thumb|300px|Olkiluoto 3 vuonna 2010. thumb|300px|Kolme voimalaitosyksikköä, Olkiluoto 3 vasemmalla. Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennushanke alkoi vuonna 2005, kun Eurajoen Olkiluodon ydinvoimala-alueelle alettiin rakentaa kolmatta voimalaitosyksikköä. Laitosyksikön omistaa Teollisuuden Voima Oyj (TVO), ja sen toimitti Areva NP:n ja Siemens AG:n muodostama konsortio: Areva toimitti reaktorin, ja Siemens vastasi turbiinilaitoksesta. Olkiluoto 3 on toisena valmistunut EPR-tyyppinen laitosyksikkö maailmassa, ja sen sähköteho on 1600 megawattia. Reaktori tuottaa noin 15 prosenttia Suomessa kulutettavasta sähköstä. Hankkeen valmistuminen on viivästynyt huomattavasti ja kustannukset ovat nousseet.
Olkiluoto 3:n reaktori käynnistettiin 21. joulukuuta 2021 kello 3.22. Se alkoi tuottaa sähköä 12. maaliskuuta 2022 kello 12.01. Koekäytön aikana voimalan tuotantotasoja korotettiin askeleittain sähköä valtakunnan verkkoon tuottaen. 30. syyskuuta 2022 laitosyksikkö saavutti täyden 1600 megawatin tehon, jonka myötä Olkiluoto 3 oli Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin ydinvoimalaitosyksikkö. Koekäyttövaihe päättyi ja säännöllinen sähköntuotanto alkoi 16. huhtikuuta 2023.
Historia Vuonna 2000 TVO haki voimalalle valtioneuvoston periaatepäätöstä, joka annettiin vuonna 2002. Vuonna 2005 voimalalle myönnettiin rakentamislupa ja sen rakentaminen aloitettiin. Suunniteltu valmistumisvuosi oli 2009, mutta hanke on myöhästynyt lukuisia kertoja. Voimalalle myönnettiin käyttölupa 7. maaliskuuta 2019, ja se on voimassa vuoden 2038 loppuun saakka. Polttoaineen latauslupa myönnettiin 26. maaliskuuta 2021. Kesäkuussa 2022 ilmoitettiin että säännöllinen sähköntuotanto alkaa joulukuussa 2022. Perjantaina 9. syyskuuta 2022 Olkiluoto 3:n teho ylitti testeissä ensimmäistä kertaa gigawatin. 30. syyskuuta 2022 laitos saavutti täyden tehon, jonka jälkeen suoritetaan vielä tuotantoon vaikuttavia testejä.
Ajankohta Tapahtuma 2000 marraskuu Teollisuuden Voima Oy (TVO) pyysi ydinenergialain 11 §:ssä tarkoitettua valtioneuvoston periaatepäätöstä 1–1,6 gigawatin kevytvesireaktorille, joka rakennettaisiin Olkiluotoon tai Loviisaan. Hakemuksessa esitettiin kuusi vaihtoehtoa reaktorityypiksi: Atomstroieksport VVER 91/99, Siemens SWR 1000, Westinghouse AP1000, Framatome EPR, General Electric EABWR ja Westinghouse BWR 90+. 2002 tammikuu Valtioneuvoston periaatepäätös TVO:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta 2002 toukokuu Eduskunta päätti, että valtioneuvoston periaatepäätös TVO:n hakemukseen jää sellaisenaan voimaan 2002 syyskuu TVO käynnisti tarjouskilpailun laitoksen rakentamisesta 2003 lokakuu TVO valitsi laitoksen sijaintipaikaksi Olkiluodon ja ilmoitti neuvottelevansa ensisijaisesti EPR-reaktorityypistä 2003 joulukuu TVO:n hallitus teki investointipäätöksen EPR-reaktorista 2004 tammikuu TVO hakee rakentamislupaa Suomen hallitukselta 2005 helmikuu Suomen hallitus myöntää rakentamisluvan TVO:lle 2005 kesäkuu Rakentaminen alkaa 2007 kesäkuu Reaktorirakennus nousee 12,5 metrin korkeuteen 2008 toukokuu Polttoainerakennus valmistuu 2009 Siemens vetäytyy yhteisyrityksestä Arevan kanssa 2009 tammikuu Reaktorin paineastia saapuu rakennuspaikalle 2009 toukokuu Päävalvomon nostaminen 2009 kesä Reaktorirakennuksen nosturi ja kupoli asennetaan 2009 syksy Höyrystimet saapuvat rakennuspaikalle 2009 syyskuu Kupoli asennettu 2010 kesäkuu Reaktoripaineastian asentaminen reaktorirakennukseenSähköntuotannon aloittaminen viivästyy 7. kesäkuuta annetun ilmoituksen myötä vuoteen 2013 2011 kesäkuu Anne Lauvergeon jättää tehtävänsä Arevan toimitusjohtajana 2011 marraskuu Primääripiirin raskaiden komponenttien asentaminen valmistuu 2012 heinäkuu Ilmoitus kaupallisen tuotannon viivytyksestä aikaisintaan vuoteen 2015 2012 joulukuu Areva arvioi reaktorin rakennuskustannuksen olevan n. 8,5 miljardia euroa, n. kolminkertainen kolmen miljardin euron toimitushintaan nähden 2013 helmikuu TVO sanoo valmistautuvansa mahdollisuuteen, että OL3 ei aloita kaupallista tuotantoa ennen vuotta 20162014 helmikuuSuojarakennuksen paine- ja tiiveyskoe valmistui2016 helmikuuValmistumisarvio on 2018. Reaktorin rakentaminen on edennyt käyttöautomaation testaamiseen.2016 huhtikuuTVO hakee käyttölupaa Suomen hallitukselta2016 lokakuuPrimääripiirin huuhtelu alkoi ja koulutussimulaattori valmistui2017 kesäkuuPrimääripiirin kylmäkokeet alkoivat2017 lokakuuTVO ilmoittaa Areva–Siemens-konsortion aikataulupäivityksestä, jonka mukaan säännöllinen sähköntuotanto alkaa toukokuussa 2019.2017 joulukuuKuumakokeet alkoivat2018 helmikuuReaktorin polttoaine saapui Olkiluotoon2018 toukokuuKuumakokeet valmistuivat 50 vuorokautta aikataulusta jäljessä2018 kesäkuuTVO ilmoittaa säännöllisen sähköntuotannon aloituksen viivästyvän. Uusi arvio sähköntuotannon aloituksesta syyskuu 2019.2018 marraskuuTVO ilmoittaa säännöllisen sähköntuotannon aloituksen viivästyvän. Uusi arvio sähköntuotannon aloituksesta tammikuu 2020.2019 helmikuuSTUK antoi käyttölupahakemuksesta lausunnon, jonka mukaan laitoksen käyttö on turvallista ja sille voi myöntää käyttöluvan.2019 maaliskuuSuomen hallitus myönsi reaktorille käyttöluvan2019 heinäkuuTVO ilmoittaa hankkeen viivästyvän heinäkuuhun 20202019 marraskuuTVO ilmoittaa hankkeen viivästyvän jälleen. Rakentajat toimittavat uuden aikataulun TVO:lle joulukuussa.2019 joulukuuTVO ilmoittaa hankkeen viivästyvän jälleen. Uuden aikataulun mukaan voimala liitetään sähköverkkoon marraskuussa 2020 ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa maaliskuussa 2021.2020 elokuuTVO ilmoittaa hankkeen viivästyvän jälleen. Uuden aikataulun mukaan voimala liitetään sähköverkkoon lokakuussa 2021 ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.2021 maaliskuuSäteilyturvakeskus on antanut polttoaineen latausluvan.2021 huhtikuuKaikki 241 polttoainenippua saatiin ladattua reaktoriin.2021 elokuuTVO ilmoittaa hankkeen viivästyvän jälleen. Uuden aikataulun reaktori käynnistetään 2022 tammikuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa kesäkuussa 2022.2021 joulukuuSäteilyturvakeskus myöntää luvan käynnistää reaktorin korkeintaan 5% teholla2021 joulukuuOlkiluoto 3:n reaktori käynnistettiin 21. joulukuuta 20212022 tammikuu14. tammikuuta 2022 tapahtuneen suunnittelemattoman reaktoripikasulun takia koekäyttövaiheen sähköntuotannon alkaminen siirtyy helmikuulle.2022 helmikuuSähköntuotannon alku siirtyy helmikuun lopulle ”koekäyttövaiheen aikana havaittujen muutostarpeiden vuoksi”2022 helmikuuTVO tiedotti sähköntuotannon alkamisen viivästyvän maaliskuulle.2022 maaliskuuSähköntuotanto aloitettiin 12. maaliskuuta koekäytössä vajaateholla.2022 syyskuuKoekäytössä oleva voimala saavutti täyden tuotantotehon.2022 lokakuuJokaisesta neljästä syöttövesipumpusta löytyi muutaman senttimetrin pituisia säröjä.2022 joulukuuKoekäyttö pääsi jatkumaan 27. joulukuuta.2023 huhtikuuKoekäyttövaihe saatiin päätökseen ja säännöllinen sähköntuotanto alkoi.
Rahoitus thumb|600px|Punainen rakennus keskellä on käytetyn polttoaineen varasto. Kuva vuodelta 2009. Rakennuskustannus- ja hinta-arviot Hankkeen alkuperäinen hinta-arvio oli 3,2 miljardia euroa. Viivästysten jälkeen vuoden 2012 lopulla Areva arvioi laitoksen lopullisiksi rakennuskustannuksiksi noin 8,5 miljardia euroa. Sen jälkeen Areva on maksanut hankkeesta vielä satoja miljoonia lisää.
TVO:n mukaan laitoksen toimitus on kiinteähintainen avaimet käteen -toimitus, jonka hinta TVO:lle ei riipu rakennuskustannuksista. Siten maaliskuussa 2018 TVO arvioi, että sen kokonaisinvestointi OL3-projektiin tulee olemaan vain 5,5 miljardia euroa.
Rahoitusjärjestelyt Yle kertoi Arevan tehneen OL3-hankkeessa tappiota syksyyn 2009 mennessä 2,3 miljardia euroa, ja Arevan tuloksen kerrottiin romahtaneen alkuvuonna 2009 tästä syystä. Arevan osakkeenomistajien odotetaan rahoittavan hankkeesta noin 20–25 prosenttia. Suurin osa muusta rahoituksesta järjestettiin 1,95 miljardin euron syndikoidulla luotolla saksalaisesta pankista. Areva on saanut 610 miljoonan euron vientitakuun rakennushankkeelle. Swedish Export Agency SEK myönsi Arevalle 110 miljoonaa euroa vientitakuita.
Ranskan vientitakuulaitos antoi 570 miljoonan euron takauksen TVO:n lainalle, josta Greenpeace ja EREF tekivät kantelun Euroopan komissiolle väittäen sen pienentäneen rahoituskustannuksia EU:n kilpailusääntöjen vastaisesti. Euroopan komissio tutki asian lokakuussa 2006 aloittamassaan tutkimuksessa ja totesi väitteen perättömäksi, koska takaukset eivät olleet alle markkinahintojen. Laitostoimittajan valintaan tai hankkeen toteuttamiseen takaus ei vaikuttanut, sillä näitä rahoitusjärjestelyjä ei ollut ennen päätöksentekoa. Ympäristöjärjestö Greenpeace moitti komission päätöstä tuoreeltaan.
Uusiutuvan energian tuottajien etujärjestön EREFin mukaan Bayerische Landesbank (BLB) antoi TVO:lle 1,95 miljardin euron lainan 2,6 prosentin korolla, mikä lankesi 2009 ja 2011. Lainaan osallistuivat järjestön mukaan Handelsbanken, Nordea, BNP Paribas ja JP Morgan. 60 suomalaista yritystä on sitoutunut TVO:n ydinsähköön. Myös suomalaiset kunnat ovat tehneet pitkäaikaisia ostositoumuksia ydinsähköstä ennakkoon sidottuun kiinteään hintaan.Paper 4: The economics of nuclear power March 2006 54 sivua (The role of nuclear power in a low carbon economy) esittely Sustainable Development Commission, University of Sussex, NERA Economic Consulting Summary: The Economics of Nuclear Power Greenpeace 5.12.2007 s.5
Greenpeacen mukaan Olkiluoto 3 vastaa 85 prosenttia Suomen sähkökapasiteetin investoinneista aikavälillä 2006–2010 ja heikentää siten uusiutuvan energian investointeja.Nuclear power undermining climate protection, Briefing 2008 Greenpeace 2008 s.4
Korvausvaateet Tekniikka & Talous arvioi alkuvuodesta 2009 TVO:n hakevan laitostoimittajalta 2,4 miljardin euron korvauksia voimalan myöhästymisestä ja laitostoimittajan puolestaan hakevan TVO:lta mahdollisesti noin kahden miljardin korvauksia hankkeen viivyttämisestä ja hidastelusta. Helmikuussa 2016 vaatimusten tilanne oli, että TVO vaatii Areva-Siemensiltä 2,6 miljardia euroa ja Areva-Siemens TVO:lta 3,52 miljardia euroa. Maaliskuussa 2018 TVO ja laitostoimittaja pääsivät sovintosopimukseen, jonka mukaan laitostoimittaja maksaa TVO:lle korvauksia projektin viivästymisestä 450 miljoonaa euroa. Jos projekti valmistuu toukokuuhun 2019 mennessä, TVO maksaa laitostoimittajalle enintään 150 miljoonan euron kannustinmaksun. Jos projekti ei valmistu vuoden 2019 loppuun mennessä, laitostoimittaja maksaa TVO:lle enintään 400 miljoonan euron lisäkorvauksen. Sopimuksen mukaan osapuolet vetäytyvät projektiin liittyvistä oikeustoimista.
Heinäkuussa 2015 valtionyhtiö EDF eli Électricité de France lupautui ostamaan enemmistön Arevan ydinvoimaliiketoiminnasta. Tämän arvioitiin edelleen mutkistavan korvausvaateita, ja Säteilyturvakeskuksen edustajan mukaan yritysjärjestely saattaa vaikeuttaa hankkeen valvontaa.
Rakennustyömaa thumb|500px