pienoiskuva|Nikolai Tihonov esiintymässä Berliinin kirjailijakokouksessa vuonna 1950. Nikolai Semjonovitš Tihonov (; 4. joulukuuta (J: 22. marraskuuta) 1896 Pietari – 8. helmikuuta 1979 Moskova) oli neuvostoliittolainen runoilija ja kirjallisuusvaikuttaja.
Nikolai Tihonov syntyi parturin perheeseen. Hän kävi Pietarin kauppakoulun, osallistui ensimmäiseen maailmansotaan ja palveli puna-armeijassa. Vuonna 1922 hän liittyi Serapion-veljien kirjailijaryhmään.
Tihonovin varhaiset teokset ovat romanttista vallankumousrunoutta sekä Keski-Aasiaan ja Kaukasiaan sijoittuvaa eksoottista lyriikkaa. Myöhemmin hän keskittyi ajankohtaisiin propagandistisiin ja kansainvälisiin aiheisiin. Leningradin puolustuksesta kertova runoelma Kirov s nami (”Kirov on kanssamme”, 1941) sai Stalin-palkinnon vuonna 1942. Myöhemmin Tihonov sai Stalin-palkinnon runosikermistä Gruzinskaja vesna (”Georgian kevät”, 1948) ja Dva potoka (”Kaksi virtaa”, 1951). Vuonna 1970 hänelle myönnettiin Leninin palkinto novellikokoelmasta Šest kolonn (”Kuusi pylvästä”, 1968).
Runoilija työskenteli Neuvostoliiton kirjailijaliiton hallituksen jäsenenä vuodesta 1934 ja sen sihteerinä vuodesta 1944. Vuonna 1946 hän joutui jättämään liiton puheenjohtajuuden Aleksandr Fadejeville. 1940-luvulta lähtien Tihonov toimi Neuvostoliiton korkeimman neuvoston edustajana, Maailman rauhanneuvoston jäsenenä ja Neuvostoliiton rauhanpuolustajien puheenjohtajana. Vuonna 1966 hänelle myönnettiin Sosialistisen työn sankarin arvonimi. Tihonov on palkittu Leninin rauhanpalkinnolla (1957), kolmella Leninin kunniamerkillä sekä Lokakuun vallankumouksen kunniamerkillä.
Suomennettuja teoksia Leningradilaiset: kertomuksia. Helsinki: Kansankulttuuri, 1945. Leningradin sankarillinen puolustus. Helsinki: Suomi-Neuvostoliitto-seura, 1945. Vanhassa Lahoren kaupungissa. Suom. Tauno Haapalainen. Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1953. Rohkea partisaani. Suom. Vuokko Ahveninen. Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1956.
Suomennettuja runoja LähdeNikolai Tihonov, Luettelo suomennetuista runoista. Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 11.10.2021, viitattu Antologioissa 20 Neuvostoliiton runoilijaa, suomentanut Armas Äikiä, Petroskoi: Valtion kustannusliike 1960 20 nykyvirolaista runoilijaa, toim. Raili Kilpi-Hynynen & Arvo Turtiainen, Helsinki: Tammi 1969 Neuvostolyriikkaa 4, toim. Natalia Baschmakoff, toim. Pekka Pesonen ja Raija Rymin, Helsinki: Tammi 1986 Neuvostorunoutta: kokoelma,suom. Armas Äikiä, Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike 1947 Purje: merirunoutta neljällä kielellä, Helsinki: Otava 1980 Tässä taivas, tässä maa: rakkauslauluja, toim. Anna-Leena Härkönen, Helsinki: Otava 1987 Uuden runon Venäjä (Sorok russkih sovetskih poetov), toim. Toivo Flink, Petrozavodsk 1989 Karjala Venäjän runotar, toim. Valentin Kiparsky ja Lauri Viljanen. Otava 1946. – Näköispainos Ntamo 2013
Runot Balladi nauloista (Баллада о гвоздях) suom. Armas Äikiä, teoksessa: 20 Neuvostoliiton runoilijaa'''' ja julkaisussa: Punalippu 1982; nro 4 suom. Ilpo Tiihonen, Raakakäännös Pekka Pesonen, teoksessa: Neuvostolyriikkaa 4 suom. Taisto Summanen, teoksessa: Uuden runon Venäjä suom. Lauri Kemiläinen, teoksessa: Venäjän runotar Balladi sinikuoripaketista (Баллада о синем пакете), suom. Toivo Flink, teoksessa: Uuden runon Venäjä Indus, suom. Armas Äikiä, teoksessa: 20 Neuvostoliiton runoilijaa Juhlavana, iloisena, riivattuna… (Праздничный, веселый, бесноватый..), suom. Ilpo Tiihonen Pekka Pesosen raakakäännöksestä teoksessa: Neuvostolyriikkaa 4 Karjalassa, suom. Armas Äikiä, teoksessa: 20 nykyvirolaista runoilijaa Kirov Leningradissa (Kirov s nami): 1–7, suom. Armas Äikiä, teoksessa: Neuvostorunoutta Kirov on kanssamme (Kirov s nami): 1–4, suom. Lauri Kemiläinen, teoksessa: Venäjän runotar Kun lähden, äiti murtuu kokonaan... (Kogda uidu - sovsem sognjotsja mat), suom. Armas Äikiä, teoksessa: 20 Neuvostoliiton runoilijaa Kutsu matkalle, suom. Ilpo Tiihonen Pekka Pesosen raakakäännöksestä; teoksessa: Neuvostolyriikkaa 4 Leningrad taistelussa 1919–1941: I–II, suom. Armas Äikiä, teoksessa: Neuvostorunoutta Levon unohtama maailmassa..., suom. Armas Äikiä, teoksessa: 20 Neuvostoliiton runoilijaa Maailman ihanimman ilon vuoksi, suom. Armas Äikiä, teoksessa: 20 Neuvostoliiton runoilijaa Marsilaisen lailla ahne luomaan (Праздничный, веселый, бесноватый), suom. Taisto Summanen, teoksessa: Uuden runon Venäjä Me menetimme taidon… (My razutšilis ništšim podava), suom. Ilpo Tiihonen Pekka Pesosen raakakäännöksestä; teoksessa: Neuvostolyriikkaa 4 Minä paloin kuin tulessa koivu (Полюбила меня не любовью..), suom. Taisto Summanen teoksessa: Uuden runon Venäjä Olen raivokas, raaka ja alaston (Я - одержимый дикарь, я гол), suom. Taisto Summanen teoksessa: Uuden runon Venäjä Oli toukokuun päivä, mutta lahdelta toi tuuli sumua, suom. Pentti Saaritsa, teoksessa: Purje: merirunoutta neljällä kielellä. Paita (Rubaška), suom. Ilpo Tiihonen Pekka Pesosen raakakäännöksestä; teoksessa: Neuvostolyriikkaa 4 Punainen Armeija, suom. Armas Äikiä, teoksessa: Neuvostorunoutta Rakastan sinua sellaisena... (Ja ljublju tebja toi, bez pritšoski), suom. Ilpo Tiihonen Pekka Pesosen raakakäännöksestä; teoksissa: Neuvostolyriikkaa 4'' ja Tässä taivas, tässä maa 1919–1941, suom. Armas Äikiä, teoksessa: 20 Neuvostoliiton runoilijaa Uni, suom. Armas Äikiä, teoksessa: 20 Neuvostoliiton runoilijaa''
Lähteet
Aiheesta muualla Kratkaja literaturnaja entsiklopedija: Nikolai Tihonov
Luokka:Neuvostoliittolaiset runoilijat Luokka:Sosialistisen työn sankarit Luokka:Venäläiset runoilijat Luokka:Vuonna 1896 syntyneet Luokka:Vuonna 1979 kuolleet