pienoiskuva|Valmet Automotiven autotehdas Uudessakaupungissa. Valmet Automotive Oyj (vuoteen 1995 Oy Saab-Valmet Ab)Valmet Automotive Oy | Osakeyhtiö | Kauppalehti.fi on sopimusvalmistusta ja suunnitteluratkaisuja auto-, puolustus- ja muilla korkean teknologian teollisuudenaloilla tarjoava teollisuusalan konserni. Yritys omistaa Suomen ainoan henkilöautoja valmistavan tehtaan Uudessakaupungissa sekä katto- ja kinematiikkajärjestelmiin keskittyvän tehtaan Puolan Zaryssä. Yrityksellä on toimipaikkoja Suomessa, Saksassa ja Puolassa. Yritys on perustettu 1968.
Yrityksen omistavat Suomen valtio (79 prosentin osuudella) ja suomalainen sijoitusyhtiö Pontos Group (21 prosentin osuudella). Vuoden 2025 syyskuuhun asti yrityksen omistivat sijoitusyhtiö Tesi, suomalainen Kokkilan perheen omistama sijoitusyhtiö Pontos Group (38,46 %) ja kiinalainen akkuvalmistaja Contemporary Amperex Technology Limited CATL (23,08 %).
Autonvalmistuksessa se on erikoistunut korkean arvoluokan autoihin sekä sähköajoneuvoihin.Videoiden katsominen vaatii Flash -playerin. Nyt U:gissa alkoi jo toisen sähköauton tuotanto, viitattu 10.12.2009 Toimitusjohtaja oli Olaf Bongwald vuodesta 2018 alkaen marraskuuhun 2023, jolloin hänen seuraajakseen tuli Pasi Rannus.
Valmet Automotive on sopimusvalmistaja, joka on valmistanut autoja esimerkiksi Mercedes-Benz Groupille. Uudenkaupungin tehdas on valmistanut Mercedes-Benz A:ta vuodesta 2013 alkaen ja Mercedes-Benz GLC:tä vuosina 2017–2022. Neliovisen Mercedes-AMG GT Coupé -mallin valmistus Uudenkaupungin tehtaalla alkoi syyskuussa 2023.
Valmet Automotive käynnisti vuonna 2024 strategisen tarkastelun liiketoimintojensa itsenäistämiseksi ja sopimusvalmistuksen liiketoiminnan laajentamiseksi uusille teollisuudenaloille. Syyskuussa 2025 toteutettujen omistus- ja rahoitusjärjestelyjen myötä Suomen valtio, yhdessä Varman ja Pontoksen kanssa, osti Valmet Automotivelta akkuliiketoimintaan keskittyvän IONCOR-tytäryhtiön, joka siirtyy Suomen valtion omistaman Finnish Mineral Groupin tytäryhtiöksi . Valmet Automotive puolestaan laajentaa liiketoimintaa autoteollisuuden ulkopuolelle . Valmet Automotiven strateginen laajentuminen tarkoittaa, että yhtiö tarjoaa jatkossa vuosikymmenien aikana kerryttämäänsä teollisen sarjatuotannon erityisosaamistaan myös muiden toimialojen tarpeisiin, kuten esimerkiksi puolustusvälineiden sopimusvalmistukseen. Yrityksen avoautojen kattojärjestelmiin sekä kinemaattisiin ratkaisuihin (Roof & Kinematic Systems) keskittyvä liiketoiminta jatkaa toimintaansa Puolassa ja Saksassa.
Valmet Automotivella on noin 1 900 työntekijää (syyskuu 2025), joista 1 300 työllistyy Suomessa Uudenkaupungin tehtaalle.
Tehtaalla on valmistettu vuodesta 1969 alkaen Saab-, Chrysler-, Talbot-, Opel-, Lada-, Porsche-, Think-, Fisker- ja Mercedes-Benz -merkkisiä autoja. Tehdas valmisti ensimmäiset kymmenen vuotta pelkästään Saabin malleja 95, 96 ja 99, myöhemmin myös malleja 90, 900 ja 9000.
Historia Perustaminen Ensimmäiset tunnustelut henkilöautojen sarjatuotannon aloittamisesta Suomessa tapahtuivat valtionyhtiö Valmetin ja italialaisen Fiatin välillä vuonna 1961. Keskustelut Fiatin kokoonpanotehtaan perustamisesta Suomeen eivät kuitenkaan johtaneet tulokseen. Valmetilla oli runsaasti kokemusta paitsi lentokoneiden, traktorien ja moottorien valmistuksesta, myös yhteistyöstä valtiovallan ja puoluepoliitikkojen kanssa. Ratkaisevana sysäyksenä sille, että Valmet päätti suuntautua myös autoteollisuuteen, oli ministeri Olavi J. Mattilan nimitys yhtiön pääjohtajaksi vuoden 1965 alussa. Keväällä 1966 valtioneuvosto antoi virallisesti Valmetille tehtäväksi selvittää, millä edellytyksillä Suomeen voitaisiin perustaa henkilöautoja valmistava yritys. Tavoitteina olivat uusien työpaikkojen luominen, kauppataseen parantaminen viennin avulla, alihankintateollisuuden käynnistäminen sekä autonvalmistukseen liittyvän osaamisen lisääminen.Kimmo Levä (toim.): Made in Finland: Mobilia-vuosikirja 2002, s. 50–52. Kangasala: Mobilia-säätiö, 2002.
Heti alussa oli selvää, että autotuotantoa ei saataisi käyntiin pelkästään omin voimin. Valmetin etsiessä ulkomaisia yhteistyökumppaneita mukana olivat ruotsalaiset Volvo ja Saab, ranskalainen Renault sekä British Motor Corporation. Pisimmälle neuvottelut etenivät Saabin kanssa. Saab oli kehittänyt miltei tuotantovalmiiksi uuden mallin Saab 99:n, joka kiinnosti suomalaisia ja jolle povattiin menestystä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Autotehtaan sijoituspaikasta kilpailivat useat kunnat, mutta eduskunnan vuonna 1968 tekemä päätös niin kutsutuille kehitysalueille myönnettävistä verohelpotuksista rajasi monta ehdokasta pois. Monet asiantuntijat pitivät Lounais-Suomen rannikkoa sopivimpana autotehtaan sijaintipaikkana lyhyimmän meritien vuoksi.Levä (toim.), 2002, s. 52.
Tehtaan ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi kutsuttiin autourheilu- ja media-alalta tunnettu DI Väinö J. Nurmimaa. Nurmimaa kuitenkin jätti tehtävänsä varsin pian, kun osoittautui että Saab-Scania oli keskittänyt tuottoisan autojen myynti- ja huoltotoiminnan itselleen Scan Auto Oy:n kautta. Nurmimaan ratkaisua ei muuttanut sekään, että Valmet osti puolet Scan-Autosta. Vuonna 1971 uudeksi toimitusjohtajaksi tuli DI Juhani Linnoinen.Levä (toim.), 2002, s. 53.Juhani Linnoisen haastattelu:
Autotehtaan perustamisella oli laajoja vaikutuksia Uudenkaupungin seudulle. Tehtaan esimiesten ja toimihenkilöiden palkkaaminen aloitettiin heti vuoden 1969 alussa, ja saman vuoden kesällä alkoivat avainhenkilöiden opintomatkat Saabin päätehtaalle Trollhättaniin sekä työntekijöiden koulutus Suomessa yhdessä Vakka-Suomen oppilaitosten kanssa. Tehtaan laajennukset 1970-luvulla kysyivät uutta työvoimaa, jota etsittiin koko Suomen alueelle ulottuneilla rekrytointikampanjoilla. Yhteistyössä Uudenkaupungin kanssa elvytettiin asuntotuotantoa ja laajennettiin kaupungin virkistyspalveluja. Uudenkaupungin autotehdas oli Suomen ensimmäinen iso metalliteollisuusyritys, jossa toteutettiin samapalkkaisuutta; sekä naiset että miehet saivat samasta työstä saman palkan.
thumb|left|Saab 900.
Saab Vuonna 1968 Saab-Valmetin autotehdas perustettiin ruotsalaisen Saab-Scanian ja suomalaisen Valmetin yhteisyritykseksi. Tehdaspaikaksi valittiin Uusikaupunki yli sadan paikkakunnan joukosta muun muassa hyvien kulkuyhteyksien ansiosta. Tehtaan oli myös sijaittava silloisen kehitysaluesäädännön ykköstukialueella. Tehtaan peruskivi muurattiin marraskuussa 1968. Saabien valmistus käynnistyi tehtaalla vuonna 1969, ja ensimmäinen lahjoitettiin tasavallan presidentti Urho Kekkoselle. Ensimmäisen täyden tuotantovuoden 1970 aikana Uudessakaupungissa valmistui 8 300 autoa, ja seuraavana vuonna määrä nousi 12 300 autoon. Tehtaan laajennusten ansiosta tuotantokapasiteetti saatiin vuonna 1972 nostetuksi 18 000 ja vuonna 1974 jo 30 000 autoon vuodessa.
Uudessakaupungissa valmistettujen Saabien vienti alkoi miltei välittömästi. Vuonna 1970 toimitettiin ulkomaille 3 000 ja seuraavana vuonna jo 7 300 autoa. Vienti suuntautui aluksi lähinnä Ruotsiin, koska tarkoituksena oli osoittaa, että Suomessa tehdyt Saabit ovat yhtä hyviä – elleivät hieman parempiakin – kuin ruotsalaiset.
Saabin malliston ikääntyessä 1980-luvun lopulla autojen myynti laski. Tässä tilanteessa yhdysvaltalainen autoteollisuuskonserni General Motors osti maaliskuussa 1990 puolet Saab Automobile Ab:sta, joka oli yhtiöitetty Saab-Scania Ab:sta. Myös ruotsalaisten omistama osuus Saab-Valmetista siirtyi GM:n omistukseen. GM:n päätöksellä koko Saab-malliston valmistus avoautoja lukuun ottamatta siirrettiin Uudestakaupungista Trollhättaniin. Uudessakaupungissa puolestaan ryhdyttiin valmistamaan GM:n Opel Calibraa, jolle oli etsitty lisää tuotantokapasiteettia suuren kysynnän vuoksi.Levä (toim.), 2002, s. 55.
Maaliskuussa 1992 Uudenkaupungin autotehdas siirtyi kokonaan suomalaisomistukseen, kun Valmet lunasti Saab Automobile Ab:n osuuden 200 miljoonalla markalla. Tehdas käytti markkinointisyistä vanhaa nimeään syksyyn 1995 saakka, jolloin nimeksi vaihdettiin Valmet Automotive Oy.Levä (toim.), 2002, s. 56. Autotehtaan omistuspohja muuttui jälleen vuonna 1999, kun Valmet ja Rauma-Repola yhdistyivät Metso-konserniksi. Metso ilmoitti heti alussa etsivänsä autotehtaalle uutta yhteistyökumppania, koska autoteollisuus ei kuulunut sen ydinliiketoimintaan. Lokakuussa 2001 kerrottiin saksalaisen ThyssenKrupp AG:n tulevan yhteistyökumppaniksi ja osakkaaksi. ThyssenKrupp osti kymmenen prosenttia Valmet Automotiven osakkeista ja varasi option lopuille osakkeille.Levä (toim.), 2002, s. 60.
Saabin valmistus Uudessakaupungissa päättyi kokonaan 25. huhtikuuta 2003. Siihen mennessä Saabin eri malleja oli tehty Uudenkaupungin autotehtaalla yhteensä 738 135 kappaletta.Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2004, s. 91. Helsinki: Otava, 2003. .
Talbot Saab 96:n lähestyessä tuotantomallina elinkaarensa loppua 1970-luvun viimeisinä vuosina Saab-Valmet etsi sille seuraajaa. Yksi tutkituista vaihtoehdoista oli italialainen Lancia Delta, jota myytiin Ruotsissa nimellä Saab-Lancia 600.Timo Laitinen: Auto 70-luvulla: nousun ja kriisin vuosikymmenellä (3. painos), s. 107. Helsinki: Alfamer Oy, 2013.
Elokuussa 1978 Saab-Valmet solmi yhdysvaltalais-ranskalaisen Chrysler Francen kanssa yhteistyösopimuksen vuonna 1976 esitellyn Chrysler 1307/1508 -mallin lisenssivalmistuksesta Uudessakaupungissa. Uudenkaupungin autotehtaalla mallia muokattiin monin tavoin pohjoisiin oloihin sopivammaksi. Vuonna 1979 emoyhtiö Chrysler Corporation myi Chrysler Francen Citroënin ja Peugeot'n muodostamalle PSA-yhtymälle, jolloin eurooppalaisten Chrysler-autojen nimeksi tuli Talbot.Laitinen 2013, s. 170.
Vuosina 1979–1985 valmistuksessa olivat Saabin ohella Talbot Horizon, Solara ja 1510. Kaikki Talbotit markkinoitiin kotimaahan kahden eri myyntikanavan kautta: Talbot Horizoneja myi Scan-Auto, 1510- ja Solara-malleja Peugeotin ja Daihatsun maahantuoja Maan Auto Oy. Järjestely johtui siitä, että Saabin organisaatio myi Talbot Horizonia Saab 96:n seuraajana. Talbotin kolmea mallia tehtiin yhteensä liki 32 000 kappaletta.Levä (toim.), 2002, s. 54.Laitinen 2013, s. 171. Huhtikuussa 1985 ilmoitettiin Talbotin tuotannon Suomessa päättyvän ”muutaman kuukauden kuluessa”. Talbotin valmistuksen loputtua tyhjäksi jäänyt tuotantokapasiteetti Uudenkaupungin autotehtaalla täytettiin lisäämällä Saabin tuotantoa.Timo Laitinen: Auto 80-luvulla: arkiautoja ja erikoisuuksia, s. 203. Helsinki: Alfamer Oy, 2022. .
Tuotekehitys Uudessakaupungissa panostettiin jo 1970-luvulla omaan tuotekehitykseen. Kun osoittautui, että aika oli ajamassa ohi Saab 95- ja 96-malleista, autojen elinkaarta pidennettiin niiden ulkonäköä ehostamalla ja lisäämällä varusteeksi muun muassa säädettävä ristiselän tuki etuistuimiin. Saab 99- ja Talbot Horizon -malleista esiteltiin kaksipolttoainemoottorilla varustetut versiot, joissa moottori käynnistettiin bensiinillä ja sen lämmettyä siirryttiin käyttämään moottoripetrolia. Ajatuksena oli löytää bensiinille kriisiaikoina korvattava, toisaalta lievemmin verotettava polttoaine. Saab 99:stä kehitettiin myös 20 senttimetrin ovien väliin tehdyn lisäpalan avulla pidennetty edustusmalli viisi ovinen kombi-coupe Saab 99 "Finlandia", joka oli epävirallinen markkinointinimi autolle.
Viisiovisen Saab 99:n korvasi 1979 aluksi vain viisiovisena valmistettu Saab 900 Kombi-Coupe josta kehitettiin myös "Finlandia" malli, johon tehtiin pidennys korin keskelle hitsatun lisäpalan sijaan lisäämällä 10 cm etu ja takaovien keskelle. Lisätila oli kuitenkin vain takapenkkimatkustajien käytettävissä ja takapenkin lisävarusteiden asentamiseen. Näin syntyi tyylikäs keskiluokan edustusauto, jonka takapenkki oli yhtä tilava ja varusteltu kuin isommissa limusiiniluokan autoissa. Edustuksellista ulkonäköä ei juuri korostettu.