Tummaraunioinen eli kalliotummaraunioinen (Asplenium trichomanes) on hyvin laajalle maapallolla levinnyt kallioilla kasvava saniainen.
Ulkonäkö ja koko thumb|220px|vasen|Tummaraunioisen itiöpesäkkeistöjä.
Tummaraunioisen maavarsi on lyhyt ja tummasuomuinen. 10–30 cm korkeat lehdet kasvavat yleensä pieninä, tiheinä tuppaina. Lehden ruoti on mustanruskea ja noin neljäsosa lehtilavan pituudesta. Lapa on muodoltaan tasasoukka ja parilehdykkäinen, lavan keskiranka on mustanruskea ja kapealti vaalean siipipalteinen. Lehdykät ovat tummanvihreitä, pyöreähköjä tai pitkulaisia, tylppiä, ehyt- tai hammaslaitaisia. Kapeanpuikeat tai tasasoukat itiöpesäkeryhmät sijaitsevat lehtilavan alapinnalla lehtisuonten sivussa. Itiöpesäkkeet ovat katesuomuisia. Tummaraunioisen itiöt kypsyvät Suomessa heinä-elokuussa.Retkeilykasvio 1998, s. 55–56.
Suomessa tummaraunioisesta esiintyy kahta alalajia, jotka erottuvat toisistaan lehdyköitten muodon osalta. Nimialalaji kalliotummaraunioisen (subsp. trichomanes) lehdykät ovat harvassa, pyöreähköjä ja selvästi hammaslaitaisia. Kalkkitummaraunioisen (subsp. quadrivalens) lehdykät ovat tiheässä, pitkulaisia ja melkein ehytlaitaisia. Ruotsissa tavataan edellisten lisäksi alalajia subsp. inexpectans.Den virtuella floran: Svartbräken (myös levinneisyyskartat) Viitattu 9.10.2011.
Tummaraunioinen muistuttaa paljon viherraunioista (A. viride) sekä varsinkin harvinaista serpentiiniraunioista (A. adulterinum). Alalajeista kalliotummaraunioinen voi risteytyä varsin erinäköisen lähilajin liuskaraunioisen (A. septentrionale) kanssa.
Levinneisyys Tummaraunioista tavataan Euroopassa Portugalista Bulgariaan, Romaniaan Puolaan, Baltian maihin ja Luoteis-Venäjälle saakka. Pohjoisessa lajia kasvaa Fennoskandian keskiosiin asti. Sitä tavataan myös Krimin niemimaalla ja Kaukasuksen alueella. Levinneisyysalue ulottuu Euroopasta edelleen Marokkoon, Algeriaan, Tunisiaan ja Turkkiin, Erillisinä esiintyminä on muun muassa Keski-Aasiassa ja Kiinassa. Pohjois-Amerikassa tummaraunioista tavataan pääasiassa mantereen keski-, itä- ja lounaisosissa ja sieltä edelleen Meksikoon. Etelä-Amerikassa levinneisyysalue ulottuu hyvin pitkälle Andeja pitkin etelään. Laji on levinnyt myös eteläiselle pallonpuoliskolle esimerkiksi Etelä-Afrikkaan, Uuteen-Seelantiin ja Australiaan.Vantaan luonto: kasvit 1996, s. 108.
Suomessa tummaraunioista kasvaa lähinnä maan etelä- ja itäosissa. Keski-Suomen pohjoispuolella lajista on vain muutama havainto Rovaniemeltä.Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Tummaraunioisen levinneisyys Suomessa. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 9.10.2011.Kuopion katoava kasvimaailma 2002, s. 90. Alalajeista Suomessa on vallitseva kalliotummaraunioinen, jota tavataan koko esiintymisalueella. Kalkkitummaraunioista tavataan lähinnä maan etelä- ja lounaisosissa.
Elinympäristö Tummaraunioinen kasvaa erilaisilla kallioilla. Alalajeista kalliotummaraunioinen viihtyy varjoisissa kallionraoissa, kalkkitummaraunioinen kalkkikallioilla.
Lähteet Kuopion katoava kasvimaailma. Toim. Renvall, Pertti & Fagerstén, Reino & Knuutinen, Jorma & Vainio, Outi. Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja 6. Kuopion luonnontieteellinen museo, Kuopio 2002. Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998. Vantaan luonto: Kasvit. Toim. Ranta, Pertti & Siitonen, Mikko. Vantaan kaupunki, Vantaa 1996.
Viitteet
Aiheesta muualla Kasviatlas 2022: Tummaraunioisen levinneisyys Suomessa. Suomen Lajitietokeskus: Kalliotummaraunioinen – Asplenium trichomanes Pohjolan kasvien pauloissa: Asplenium trichomanes - kalliotummaraunioinen Pohjolan kasvien pauloissa: Asplenium quadrivalens - kalkkitummaraunioinen ITIS: Asplenium trichomanes United States Department of Agriculture (USDA): Asplenium trichomanes Flora of North America: Asplenium trichomanes
Luokka:Raunioiskasvit