pienoiskuva|Armeniankielistä kaiverrusta pienoiskuva|Puhuttua armeniaa Armenia (omakielinen nimi: Հայերեն, hajeren) on indoeurooppalainen kieli, jota puhutaan Armeniassa ja sen lähistöllä muun muassa Venäjän eteläosassa Krasnodarin aluepiirissä ja Rostovin alueella.
Kieltä kirjoitetaan armenialaisilla aakkosilla. Kirjoitusjärjestelmän kehittäjäksi mainitaan 400-luvulla elänyt pyhä Mesrop Maštots. Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan armeniaksi ensimmäisen kerran vuonna 1666.
Murteet ja historia Kielellä on myös kaksi keskenään ymmärrettävää standardimurretta; länsiarmeniaa puhuvat yleensä ulkomailla asuvat armenialaiset ja itäarmeniaa puhutaan Armeniassa. Kirkollisissa yhteyksissä käytetään kaikkialla ymmärrettävää klassista armeniaa. Itä- ja länsiarmenia jakautuvat vielä erikseen useampiin alamurteisiin: Itäarmenia Agulis-Meghri Ararat Gharabagh-Šamahi Hoi-Maragha Länsiarmenia Antiokia Artial Vähä-Aasia Bolu Hamšenic Kilikien Muš-Tigranakert Stanoz Vanic Jozgat On epäselvää, koska armenian puhujat ovat tarkalleen saapuneet Anatolian itäosiin. Ajankohdaksi on ehdotettu kolmannen vuosituhannen puoltaväliä eaa. Darius Suuren valtakaudelta peräisin olevista persialaisella nuolenpääkirjoituksella tehdyissä kirjoitukisissa paikallisia kutsuttiin nimellä "armina" ja "amrmanija", mistä sana Armenia on peräisin. Klassista armeniaa käytettiin yleiskielenä aina 1800-luvulle saakka.
Puhujamäärä ja status Puhujia armenialla on noin 6,7 miljoonaa. Näistä noin 3,4 miljoonaa asuu Armeniassa, ja merkittäviä armeniankielisiä yhteisöjä löytyy Georgiasta, Venäjältä ja Iranista.
Vuonna 2024 lakkautetun Artsakhin tasavallan perustuslain mukaan armenia oli maan ainoa virallinen kieli.
Armenialla on virallisen kielen asema Armeniassa, jossa se on perustuslain mukaan ainoa virallinen kieli. Armenialla on tunnustetun vähemmistökielen asema Kyproksella, Unkarissa, Irakissa, Puolassa ja Romaniassa. Lisäksi se on yksi Euraasian talousunionin tunnustetuista kielistä.
Fonologia
Konsonantit Bilabiaalit Labiodentaalit Dentaalit/Alveolaarit Postalveolaarit Palataalit Velaarit Uvulaarit Glottaalit Nasaalit m n ŋ Klusiilit soinnittomat p t k soinnilliset b d g aspiroidut pʰ tʰ kʰ Affrikaatat soinnittomat t͡s t͡ʃ soinnilliset d͡z d͡ʒ aspiroidut t͡sʰ t͡ʃʰ Frikatiivit soinnittomat f s ʃ x ~ χ h soinnilliset v z ʒ ɣ ~ ʁ Approksimantit ʋ j Lateraalit l Tremulantit r Napausäänteet ɾ Lähde:
Vokaalit etu keski taka suppea i u välinen ɛ ə ɔ väljä ɑ
Lähde:
Paino on aina sanan viimeisellä tavulla paitsi silloin, kun viimeisessä tavussa on vokaali [ə], jolloin paino on toiseksi viimeisellä tavulla.
Kielioppi Armenia muistuttaa kieliopiltaan muita indoeurooppalaisia kieliä, mutta jotkin ominaisuudet ovat samankaltaisia kuin ympäröivissä kaukasuslaisissa kielissä.
Substantiivit Armenian substantiiveilla ei ole kieliopillista sukua. Substantiivit taipuvat luvun (yksikkö ja monikko) ja sijan (nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi, datiivi, ablatiivi, instrumentaali, lokatiivi) mukaan. Seuraavassa esimerkiksi sanan գիրք girkʿ 'kirja' taivutus: yksikkö monikko nom. գիրքgirkʿ գրքերgrkʿer akk. dat. գրքիgrkʿi գրքերիgrkʿeri gen. abl. գրքիցgrkʿicʿ գրքերիցgrkʿericʿ instr. գրքովgrkʿov գրքերովgrkʿerov lok. գրքումgrkʿum գրքերումgrkʿerum
Artikkelit Armeniassa on epämääräinen ja määräinen artikkeli. Epämääräinen artikkeli on aina մը mə, ennen vokaalia մըն mən. Määräinen artikkeli liitetään sanan loppuun ja on -ը -ə, ennen vokaaleja tai niiden jälkeen -ն -n.
Pronominit Armenian persoonapronominit ovat seuraavat: yksikkö monikko 1. persoona 2. persoona 3. persoona 1. persoona 2. persoona 3. persoona nom. եսes դուdu նաna մենքmenkʿ դուքdukʿ նրանքnrankʿ akk. ինձinj քեզkʿez նրանnran մեզmez ձեզjez նրանցnrancʿ dat. gen. իմim քոkʿo նրաnra մերmer ձերjer նրանցnrancʿ abl. ինձնից, ինձանից injnicʿ, injanicʿ քեզնից, քեզանիցkʿeznicʿ, kʿezanicʿ նրանիցnranicʿ մեզնից, մեզանիցmeznicʿ, mezanicʿ ձեզնից, ձեզանիցjeznicʿ, jezanicʿ նրանցիցnrancʿicʿ instr. ինձնով, ինձանովinjnov, injanov քեզնով, քեզանովkʿeznov, kʿezanov նրանովnranov մեզնով, մեզանովmeznov, mezanov ձեզնով, ձեզանովjeznov, jezanov նրանցովnrancʿov lok. ինձնում, ինձանումinjnum, injanum քեզնում, քեզանումkʿeznum, kʿezanum նրանումnranum մեզնում, մեզանումmeznum, mezanum ձեզնում, ձեզանումjeznum, jezanum նրանցումnrancʿum
Verbit Verbeillä on viisi tapaluokkaa (indikatiivi, optatiivi, konditionaali, imperatiivi ja nesessitatiivi) ja viisi aikamuotoa (preesens, imperfekti, futuuri, preteriti ja aoristi). Verbijärjestelmä on hyvin monimutkainen.
Sanasto Keskeinen sanasto on sama itä- ja länsiarmenian välillä. Itäarmenia on kuitenkin saanut vaikutteita venäjästä.
Lukusanat 1–10 armeniaksi: 12345678910մեկերկուերեքչորսհինգվեցյոթութինըտասmekerkoverek'tšorshingvets'jot'ovt'inëtas
Kielinäyte
Lähteet
Aiheesta muualla
Armeniankielisiä sanakirjoja Armenian tiedeakatemian kotisivut
*