Lippupyrstöt (Kuhliidae) on Indopasifisella merialueella elävä aurinkoahvenkalojen lahkon kalaheimo.
Taksonomia Lippupyrstöjen heimoon luetaan nykyisin vain yksi suku Kuhlia, josta tunnetaan 13 lajia.Genera/species per family/subfamily in Eschmeyer's Catalog of Fishes California Academy of Sciences. 2025.
Koko ja ulkonäkö Lippupyrstöt voivat kasvaa noin 50 cm:n pituisiksi. Ruumiinrakenteeltaan ne ovat pitkulaisehkoja kaloja. Selkäevässä on lajeilla selkeä lovi piikikkään ja pehmeäruotoisen osan välillä. Selkä- ja peräevien vieressä on suomuista muodostunut harjanne. Pyrstö on suora tai hieman haarautunut, ja siinä on usein tummia viiruja. Kalojen silmät ovat keskikokoiset ja suu pieni. Väritykseltään lajien suomut ovat tyypillisesti hopeanharmaita.
Levinneisyys ja elintavat Lippupyrstöt ovat pääosin merikaloja, joita tavataan Indopasifiselta merialueelta läheltä rannikkoseutuja. Laajimmalle levinnyt on keltalippupyrstö (Kuhlia taeniura). Toisinaan pääasiassa meressä elävät lajit vaeltavat myös jokiin. Yksi lajeista, kalliolippupyrstö (Kuhlia rupestris), elää muun muassa Madagaskarin, Australian ja Intian nopeastivirtaavissa kirkasvetisissä sademetsäpuroissa. Mereiset lajit elävät koralliriutoilla, kivikkoisilla alueilla ja erityisesti nuoret yksilöt myös vuorovesilammikoissa. Lippupyrstöjen ravintoa ovat äyriäiset, joita ne pyydystävät öisin. Lippupyrstöt ovat hyviä ruokakaloja, mutta eivät melko pienen kokonsa vuoksi kovin merkittäviä kaupallisesti. Lähteet
Luokka:Aurinkoahvenkalat