua. Ne lentävät sekä valolle että syötille. Toukka talvehtii keskenkasvuisena.
Ravintokasvi Toukka on monilla eri kasveilla elävä polyfagi.
Lähteet
Aiheesta muualla Moths and Butterflies of Europe and North Africa lepiforum.de
Luokka:Maayökköset